15.5.2020

Elämän suuri draama
tapahtuu jääkaapin ovella.

Tässä rituaalin maailmassa
paras kaveri kampittaa
kalkkiviivoilla, pitää kynsin
hampain kiinni toivosta
uskosta ihmiseen, kuinka paljon
sokeutta siihen tarvitaan
niin syvällä pahuuden ytimessä
että sitä on vaikea nähdä

Pahuus ei ole jossakin muualla
vaan sinussa, ja hyvyys ja
ihmislajin monimutkaisuuden
ylittäminen

Saattaa luulla että kiltti ihminen
kun hän saa niskalaukauksen
huudan hänen puolestaan
koska olen niin tyhmä.

Myöhemmin vasta tajuan,
että he ovat sopineet asiasta
ja palkkiosta, ampuja ja ammuttu,
yhden ruumiin kaksi kättä.

Kai vain siksi, että saisivat
minusta irti tämän reaktion.

Heille se on vain kutkuttava
draama. Minulle tämä maailma
kuolevaisuuden rituaalinäytelmä
on niin ihmeen taitavasti kirjoitettu
ettei sitä voi olla ihailematta.

Sitä on pakko ihailla:
"olla paskanheiton kohteena
ja mennä sitten kehumaan
että hyvin heitetty"

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com