2.8.2020

Metafysiikka on spekulaatiota universumin ja tietoisuuden mekanismeista, joita emme voi käsittää samalla tavalla kuin insinööri käsittää suunnittelemansa koneen. Meillä ei ole pääsyä piirustuksiin eikä edes välttämättä aina mitattavaa koneen toimintaa. Joskus havaitsemme vain pelkkiä seurausilmiöitä. Trauma on minusta tällainen seurausilmiö. Emme voi insinöörin tavoin tarttua siihen. Niin, että "tässä on nyt itse suunnittelemani kone, joka on rikki. Analyysini mukaan kone on epäkunnossa tästä osasta, ja koska tiedän mikä komponentti on rikki, voin korjata tai vaihtaa sen.”

Me joudumme luottamaan siihen, että joskus joku on onnistunut parantamaan tällaisen epäkunnossa olevan laitteen käyttämällä keinoa, joka on meille sekin yhtä tuntematon kuin se epäkunnossa oleva laite. Voimakasvit traumaterapiassa ovat tällaisia. Myös puheterapia ja muut terapiamuodot ovat tällaisia.

Jos ei ihminen hyväksy metafysiikka tai uskoo ettei tarvitse sitä, on vaarana että hän kuvittelee itse olevansa sen koneen suunnittelijainsinööri, jota on korjaamassa.

On eri asia tuntea shamaanin tavoin tämä tai toinen todellisuus, ikään kuin karttana tai maastona, kuin tuntea se suunnittelijainsinöörin tavoin. Joku voi olla hyvä jonkun tietokonepelin pelaamisessa, mutta ei osaa koodata peliä. Shamaani voi parhaimmillaankin olla vain tällainen hyvä pelaaja.

Shamaanin maailmankuva on dualistinen. Siinä on tämä puoli ja tunnettu, tonaalin saari, ja siinä on tuonpuoleinen ja tuntematon naguaali. Tämä dualismi on totaalinen. Ja tämäkään ei tarkoita sitä, että kaikki tämänpuoleinen voitaisiin tietää, vaikka sitä voidaan mitata. Ei esimerkiksi osata rakentaa ihmistä, vaikka ihmistä voidaan mitata ja operoida.

Monisti jotenkin sotkee nämä asiat. Monisti ei käsitä sitä, että on ehdoton dualismi sen suhteen mitä me ihmiset voimme mitata ja mitä emme voi mitata. Monisti ei joko käsitä ollenkaan sitä, että on toinen todellisuus, naguaali, täysin tuntematon. Tai sitten hän ei jotenkin ymmärrä tieteellistä ajattelua ja sen ehdottomia rajoja. Kyllä, universumi on pohjimmiltaan, Jumalalle monistinen. Mutta meille ihmisille universumi on dualistinen.

Dualismi on käytännöllinen approksimaatio sellaisesta pohjimiltaan monistisesta universumin rakenteesta, jota emme ihmisinä ja ihmisen näkökulmasta voi koskaan riittävästi ymmärtää. Hahmotamme dualismina jotakin, minkä perimmäinen mekanismi säilyy meille (siis jopa shamaaneille) insinöörimielessä arvoituksena. Siksi liian kevyin perustein hyväksytty monismi taas ei kiehdo mieltäni lainkaan. Se on vain uskon asia.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com