6.5.2020

TULIVUORI JA VAPAAPALOKUNTA TEKEVÄT KOMPROMISSIN

Pidän vieraana Ciceron (Cato vanhemman) Vanhuudesta -teoksessa esittämää jyrkkää aistinautinnon ja järjen vastakkainasettelua.
   
Kova väite on se, että kiihkeä aistinautinnontavoittelu voi tietyissä tapauksissa johtaa maanpetokseen. Se voi johtaa siihen monella tavalla, sekä heteroseksuaalisessa että homoseksuaalisessa kontekstissa.
 
Universumin taustalla on järjestys ja logos, jota jäljittämällä ja paljastamalla voidaan löytää universumin rakenneperiaatteiden järki. Tällaisen järjen seuraaminen elämässä vähentää harhakuvitelmia. Mutta tämä järki on jähmeä ja hidas. Tunne ja intuitio on rajattomasti sitä nopeampi.

Cicero sanoo, että kohtuuton aistinautinto turruttaa tunteen ja intuition. Sillä on taipumus täydellisesti riistäytyä järjen hallinnasta. Hullu roihu koko ajan kasvaa eikä millään vähene. Siinä tilassa logos on tarpeellinen. Vihollinen voidaan voittaa, jos itse pidetään pää kylmänä, mutta vihollinen sortuu nautintoihin.

On myös aistiva järki. Sielu on aistiva olio, ja sille aistinautinnot ovat todellisia. Sielu voi korvata tavanomaiset aistit ilman että se tarvitsee fyysisen kehon elimiä. Mutta sielu aistii moniulotteisemmin.

Ruumiilliset aistinautinnot jakaantuvat kolmeen lajiin: kohtuuttomiin, kohtuulisiin ja köyhiin. Kohtuullinen aistinautinto on hyvä vastalääke kohtuuttomuudelle. Mutta köyhyys on heikko rokote. Köyhän on kohtuulista vaikeampi jäädä kylmäksi kohtuuttomuuden provokaatioille. Köyhä helpommin sortuu kohtuuttomuuden varjoihin.

Siksi en pidä oikeana joko-tai -ajattelua, vaan sekä-että -ajattelua, mitä tulee aistinautintoon ja järkeen. Mutta mitä järki voi sille että rakkaus on hullu. Suostuuko tulivuorenpurkaus kompromissiin palokunnan kanssa.

Jos tämä maailma ei olisi paradokseista koostuva paradoksi, kaksiteräisten miekkojen neulatyyny, valovarjojen kauhuilo. Oman varjonsa voi nähdä, mutta itse ei voi jäädä itsensä varjoon. Kaikkien väkevien, hienojen ja suurten asioiden ongelma on se, että saatamme jäädä niiden varjoon. Tai ne saattavat heittää varjonsa juuri minun yli. Tietysti joskus puun arvo onkin vain varjo väsyneelle. Maat, kuut ja auringot ovat tarkoitettu petettäviksi.

Myös logoksen suhteen olisi oltava kohtuullinen. Kohtuuttomuus on loogisen laskevan kylmän järjen ylivaltaa aistivaan järkeen nähden. Se on kylmää, kavalaa, pahansuopaa järkeä, jonka lasinsirpaleenterävyydellä on usein sairastuttavia seuraamuksia. Mars ja Saturnus eivät ole terveyden ja kohtuuden jumalia.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com