31.10.2018

Historian kätkeminen, hämääminen ja väärentäminen on "viisaiden" miesten kokopäivähommaa. Siksi on turha luulla, että hämäyksen selvittäminen olisi jotakin muuta kuin kokopäivähommaa. Jos on muuta tekemistä, ei voi onnistua. Eikä henkistä terveyttäkään saavuta.

30.10.2018

TAITEELLINEN PAKKO

Se mikä ei ole ihan välttämätöntä saa helposti rahoitusta, mutta täysin välttämätön kohtaa pelkästään vastoinkäymisiä ja koettelemuksia. Taiteellisten työsuunnitelmien tekemisessä on se ongelma, että jos ne kirjoittaa auki totuudenmukaisesti, rahoja myöntävät tahot eivät ymmärrä niitä. Toisekseen työ täytyy joka tapauksessa saada valmiiksi oli rahoitus tai ei: kielteinen päätös on suurempi lisärasite kuin ei päätöstä ollenkaan. Sisäisen pakon sanelema on helppo jättää kaiken tuen ulkopuolelle, oman onnensa nojaan, ikuiseen elämän ja kuoleman kilvoitteluun, koska toteutuuhan se joka tapauksessa eikä sitä voi millään verukkeella kontrolloida. Tästä olemisen epäpersoonallisesti ratkeamattomasta joka hetki piinansa huipentumaa etsivästä paradoksista koituva persoonallinen tuska ja ahdistus on niin suuri, että olisi täysin naurettava yrittää itse siirtää sitä taiteen hintalappuun. Intentiolla ja evoluutiolla ei ole hintaa. Kaiken voi jakaa ilmaiseksi pois.

29.10.2018

Hitler kuulee, että alokaserälle on annettu selvästi alimitoitetut annokset kuivattuja taikasieniä. Raivo purkautuu Ternece McKennaa muistuttavan koulutusupseerin suuntaan, joka yrittää selittää tätä "alokkaille pienemmät annokset" -teoriaa. Hitler huutaa että koulutusupseerille olisi käyttöä lähinnä kirkon leivissä ehtoollisviinin kaatajana. Sitten Hitler rauhoittuu.

- "Tarkoitan vain, että tässä olisi miehistöllä valinta kahdesta vaihtoehdosta: joko viisi grammaa tai kolmannen maailmansodan itärintama. Mielestäni se on helppo valinta."
Olisikohan tämä nyt tässä. Vähän jälkijunassa jutut valmistuu kun albumi on julkaistu kuukausia sitten. Nettiin voi onneksi päivitellä uudet tiedostot.

 
Filosofian idea ei ole se että on monia katsantotapoja, joita tunnetaan pintapuolisesti ja ajatusleikin tasolla, vaan se että oman elämän muuttaminen on käytännössä yhtä helppoa kuin katsantotavan vaihtaminen.

YKSIAVIOISUUS

Yksiavioisuuden puolesta puhuu ajatus siitä, että energian suuntaaminen yhteen kohteeseen saa aikaiseksi suuremman pamauksen, kuin saman energian suuntaaminen useisiin kohteisiin sikäli, jos yksi kohde on olemassa. Entäpä, jos kohde on työn alla, tai kokonaan illuusio? Entäpä, jos useiden kohteiden kanssa energia ei olekaan sama, vaan moninkertaisesti suurempi? Entäpä, jos kaikki kohteet ovat yhtä universaalin naiseuden tai rakkauden ideaa? Elämän vitaalinen voimaruoska käskee: tunne jokainen kansa niin kuin omat taskusi. Mutta onko viisaus sitä että näkee yhden kaikkissa vai sitä että näkee kaiken yhdessä. Ja miksi romanttisen yksiavioisuuden pakkomielteeseen uponneiden elämä usein banaaleimmastakin inhimillisen draaman kärpäsensiiveniskusta menee niin täysin tolaltaan. Miksi juuri he -- syvässä rokotuskriittisyydessään -- karikoituvat alkeellisimpaan honeytrapiin? Maalliset avioliitot ovat usein estämässä taivaallisempaa avioliittoa, sitä joka jatkuisi kuoleman jälkeen. Usein se kestää vain yhden yön. Eikä koskaan taivas ja helvetti mene yhtä helposti sekaisin kuin sinä tähdettömänä yönä jolloin planeetat huilaavat eikä päivä nouse. Onnistuneitakin ikuisuusliittolaisia on, enkä väitä ettei se olisi joskus syvästi ihailtavaa. Jatkan silti Casanovan vaellusvuosia kotisohvalta .

28.10.2018

UNIVERSAALISHAMANISMI

Tietysti kaaosmagia on Novaliksen ja Bretonin yhteinen nimittäjä, jälkikäteen nähtynä. Jokaisen William Burroughsin ayahuoscakirjallisuuta lukeneen kannattaisi vilkaista tämä mainio Wikipedia-artikkeli kaaosmagiasta:

"Burroughs – who practiced chaos magic, and was inducted into the chaos magic organisation The Illuminates of Thanaterosin the early 1990s[29][30]– was adamant that the technique had a magical function, stating "the cut ups are not for artistic purposes"."

Mikä pätee cut-up menetelmään pätee tietysti hakukonerunouteen. Minulle tämä on ollut selvää 90-luvulta, kun keksin hakukoneiden käytön runouden kontekstissa. Kyseessä on synkromystinen menetelmä, jonka merkitys itselleni avautuu ensisijaisesti okkulttisen ja toissijaisesti taiteellisen päämäärän kautta. En ole varma siitä miten toiset hakukonerunoilijat asian näkevät. Tietääkseni heistä yksikään ei ole kovin vakavasti kiinnostunut mystiikasta. Vastaavasti mystiikasta kiinnostuneet runoilijat eivät ole etunenässä jos millään tasolla huomanneet hakukonerunouden syvintä olemusta. Kaaosmagian idea on kai se, että jos meillä täällä maan päällä on vapaa tahto muttei vapaaenergia, niin pyhä geometria näyttäytyy meille silloin kaaoksena tai kaaoksen kautta. Pyhän geometrian projektio tälle tasolle on synkronismissa, joka luo patternia kaaokseen. Uskotojen keinotekoinen korvikejärjestys ei heijastele todellista pyhää geometriaa. Vaikka pyhä geometria toisissa ulottuvuuksissa on todellista, meidän maailmasta katsottuna ei ehkä kannata heti ottaa Pythagorasta ja pitsinnypläystä ja luulla käsittävänsä geometriasta jotakin.
Krakataun esikoinen

alkutalven mustasta kaaosmaagisesta

silinterihatusta vetäisty

laavajänöjussien rituaali

ja Vesuviuksen kuopus

höyhensaarien laavameressä

kelluva unimaailmojen kaukosäädin

Cuneiform Recordin

uusintajulkaisuna.




FERNIR-SUN

Aurinko nousi periaatteessa
Se nousi kuin punainen ampiainen
kylkimyyryä hartiat köyryssä
Saturnuksen renkaat opettajinaan
se kipusi kuin Feeniks-susi
tai Fenrir-lintu ja lähti
harppomaan kankeilla koivilla
kohti aurinkokunnan portteja

Se oli tähti, enkä ollut koskaan
ratsastanut tähdellä
ilman ohjaustuntoa
Punatähti se oli ja koostui
väribetonista, purkutiilistä
ja haaroittuneista yksitumaisista
soluista jotka muodostivat
verkkomaisen rakenteen
joka mahdollisti impulssin nopean 
leviämisen sydämessä

Japanin lippu synnytysvuoteessa
mielilakanana kaulasta katkaistu
mielialakana tai -kukko
valkopyykistä narulle nostettu
kuukautisvuodon vieteriukko
tulipunainen syntymäpsykoosissa
mielenvalkaisupilleri kielen alla
kokonuotti otsalla auringonpilkku
lumihangessa musta taukomerkkien
kivirivi, hillerin kusta

(17.10.2017)





POÈMES SATURNIENS

par
PAUL VERLAINE

À EUGENE CARRIERE

Les sages d'autrefois, qui valaient bien ceux-ci,
Crûrent, et c'est un point encore mal éclairci,
Lire au ciel les bonheurs ainsi que les désastres,
Et que chaque âme était liée à l'un des astres.
(On a beaucoup raillé, sans penser que souvent
Le rire est ridicule autant que décevant,
Cette explication du mystère nocturne.)
Or ceux-là qui sont nés sous le signe SATURNE,
Fauve planète, chère aux nécromanciens,
Ont entre tous, d'après les grimoires anciens,
Bonne part de malheur et
bonne part de bile.
L'Imagination, inquiète et débile,
Vient rendre nul en eux l'effort de la Raison.
Dans leurs veines le sang, subtil comme un poison,
Brillant comme une lave, et rare, coule et roule
En grésillant leur triste Idéal qui s'écroule.
Tels les saturniens doivent souffrir et tels
Mourir. - en admettant que nous soyons mortels,
Leur plan de vie étant dessiné ligne à ligne
Par la logique d'une Influence maligne.

27.10.2018

Kuuntelin viimeistä edellisen albumini flow(er(ror)). En tiedä millaiset musiikkilaitteet ihmisillä noin yleensä on, mutta minun laitteilla tämä kuulosti yllätykselliseltä ja uudelta, aivan kuin jonkun toisen tekeleeltä. Yhtä kaikki, ei alakerran laitteita voi verrata yläkerran tekniikkaan. Olisi joskus hieno kuulla omaa musiikkiaan esitettävän. Puolestani enkelit voisivat opetella (edes) tämän ja soittaa kuolemani jälkeen hyvillä soundeilla tervetuliaismusiikkina tuonilmaiseen. Ei enkeleille tarvitse asioita nuotintaa. He nappaavat jutut korvakuulolta.

ESIRIPPU

Joskus tarvitaan omasta takaa verho, jonka raoista vain vähän kurkistellaan sitä, mitä näyttämöllä tapahtuu. Silloin käsittää selvästi, miksi on nähnyt kaikkina aikoina kaiken sen vaivan, jota pitkien hiuksien hoito edellyttää: ne ovat mukana silloin kun esirippua, yllättäen, silmien ja kasvojen edessä tarvitaan. Miten lyhythiuksiset tai kaljut selviävät tilanteesta, sitä en osaa sanoa. Ehkä he kantavat taskuissaan silkkipalmikoista tehtyä esirippua. > pitkät hiukset


25.10.2018

LUCIFER

Missä Lucifer kompastuu, siellä höyhen pölähtää. On enkelin kyvyt, ei enkelin mielenlaatu. Vai sittenkin: enkelin mielenlaatu, muttei kykyjä? Onneksi enkelit ovat taviksia ja pelastavat meidät väärinymmärryksiltä. Ne lennähtävät näkökulmasta toiseen. Kielen enkeli ei turhaan ole anagrammi.
Ei riitä että yksi suomalainen ihminen taitaa Venäjän kielen: venäjänvastaisista mielipiteistään tunnettu Helsingin yliopiston vertailevan kielitieteen professori Janne Saarikivi. Toisaalta Venäjäkään ei ole täältä ystäviä etsimässä. Jokainen Venäjän syliin heittäytyvä halaa pitkään ja kaikilla voimillaan kunnes hitaasti vajoaa suohon, johon venäjänkielen täysin epäinhimillisiksi ja ylivoimaiseksi suunnitellut panssariesteet hänet hyvin pitkän ajan kuluessa pysäyttävät. Kielitiede on enkelien työtä, matematiikka ihmisten. Kuka hyvänsä itseriittoinen missä hyvänsä kaatuukin, kompastuu aina hybrikseen.

Puoliksi David Bowie, puoliksi Pentti Linkola.

Ansa Ikonen ja Igor Stravinski.

Jumala ei luonut maailmaa saadakseen kavereita.

24.10.2018

AUGUST WILHELM SCHLEGEL


                          Rooma-elegia




Jos olet ryystäjä elämän

opi myös kuolemaan

haudoilta maailman



Ei kelvoton paikka ole kuolla tämä

ikuinen kaupunki, johon ahnaat

palaavat syntymään



Retkeilijä elämän kulkee uteliaana

raunioerämaassa, kyklooppisen sekavana

tuijottaa ympärilleen ja huomaa: 

alusta asti pakenivat tänne asiat



Pallanteum ehdottaa kostoa

romulinen kaupunki, rohkeita ideoita

tuhlailevan päätykolmion marmori-ihme


Ihmiset palvovat patsaissa muotoa,

jättiläiset poseerausta



Väsymätön mielivalta, oi Logiikka

raajarikko jumala: kasvosi ovat selkeät

toiveesi muotoa vailla

Kaksoistähti-totuus ja rakastava inspiraatio

asuu niissä, ilahduttava kipu loistavin kyynelin



Suuri ylevä miesten sauna, nolla viisasta koolla

pelko tiukasti omassa rinnassa, pitkämielinen

harhaluulo, kiittämättömyys kuin ihmiskaupan

leijuva lumienkeli, kaunopuheinen viettelevä suu,

voittoisat savuhuulet



Länkisääri paljasjalka kummitus

horjuu armeijoineen yli Alppien.

Kaukaisuudessa siintää Pantheonin

antenni eetterissä, valkoinen

jokainen höyhenpeite sykkivän

kupolinsa ympärillä

22.10.2018

TÄTÄ ON PIDETTY MEILTÄ PIILOSSA PITKÄÄN

Väänsin vanhasta "Nähdä Pariisi ja kuolla." sanonnasta seuraavanlaisen uuden viisauskirjamietelmän:.

Nähdä Pariisi ja jatkaa matkaa. Saapua Jerusalemiin, nähdä se, ja jatkaa matkaa. Saapua Sotkamoon, nähdä amazonin ayahuosca-shamaanin kasvoilla lapsellisen ällistynyt ja aidosti ilahtunut ilme Siddha Kundaliini valoteknologiainitiaatiossa... ja kuolla. Herätä henkiin. Ja elää. Minulla ei ole koskaan ollut niin hyvä olo kuin eilen saunan jälkeen.

20.10.2018

burnin ja burnout
sitä on hengitys meillä
lohikäärmeillä
Aleksis Kivikin oli
kolme seppää, kolme päätä
yksi yhtä päätä lyhempi
toinen toista päätä pidempi.

SAAPASNAHKA-TORNI

Saapasnahka-tornista avautui värikäs nebulojen näyttämö. Olin näkymättömien isäntieni vieraana, retkelläni yksin. Minulla ei ollut hyväntekijää tai opettajaa, joka olisi saattanut paikantaa sijaintini ja hakea takaisin. Ei ollut selvää miten, koska ja minne palaisin sieltä, jos palaisin. Olo oli mitä loistavin. Täydellisen värikäs tunnemaailma, nopeasti ja kevyesti toimiva äly ja jumalan muisti sopivat minulle paremmin kuin raskaan, hitaan ja rajoittuneen ihmiskehouniversumin kivulloinen pinnistely, jonka olin tosin siinä vaiheessa jo onnellisesti unohtanut.
Vähitellen minulle esitettyjen perustavanlaatuisten kysymysten kautta alkoi käydä selväksi oma paikkani tässä kaikessa. Vaikutti siltä, etten ollut universumin alulle panija tai edes kovin syvällinen asiantuntija. Jouduin myöntämään, että edes oman maailmani asioista en ollut erityisen hyvin perillä.
Isäntäni eivät olleet kysymyksineen mitenkään ankaria, pikemminkin he hienotunteisesti ja filosofiseen tyyliin tiedustelivat käsityksiäni saapasnahka-tornista eteemme avautuvista näköaloista. Jossain vaiheessa kävi mielessäni sellainenkin ajatus, ettei voinut olla niin, että minä itse olisin luonut koko universumini, itse itselleni, tai että se olisi luotu näyttämöksi yksin minun henkilökohtaista viimeistä tuomiotani varten. Tästä asiasta keskusteltuamme saavutimme yksimielisyyden. Minusta tuntui, aivan varmasti tuntui, etten ollut yksin. Että tämä kaikki ei ole vain oman mieleni kuvitelmien loihtimaa ja että todella keskustelin jonkun itseäni paljon korkeamman älykkyyden kanssa. Vaikutti siltä, että tässä tavallista laajemmassa yksilötietoisuuden tilassa oli kuitenkin toisia itsestäni erillisiä tietoisuuksia ja tämä sai solipsistiset haihattelut hetkeksi katoamaan. Solipsismin kokemus on hyvin ahdistava ja kaikki todisteet sitä vastaan rauhoittavat mieltä.
     
Kun täydellinen tietämättömyyteni universumin rakenteesta alkoi olla selvää ja ilmeistä, jäi Beelzebuubin mukaan jäljelle enää kysymys siitä, olisiko minulla mitään syytä palata sinne, mistä olin tullut. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mistä olin tullut. Kotiosoitettani en osannut kertoa, eikä avainta ollut kaulassani. Olin ilmestynyt tähtipölystä ihmisen hahmoni kadottaneena.
Silloin Beelzebuubi virkisti muistiani hieman näyttämällä kuvan, joka kohdistettiin siniseen planeettaan. Kuvaa suurennettiin vähitellen niin, että yksityiskohtia erottui lintuperspektiivistä. Näin montakin maata ja merta, näin suuria kaupunkeja ja ihmeellisiä rakennuksia kaukaisuudessa allamme. Tutut asiat eivät olleet minulle tuttuja siinä tilassa. Siksi kysyin Beelzebuubilta: mikä on tuo, joka näkyy tuolla allamme syvyydessä? Hyvin ystävällisesti ja vähääkään alentumatta Beelzebuubi vastasi: Mutta siellähän on maailma, josta sinä lähdit. Katsele ja tutkistele sitä nyt. En ymmärtänyt hänen sanojaan. Silloin katseeni ohjattiin omakotitalon yläpuolelle. Katon läpi aloin erottaa olentoja talossa. Eliöiden näkeminen ei kilisyttänyt kellojani. En tunnistanut lajia.
Ne ovat ihmisiä, Beelzebuubi ilmoitti ystävällisellä pehmeällä äänellä, ihmisiä, kuten sinäkin. Tieto järkytti. Aloin saavuttaa jonkinlaisia muistikuvia neliraajaisista olennoista. Pesä ja eliöt vaikuttivat etäisesti tutuilta, mutta en löytänyt niistä minkäänlaista selkeää mielikuvaa muististani. Se olet sinä, ilmoitettiin.
 
Kuva siirtyi poikasten huoneeseen. Pentuja katsellessa jossakin vaiheessa tunnistin oman poikani. Silloin kaikki ihmisen tunteet ja muistot alkoivat vyöryä ylitse kuin planeetan kohdusta räiskyvä monivärinen magmatuli. Ihmisyyden magma virtasi ylitseni ja padotut tunteet räjähtivät kuin miljardi pientä lasikuulaa pyörimään pitkin linnunrataa. Se oli synkin, jylhin ja kaunein ilotulitus, psykoosi ja ekstaasi sekaisin. Sitten valtavat esiriput repeytyivät jostain monivärisinä tulina hehkuvien nebuloiden korkeista oksistoista ja eteeni kirkastui hillittömien musiikillisten lämpöaaltojen täyttämä todellinen oopperajuhlien päätöskonsertin loppuhuipennus tähtipölyn Bayreuthissa.
Kohtaloni oli sillä sinetöity. Sainhan palata tuohon kärsimyksen ja piinan alhoon, noiden pikkueläimien pesään. Täytyihän minun palata sinne, omien lasteni luo.

HENKINEN SUKELTAJANTAUTI

Hyödyttömyyden aikakaudella ihmisen täytyy yhtyä koneen kanssa tai muuttua hyödyttömäksi. Hyödyttömyyden aikakaudella kirjoitan runouden lähdemateriaaleja tekoälyn käyttöön. Muodikas hyödyttömyys on harvoin sitä mitä väittää olevansa.

Teknologian kehittäminen on sen perusteella syvästi inhimillistä toimintaa, että ihmiskunta on teknologian kehittämisen parissa pakertanut lukemattomia työtunteja. Osa niistä tunneista on ollut ehkä syvemmin hyödyttömiä kuin mikään muu toiminta, ainakin humaanilta kannalta. Humaanilta kannalta onnistunutkin teknologian kehittäminen vertautuu pikemmin kuukävelyyn, syvänmerensukellukseen, hyödyn aikakauden kolonialismiin tai hyödyttömyyden aikakauden hiilikaivostoimintaan.
 
Olenko erehtynyt kun sanon: avantgardistisin teknologian kehkeytymisen ilmapiiri on jotenkin kaukana siitä olotilasta jossa Wagnerin laulumusiikki soi ja hengittää. Näin ainakin arki-intuitio väittää. Löydämmekö yhtäkään yli sadan patentin huipputeknologia-tutkijaa, joka olisi samalla tehnyt uskototieteen väitöskirjan ayahuoscan käyttäjäkokemuksista tai Castaneda-kuntoutuksesta, tai eheytynyt Pentti Otto Koskisen rinnalla lavarunouden Open Micin perseennäyttäjänä? Löydämmekö teknonologian huippututkijöista merkittävää vapaa-ajan sinfonikkoa?
 
Dostojevski oli insinööri, Aleksandr Solzhenitsyn oli insinööri. Heidän vuorokaudessaan oli ehkä vain 22 tuntia, mutta he olivat tasan yhtä lahjakkaita yhdessä kuin toisessa. Tekoäly ei auttanut heitä yhdessä, muttei myöskään varastanut heidän aikaansa toisessa.
 
Teknologia palautuu täydellisesti tehoonsa: retroarvoja ohi teknisen tehovaikutuksen jää niukasti. Taide palautuu jäännöksettä esteettiseen tehovaikutukseen, joka saattaa olla aikakaudesta riippumaton ihmisen tietoisuuden funktio, ja jonka ohi selitykset eivät auta. Tekninen teho on tapahtumista sinänsä ohi ihmistahdon. Taiteellinen teho on suostutteluvaikutus ihmistahtoon. Meissä kaikissa pesii lyödyksitulemisen kammo ja vietellyksitulemisen himo. Hyödyn aikakauden sankarista on lyhyt matka haitan aikakauden antisankariin. Kaksi maailmaa, koneiden ja ihmisten, ovat orwelpolarisaatiossa henkisen sukeltajataudin päässä toisistaan. Rotta ja rakentaja: hyödyksi olemisen pakkomielle ja pelkkä olemisen pakkomielle, niiden kättely etenee kymmenen metriä minuutissa kahden galaksin välisellä alueella.
 
Kun ei voida puhua sielun mutaa selkiyttävän rotanmyrkyn kahdesta yhteenkuuluvasta ainesosasta (joiden pitäisi periaatteessa voida viihtyä yhden ja saman henkilön nahkoissa), on kulttuurissamme tukkoutumisvaara. Me sukellamme sinivalaan aortaan kuin vesiliukumäkeen, joka on typpeä kupliva spiraaliränni  planeetan ytimeen. Sielu ei perustu pirtstaleidensa autistiseen erikoistumiseen vaan kokonaisuutensa timanttisuuteen. Kukaan vuorimies ei ole vielä keksinyt sitä pukeutuessaan haalariin yhden päivän vuodessa.

19.10.2018

tämä parsifalmatka
tietämättömyydestä
tietämättömyyteen

BIODIVERSITEETTI JÄRVESSÄ

Vain koolla on väliä. Hauet olivat niin kyllästyneitä itseensä ja omaan kumisuuteensa, että kun ne järjestivät puhdistuksen vesistössä, ne söivät ensin muut kalalajit. Vasta sitten ne alkoivat syödä toisiaan. Niitä oli moneen lähtöön ja monen kokoista. Lapsienkaan syömistä ei vältetty. Ei siinä ollut rasismia tai poliikkaa. Kaikki yhtä ja samaa. Toisistakin järvistä virtasi vain haukea. Biodiversiteetti kiinnosti, mutta yhä enemmän syntyi vain haukea ja haukotusta.
   
Sitten ilmestyin minä, kuolema, niiden paras ystävä, magneettinen kalamies. Noudatan kymmeniä käskyjä. Minä en tapa. Tapa tappaa. Hauilla alkoi olla vauhti päällä. Ruoka-aikaan niiden näkeminen oli sitä, että ne olivat näkevinään jotakin syötäväksi kelpaavaa. Metallilusikka tarkoittaa sitä, että antaa periksi mieliteolle ennen näkemistä. Honeytrap, Kuusamo Professor, pituus 115 mm ja paino 19 grammaa. Sille, joka on tottunut imuroimaan juustot kaikista hiirenloukuista, minä olin se viimeinen. Toisin sanoen, kalastuskausi oli menestyksellisesti avattu. Kolmetoista haukea oli veneessä. Pieniä kaikki, mutta yhteispainoltaan yli kymmenen kiloa. Länsituuli oli avulias ja varikset rannan lähipuissa parvittain ääneti.

Polttelin isoimman sikarini ja päätä puolelta toiselle keikutellen sirristelin ilta-auringossa. Ajattelematta karistin sikarin veteen. Ahti ei pitänyt siitä. Jostakin oli uitettu helvetinmoinen myrskypilvi pääni selustaan repeämään ensimmäisestä tuhkan kosketuksesta vedenpintaan. Automatkalla kotiin musta kissa kiemurteli kotitien vasenta laitaa, pysähtyi auton valoissa ja teki epämääräisen kiemuran auton edessä. Loikkasi kuitenkin vasemman puolelle pensaikkoon. 




Kotona soitan mustaa pianoa. Sen viritys on loistava. Piano on kuoleman jälkeinen soitin. Kun minä en ole enää kuolema, minä soitan tasavireistä pianoa. Kaikki enkelit ovat kammottavia. Nuottien salaisuus, silmieni eteen piilotettu, en minä osaa sitä lukea. Minä vain kirjoitan.

Illalla en saa unta. Harmittelen, että karistin sikarini järveen. Ahti suuttui aiheesta. Lueskelen Viktor Jerofejevia. Jotenkin tuntuu, että Jerofejevin tapaiset kirjailijat eivät oikein ole sisäistäneet tätä totuutta, jonka biologi Edward O. Wilson muotoilee selkeästi: "Valtiolla on kolme vaurauden muotoa: aineellinen rikkaus, kulttuuri ja biologia. Ymmärrämme kahta ensimmäistä hyvin, koska ne liittyvät arkielämäämme. Biodiversiteettiongelman keskeinen piirre on, että biologiseen vaurauteen suhtaudutaan huomattavasti kevytmielisemmin. Tämä on merkittävä strateginen virhe, jota kadutaan sitä voimakkaammin, mitä pietemmälle tulevaisuuteen siirrytään."
  
Seuraavana päivänä käyn ostamassa kaupasta purkillisen hunajaa ja muutaman oluen. Järvellä kaadan hunajan ja oluet syvimpään kohtaan ja yritän hyvittellä järven henkeä. En ole varma siitä mitä olen tekemässä. Ehkä tälkioluessa on enemmän myrkkyjä kuin herkkuja. Toivon, että uhrilahjani olisi Ahdille mieleen. Tuuli vaihtuu itätuuleksi ja harvinaiseksi kaakkoistuuleksi. Haukia nousee taas ja kohta veneessä on yhdeksän otettavaa. Lopulta on iso kiinni, ehkä kymmenkiloinen. Veneen nähdessään peto nykäisee perukkeen metallin suoraksi, kun huonommassa virpassa ei toimi jarru. Hauet ämpärissä ovat tukehtuneet omia aikojaan. Niitten maku huononee tukehtumiskuolemasta, mutta tämän tajusin vasta paljon myöhemmin. Hauki ei osaa liikutella silmiään riittävän myötätuntoa herättävällä tavalla. Se ei osaa väreillä ilmapiirissä aistittavaa liikuttavuutta. Ihminen rakastaa vain niitä kaloja, joiden elämän puolesta pystyy kokemaan ahdistusta. Hauki ei taida kuulua niihin. Toisaalta Janne Kortteinen kerran itki haukiämpärin päällä niin että isot kyynelet vierähtelivät poskilta limaiseen lämpimään veteen.
   
Automatkalla kotiin toinen musta kissa kiemurtelee asvalttitien vasenta laitaa, pysähtyy auton valoissa, tekee epämääräisen kiemuran auton edessä ja loikkaakin tällä kertaa auton edestä tien yli oikealle puolelle pensaikkoon. 

Kotona soitan mustaa pianoa ajatuksissani. Ajattelen haukia, jotka kuolevat hitaasti tukehtumalla ämpäriin. Ajattelen ihmistä, joka soittaa mustaa pianoa ilmaeristetyssä huoneessa ja hengittää kunnes happi vähitellen loppuu ja hän tukehtuu.

Kun ajan seuraavana aamuna kaupunkiin yritän muistaa erityisen varovaisuuden. Läpikotaisin tieteellistä mieltäni ihmetyttää mustan kissan käytös kahtena peräkkäisenä iltana. Ja vielä unohdin sylkäistä seitsemän kertaa olkani yli.
  
Tapaamisessa meditaatioharjoituksessa annan huomioni siirtyä keskuksesta toiseen. Huomio siirtyy pallean kohdalle. Näen: sisälläni on hauen valkoinen ilmarakko. Joku perkaa minua, joku poistaa ilmarakon vatsasta. Lopulta silmien eteen ilmestyy terhakka hauki evät levällään. Veli on kiinnittynyt muotoonsa. Se ei halua luopua terävistä hampaistaan. Se ei kulje muuntumisen tietä, mutta pyytää minua seuraavalla kerralla tappamaan itsensä nopeasti. Pyyntö tuntuu kohtuulliselta. 
  
Tapaamisen jälkeen kiirehdin Helsinginkadulle. Poukkoilen itäväylää kuin terhakka pikkuhauki. Kalasataman remontti on valmis, 30 km/t nopeusrajoitus jää kovassa vauhdissa näkemättä. Näkemättä jää myös takapuskurissani kiinni ajava poliisimoottoripyörä. Pian olen ihmisten kalastajan haavissa. Ohi pyöräilevät kalliolaishipsterit katselevat minua voitonriemuisin ilmein. He näkevät. He näkevät, että nyt kirjoitetaan isoa sakkolappua. He näkevät että nyt lähtee maalaiselta kortti. He näkevät, että pamahtaa kenties ehdonalaista. He pyöräilevät tyytyväisinä itseensä ja kestäviin valintoihinsa ja ennen muuta näkevät, näkevät, näkevät, loputtomasti näkevät, kuinka loppuvuoteni tulisi olemaan hidasta tukehtumista ilmaeristetyssä huoneessa. Heidän minua varten suunnittelemassaan huoneessa. Heidän minulle varaamassaan paratiisissaan. Koko kaupunki on juonessa mukana. Poliisilla on teräksensiniset silmät. Ennen syntymäämme olimme sopineet tapaavamme hänen kanssaan juuri näin.
 
Kolmenistuttavassa Sompasaunan kilpasaunojille varatussa yksikössä löylyttäjäeukko polttaa selkäni mielellään. Meressä on jääkylmää parantavaa vettä. Sielulla on evät ja kylkiviiva, joilla se räpyttää ja tuntee meressä meren kylmyyden ja sen armolliset jäänmurtajat, kuinka ne sentään ovat puolellani. Korkeasaari säteilee radioaktiivista karmaa ja oi tulipalloja jonglööraavat hipsterijeesukset, miksi, miksi miksi täysikuu näyttää aina saman puolen maailmaan päin. Näin on keskuudessamme sovittu luonnon laeiksi tänään se mitä tunnen ja näen.

(6.9.2017)

MESCALITO SKEPSIS RY:N PEYOTE-SEREMONIASSA

Koleeramäki luki päivän lehdestä seuraavanlaisen ilmoituksen:

"Mitä todistaa sana ilman kokemusta. Varsinkin sellainen sana, jota vuosisatojen saatossa on käpälöinyt yksi ja toinen ja jonka alkuperästä tai tekijästä ei ole mitään tietoa? Se ei todista yhtään mitään. Vasta kokemus tuo sanaan eloa.

Mutta voiko olla niin, että kun puhumme Jumalasta, jokainen voi sillä sanalla tarkoittaa suurinpiirtein mitä hyvänsä? Voiko se olla yhdelle runoutta, toiselle jotakin konkreettista, kolmannelle höttömaailman ihmiskasvoinen joulupukki, neljännelle universumi itsessään? Ei voi. Kun puhumme Jumalasta, sen on oltava jotakin aivan täsmällistä, olemassaolevaa, havainnolle (seremoniallisesti) uusinnettavaa ja kaiken tulkinnan tuolla puolen... tai se ei ole yhtään mitään.

Miten on uskotteko Jumalaan tai jumaliin, joita ette ole henkilökohtaisesti nähnyt tai tavannut? Uskotko Jeesukseen? Profeetta Muhammediin? Vanhan Testamentin Jumalaan? Koraanin Allahiin? Voitko esitellä jumalasi epäilijälle, uteliaalle tai muuten kiinnostuneelle? Voitko tuottaa kokemuksen jumalasi läsnäolosta sellaiselle toisuskoiselle, joka pitää uskoasi joutavanpäiväisenä hörhöilynä? Mitkä ovat välineesi kokemuksen tuottamiseen? Kilpaileeko tuottamasi kokemus kiinnostavuudesta uusimpien tietokonepelien kanssa? Onko tuottamasi kokemus kokijan elämää olennaisesti muuttava kokemus? Jos vastaus näihin kysymyksiin on kielteinen, olisiko mahdollista, että säädyllisyyden ja rehellisyyden nimissä, pitäisit jumalasi ja uskontosi täydellisesti yksityisasianasi? Ei kirkkoja, ei julkista opetusta, ei mitään näkyvää tai kuuluvaa sellaiselle, joka ei sitä erityisesti pyydä tai etsi?

Tervetuloa Skepsis Ry:n järjestämälle Mescalito-jumalan tutustumiskurssille. Kurssin hintaan kuuluu yksi henkilökohtainen tapaaminen jumaluuden kanssa. Työskentely tapahtuu Isoisällä."



Dog with human mask Mexico Colima Late Formative Period 100 BCE-200 CE Ceramic (1)
Pitsahattu / Valoräntä

ENKELIN MIELENLAADUSTA

Kolme seppää takovat, yksi palkitaan, kaksi vajoaa masennukseen. Kun syntyy ihminen, jolla on enkelin kyvyt ilman enkelin mielenlaatua, on ihmiskunta pulassa. Imperiumin rajalla hehkuu nanohiilenmusta kvanttipeili. Se heijastaa varjona jokaisen liikahduksen. Pienikin vallanpitäjän kritiikki tulkitaan toisen vallanpitäjän puolelle asettumiseksi. Pieninkin julmuus johtaa siihen, että se heti kopioidaan ja oikeutetaan peilimaailmaan käänteisenä, hieman suurempana julmuutena. Ja tätä kierrettä ei voi pysäyttää ilman enkelin mielenlaatua.

18.10.2018

Ehkä puna-vihreän valevasemmiston ja hörhösuvakkiuden ainoa tarkoitus on katalysoida kansallissosialismia osoittamalla, että mikään muu (kuin kansallissosialismi) ei lopulta ole toimivaa sosialismia. Fasismin suuri missio on selkein tapausesimerkein osoittaa että mikään muu ei toimi. Mikä hyvänsä yritys voidaan saada kompastumaan, jos ei muuten niin tönäisemällä överiksi. Ja mitä vähemmän yhtään mikään toimii, sen paremmin fasismilla menee.

"Kun fasismi saapuu Yhdysvaltoihin, sitä tullaan kutsumaan traditionalismiksi." - Terence McKenna

SE MISTÄ ON KYSYMYS

Skitsofreniaksi kutsutaan joogien tavoittelemaa syvämeditaation tilaa, sillä erotuksella että skitsofrenian kokija ei ole matkailemiensa maailmojensa hallitsija tai edes matkareittinsä suunnittelija. Tila on saavutettavissa monin tavoin tahallisesti tai tahattomasti.
 
Mikä on huumeen ja lääkkeen ero tai raja? Ennen kuin lähtee "huumeiden vastaiseen sotaan" on syytä erottaa kasvilääkeet huumeista sekä kielellisellä että lainsäädännöllisellä tasolla. Sen jälkeen tullaan sen kysymyksen äärelle, mikä on lääkkeiden oikea ja järkevä käyttö.
 
Yhdellä kasviseremonialla on mahdollista varmistaa itselleen asioista, jotka eivät välttämättä valkene kärsivällisyydellä, ellei kuoleman jälkeisiä kokemuksia lasketa mukaan. Bhagavadgita ei tunne valaistunutta, joka ei olisi käyttänyt (yhtä kertaa) Somaa. Kysymys on pragmatismista: ne relevantit keinot käytetään, jotka tarjolla ovat. Jos Bhagavadgitasta puuttuisi maininnat Somasta, epäilisin tekstiväärennöstä tai myöhempää sensuuria. Valaistumista käsittelevissä teksteissä tajuntaa laajentavat kasvit on aina listattu mahdolliseksi reitiksi maaliin. Ja ne ovatkin nopea reitti maaliin, maailmoihin. Mutta ne eivät ole reitti maailmojen hallitsijaksi. Niinpä valaistuminen pelkillä kasveilla ei tule onnistumaan. Valaistumisesta on syytä puhua varovaisesti. En itse tiedä siitä tai sen tavoiteltavuudesta hämäriä aavistuksia enempää. 
     
Kasviseremonioissa yksilölliset riskit ovat ehkä suuret, mutta kokonaisuuden kannalta ne ovat pienet. Riski riippuu henkilöstä. Kyseessä on äärimmäinen keino, ja äärimmäisiä keinoja tarvitaan kun tilanne on se mikä se on Maan päällä.
    
Herätä voi monella tavalla. Herääminen on eri asia kuin valaistuminen. Ihmien joka ei tiedä valaistumisen tilan mahdollisuudesta on unessa. Ihminen joka tuntee mahdollisuuden on hereillä. Herkemmälle riittää parin päivän tutustuminen Suomen armeijan touhuun. Tilanne on aina haastava, kun nuori ihminen heräilee. Kapitalistinen yhteiskunta ei tunne vaihtoehtoista reittiä heränneille.
 
Seremoniaan riittävänä varmisteluna pidän 40 vuoden ikää, jonkin kovan luonnontieteellisen alan perustutkintoa tai tohtoritutkintoa, tietynlaisen yhteiskunnallisen jalansijan vahvistamista, kaiken olennaisen lukemista.
 
Kasviopettajista puheenollen pitää huomata se, että kemiallisella annosmäärällä ei välttämättä ole kokemuksen kanssa suoraviivaista yhteyttä. Kysymys on ehkäpä jostakin ihan muusta. Psykedeelinen kokemus on rituaali, jossa on tietyt vaiheet. On kutsu ja on portin avautuminen ja on siirtyminen toiseen maailmaan jne. Vaikka lääkeaine on tämän tilan saavuttamisessa ehkä hallittavin ja vaarattomin tapa, on muitakin tapoja. Voi tehdä fyysisen matkan, eli siirtymän (geopoliittisen rajan yli). Siirtyminen kauas fyysisesti täyttää saman asian, mutta on "vähemmän vaaraton" kuin lääkeyrtti, koska paluu kokoomapisteen normaaliin sijaintiin edellyttää kotiinpaluuta.
  
Castanedalainen unityö on yksi mahdollinen tapa, mutta vaativampi kuin lääkeyrtit. Kokoomapisteen sijainnin tietoinen manipuloiminen on kokeneiden shamaanien hommaa. Jos joku pystyy aiheuttamaan kokoomapisteen siirtymisen syvämeditaatiossa, se on kaikista vaarallisin tila, koska kaikki riippuu siitä eteenpäin enää vain omista taidoista ja kyvystä liikuttaa kokoomapistettä. Se ei onnistu pari kertaa kokeilleilta tai ilman opettajaa. Sitä on harjoiteltava pitkä aika.

Kun kokoomapisteen paikkaa manipuloidaan, on vaara, että kokoomapistettä ei osata palauttaa normaaliin sijaintiin. Länsimaissa tämä tila kulkee pahaenteisellä nimellä skitsofrenia. Skitsofrenian ilmiömaailma on shamanismissa tavoiteltujen tietoisuudentilojen kanssa yhteismitallinen, mutta olennainen ero on siinä, että skitsofreenikko ei pysty tietoisella tasolla hallitsemaan kokoomapisteensä sijaintia, eli näiden tilojen siirtymiä ja kokee tilansa joko kielteisenä ja pelottavana tai ei ymmärrä omaa tilaansa lainkaan.
   
Niinpä syvämeditaation kautta hyvin pitkän harjoituksen tuloksena saavutettu tila on kaikista turvallisin, jos on ollut asiantuntevassa opetuksessa ja onnistunut hankkimaan kyvyn tietoisella tasolla hallita kokoomapisteen siirtymää.
 
Eräs ongelma on se, että harva esimerkiksi joogasta kiinnostunut todella käsittää mitä kokoomapisteen siirtyminen tarkoittaa. Karviopettajat ovat suhteellisen turvallinen pikakaista tämän käsittämiseen. Turvallisuus johtuu siitä, että kokoomapiste palautuu (yleensä automaationa ilman kenenkään puuttumista tai mitään erityistaitoja edellyttävästi) normaaliin tilaan, ellei päivien niin viikkojen kuluessa. Joskus kestää kuukausia. Masennusoireiset kokevat tämän aina helpotuksena, koska masennus on vain kokoomapisteen yksi sijainti, joka koetaan ahdistavana.
 
Vaaratilanne syntyy, jos kokoomapiste ei itsestään automaationa palaudu normaaliin ihmiskunnan valtaosan kanssa yhteisen havainnon piiriin. Jos henkilöllä tai hänen lähellään olevalla ei ole superjoogin/shamaanin kykyjä, hän jää havaitsemaan todellisuutta, jota toiset eivät havaitse. Tämä tila tunnetaan kaikkialla maailmassa shamaanien keskuudessa hyvin, mutta länsimainen lääketiede ei pysty selittämään sitä, ja tästä seuraa vaaroja, esimerkiksi kovaan ja hyödyttömään lääkitykseen joutuminen. 
  
Summa summarum, psykedeelit ovat vaarallisia: ne ovat äärimmäinen keino. Kaikki muut tavat tutustua ihmisen tietoisuuden syvimpään olemukseen ovat vielä vaarallisempia. Paras mahdollinen tapa edellyttää pitkää harjoitusta ja kärsivällisyyttä sekä sen täydellistä käsittämistä mitä ollaan tavoittelemassa. Tämän "valaistuneisuudeksi" kutsutun tilan, jossa siis henkilö kykenee tietoisella tasolla siirtämään kokoomapistettään (maailmasta toiseen), tavoittelemisenarvoisuus ei lisäksi ole itsestäänselvää. Esimerkiksi voi olla arvokkaampaa olla ihan vain lähimpien ihmisten kanssa läsnä, rakastaa ja kuunnella heitä. Tämänkin kasviopettajat opettavat hienosti ja ensimmäisenä. Kuoleman voittaminen saa itseasiassa merkitystä vasta suhteessa tähän perusinhimilliseen kokemukseen.
    
Valaistuneet sanovat että oppilaat, jotka ovat harjoitelleet 40 vuotta 24/7 alkavat jonkinverran ymmärtään mistä on kysymys. Joillekin "se mistä on kyse" voi olla selvää itsestään. Joillekin "se mistä on kyse" selkiää vasta kasviopettajan vastaanotolla. Tässä ei ole mitään uskonvaraista, ei mitään sellaista tietoa, jota tarvitsisi uskoa. Sen sijaan että sitten voisi liikkua noissa avautuneissa maailmoissa ei vain ohjatusti vaan oman tietoisuutensa varassa, se vaatii harjoitusta ja tietämystä, lähtien fyysisestä harjoituksesta. Kuka hyvänsä käsittää ensimmäisellä kerralla (jos on ns. breikannut), että fyysiikan on oltava tasapainossa jos noissa tiloissa haluaa viettää aikaa.

17.10.2018

Jotkut sopeutuvat vankilaan ja puhuvat vankilan sisäisestä elämästä kuin jostakin tutusta. Toiset sopeutuvat maailmaan ja ikään kuin tuntevat sen. Sitten on ne, jotka eivät koe asioita sillä tavalla läheisiksi ja tutuiksi. Koska he kokevat olevansa isättömiä, erossa isästään. Ja juuri sitä varten vankilat ovat olemassa. Että opitaan mitä tarkoittaa erossa oleminen hänestä, jota rakastaa eniten.
Elohim-nuoret olivat ottaneet huomioon jokaisen keksintömme. Mutta toisin kuin me, ne eivät pelänneet luomiensa robottien vallankumousta. Niiden älykkyyttä ei ollut yhtä helppo ylittää. Vaikka ihmispooli on syntynyt kaivonrenkaassa puhtaasti älykkään suunnittelun tuloksena, se ei tarkoita, ettei mitään kummallista voisi tapahtua. Elohim-nuorten puheenjohtaja istui avaruusaluksessaan jossakin planeetan lähiavaruudessa ja voivotteli. Taas oli ihmiskunta puuhastamassa jotakin toiveiden vastaista oman päänsä menoksi. Puheenjohtajalla täytyi olla syvällisempääkin pohdittavaa, heidän oman rotunsa unversumissa tuntemattomuuden alue, jossa hän kenties nyt sätti jumaliaan kun ei saanut ihmisiä kuriin ja myöntyväisyysajatteluun.

15.10.2018

Ulkoa jääkimpale sisältä sauna.

14.10.2018

Likimain samalla etäisyydellä Aurinko on ollut joka vuosi, muttei koskaan lokakuussa lämmittänyt niin kuin nyt. Ei se ole niinkään ilmakehän lämpö kuin Auringon lämpö. Sen huomasin paljain niskoin varjosta astuessani aurinkoon.

13.10.2018

MYRSKY

On teknologian monimutkaisuus
vain unelma labyrintista
jonka voimalla voi selvittää.

"Nuo näyttelijät, kuten kerroin, olivat vain
henkiä ja sulautuivat ilmaan, silkkaan ilmaan,
ja niin kuin tuon näyn olematon kudelma,
myös pilviin ulottuvat tornit, suurenmoiset
palatsit ja juhlalliset temppelit
ja koko tämä suuri pallo tulevine asukkaineen
katoavat aineettoman kuvitelman tavoin,
usvan henkäystäkään ei siitä jää.
Meidän tomustamme kudottuja ovat unelmat,
ja uni saartaa pientä elämäämme."
Shakespeare: Myrsky, Rossi s. 124. 

Shakespearen Myrsky on salaperäinen ja rajattoman ihmeellinen moraliteetti.
Ne jotka uskovat persoonalliseen jumalaan ovat kummallisia jos eivät samalla ole kiinnostuneita henkilökohtaisesti tapaamaan jumalaansa. Ja mikä olisi henkilökohtaiselle tapaamiselle parempi kanava kuin psykedeeliavusteinen seremonia. Nämä kaksi asiaa kuuluvat ehdottomasti yhteen. Mutta entä hän, joka yhtäältä väittää persoonallisen jumalan todeksi, mutta toisaalta kriminalisoi kanavat, joilla tuon jumalan mahdollisesti voisi tavata. Ja millainen elävä jumala se on, joka elää pelkästää uskottelun varassa: joka ilmoittaa itsestään tuhansia vuosia vanhoilla sekavilla tekstifragmenteilla, mutta ei millään suoralla ja elävällä tavalla. Haluaisitko itse olla jotakin, joka elää pelkästään uskottelun varassa?
Näin oli kirjoitettu:

"Adolf Hitler pakeni Berliinin bunkkerista, mutta ei minnekään Argentiinaan, vaan Turkuun. Hän asui Sirkkalankadulla sijainneessa kerrostalossa aina elämänsä loppuun asti. Hän kuoli Turussa 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa."

Testin mukaan olen arvoiltani lähimpänä Kari Enqvistiä. Olenko ymmärtänyt jotakin väärin?

12.10.2018

Ajan hampaaton suu
ei pure kasvoihimme uurteita.
Syväjäädytettynä sydän
ei mätäne.
Olen tänään rukoillut nuorison nerouden puolesta. Vain nuoriso rajattomassa rohkeudessaan ja ennakkoluulottomassa nopeassa neroudessaan voi helpottaa seniilien sydämiemme paahtavaa tuskaa. Syksyn säkenöivän ruskan ja lehtien putoamisen jälkeen minä roikun puun latvasta pää alaspäin Pentti Otto Koskisen kuivaan ironiaan naamioituneena ja odotan, että nuoriso minut vapauttaa. Eilinen Rachmaninovin pianokonsertto Temppeliaukion kirkossa (joka muuten on rippikirkkoni: siellä seisoimme kerran vierekkäin Irina Björklundin kanssa ahnaina Jeesuksen lihalle ja verelle) oli lyyrinen ja hieno. Konserton viimeisellä iskulla edessäni istunut säveltäjä Kimmo Hakola nousi pystyyn ja käveli ulos. Itse taputin kymmenisen minuuttia. (Tänään olen tutustunut hieman lisä Hakolan tuotantoon. Kitarakonsertossa ensimmäisen osan rytmiikka on palikkamaista. Toisen osan pohdiskelun kehittely, monipuoliset orkesterisävyt ja muodonmuutos kansallisromanttiseen maailmaan tenhoavat. Kolmas osa alkaa käsitetaiteellisen leikillisesti aplodeilla jotka muuntuvat flamencotaputukseksi, mutta rytmiikka ei siitä kehity ensimmäistä osaa vähemmän poliisimaiseksi.)

Nuorisolle kuusi kertaa eläköön. Eläköön! Eläköön! Eläköön! Eläköön! Eläköön! Eläköön!


11.10.2018

Perttu Häkkinen on todella psykedeliamaagikko. Kuuntele ääniä jotka hän sai puhumaan. Esimerkiksi tämä Pentti Otto Koskisen ja Roi Vaaran haastattelu lisukkeineen. Pentti Otto Koskisen meininki kuulostaa tuollaiselta skitsofrenian ja performanssitaiteen hiuksenhienolta rajankäynniltä, mieleen tulee toissakesäinen vierailu Pispalaan Antti Traumakosken maisemiin. Se paljasjalkainen hallittu hulluus. Jaa nyt muistakin, että silloin kun seisoimme siinä pihalla, joku soitti ja se joku taisikin olla juuri tämä Pentti Otto Koskinen (vai muistanko väärin?). Juttelin hänen kanssaan hetken. Hän esitteli itsensä herra Castanedaksi. Sen jälkeen Traumakoski alkoi selostaa näkemistään, josta en ymmärtänyt yhtään mitään, ennen kuin myöhemmin luin Castanedaa niin pitkälle.  
Hän joka ei tullut viisaaksi työtä tekemällä.
Hän jonka työ murrettiin.
Hän ei koskaan saanut tietää sen nimeä, joka häntä kadehti.
Hän ei tiennyt että kukaan häntä kadehtisi.
Mitään ei annettu hänen tietää.
Ja kerran hänellä itsellään oli salaisuus.
Siitä häntä rangaistiin, ei suvaitsevasti,
kohtuudella, niin kuin niitä joilta ranteet ja nilkat
katkaistaan. Kohtuuton olet, sanottiin.

Itsenäisyyden merkitys on tässä:
orjalta salataan hänen syntytietonsa
vaikka hän luulee olevansa maailmansa kuningas
hän vanhana huomaa, ettei olekaan.
Hän väittelee herransa kanssa, joka on hän itse. 
Hänen ei olisi pitänyt luopua omastaan,
vaan herransa omasta, sen joka hän luuli olevansa.

HIPPIÄISET

Vaikka hippiäiset ovat nyt vaienneet, se ei tarkoita, ettei hippiäisiä olisi ja etteivätkö ne eläisi jossain suhteelliseen onnellisina, tosin ilman lintuuttaan, ilman siipiä, ilman jalkoja ja päätä, ilman ääntä ja omaa olemusta, mutta kuitenkin yhtä kaikki ne ovat hippiäisiä. Missä ne elävät, sitä me emme tiedä. Me tiedämme vain sen, että nyt, tämän pyhän uhrilähteen ympärillä, on täysin hiljaista. Tämän hippiäisten kohtalon vaihtaminen tai vertaaminen toisten lintujen kohtaloon ei ole mahdollista. Sitäpaitsi ne voivat taas ilmestyä uudelleen, keikkua iloisesti parvittain notkeimmilla ja ohuimmilla koivun alaoksilla ja laulaa lähes korvinkuulumattomilla taajuuksilla. Ja näistä ajoista sanotaan: hippiäisiä ei ollut silloin. Se oli aikaa vailla hippiäisiä, koska ne olivat kadonneet.
Esimerkin voimalla
heistä tehdään myönteisiä
Tulee innostuvia
Mutta vanhoja sekä viisaita
ei tule
Olin kimono päällä siellä
missä myönteisimmät
voimat ovat saaneet alkunsa
Mutta hämähäkki huomasi
katosta kuinka tyydytinkin
vain itseäni hyväntekijäni
sijaan, ja lensin pihalle
Eläimen, koneen ja ihmisen ero on kyvyssä kestää tietämättömyyttä. Eläimet ovat siinä paljon lahjakkaampia kuin koneet ja ihmiset. Kun ihmisyksilölle tapahtuu jotakin mikä ei tunnetun universumin puitteissa pitänyt olla mahdollista, seuraa tiedollinen ongelma yksilölle. Hänen on hyväksyttävä, että joko mitään ei tapahtunut tai sitten itse selvitettävä universumin rakennetta siinä määrin, että selkenee mitä oikeastaan tapahtui. Tämä on ihmistieteen metodi. Mutta kulttuurimme on jakautunut kahtia: on kaksi kulttuuria, mekaanisten koneiden ja biologisten koneiden kulttuuri. Kun toiselle tapahtuu, toinen toteaa että mitään ei hänen mittapuullaan tapahtunut. C. P. Snow kirjoitti tästä vuonna 1959 (lieneekö teoksen näkemyksissä päivittämisen tarvetta?).

10.10.2018

Terence McKenna [Luennolta The Solid State Matrix] hahmottaa tonaalin ja naguaalin rajaa:

 "Tiede tarkoittaa sellaisten ilmiöiden tutkimista, jotka ovat niin karkeita, että paluu alkuperäisiin lähtöparametreihin mahdollistaa ilmiön toistamisen. Jos ajattelet omaa elämääsi, siinä ei ole mitään tällaista. Rakkaussuhteet, urat, pettymykset, millään mitä koemme ei ole tätä ominaisuutta. Tämä on tieteen ongelma: etsiessään selityksiä se on rajannut itsensä ulos kaikesta siitä, millä on merkitystä ihmisen elämässä. Tieteen yritykset tunkeutua ihmiselämän alueelle ovat olleet aika surkeita. Sellaiset tieteenalat kuten psykologia ja sosiologia ovat minun nähdäkseni pseudotieteitä. Asiat joita ne yrittävät selittää - persoonallisuudet ensimmäisessä ja ryhmien väliset interaktiot jälkimmäisessä tapauksessa - eivät ole tieteellisiä ilmiöitä. Ne eivät kuulu niiden asioiden joukkoon, missä alkuperäisen lähtötilanteen palauttaminen johtaa saman ilmiön toistumiseen."
Aivotutkimuksen ja teknologian yhteinen päämäärä täytyy olla se, että aivokuollut pystyy täysipainoiseen inhimilliseen, jopa runolliseen elämään ja huippusuorituksiin vammaisurheilussa.

SUVAITSEVAISUUS

Kun Jeesukselta sahataan
kädet ranteista katki
hyvien töiden tekeminen
vaikeutuu olennaisesti.
On vaikeampi vaatia toisilta,
täysin terveiltä, hyviä töitä
kun ei itse pysty niitä tekemään.
Ristiinnaulitseminen on
vasta viimeinen keino.
Sääli on sairautta, varsinkin
itsesääli.

HORUS YDINKATASTROFIN JÄLKEEN

Millaista mekaniikkaa, kuumuutta
käden taitoa, muistia ja silmää
edellyttää korjata silmä silmän
palasista sielu sielun
murusista.
Base-hyppyjen musta vuosi
oli se kun hyppääjät
muuttuivat mustiksi linnuiksi.
Ne putoilivat pimeyteen
kuin Luciferit ja jatkoivat
lentoaan muuntunein siivin
alemmissa maailmoissa.

NÄKYMÄTTÖMÄT YLEISÖT

Kun Väinämöinen istuu jalkojesi juureen
et koskaan tule kuulemaan
Väinämöisen soittoa,
soittoa johon yhtyvät
tuulet ja tulet, soittoa
jossa äkkiä sielu täyttää
universumin ja liikuttaa sitä,
sillä ihmiset arvostelevat väärin.

9.10.2018

VIMMAT



Minä pidän naisista jotka syövät
kokoajan intohimoisesti
kaikista kattauksista yhtäaikaa,
naisista, joiden silmät tuntuvat alati sanovan
rakkaus, rakkaus, rakkaus

Heillä on elottomat kohtansa,
itsellehuomaamattomat, kuten niska.
Niistö se alkaa vanheta.

Eniten rakastan sitä jonka takamus
pysyy virheettömänä loppuun.

Pojannaskali asteli nojapuille

Pysyvä väsymys osalla kalastajista.

Pysyvä väsymys
osana onnenonkijalla.

Ei seikkailu ole vaarallista.
Työ vie hengen ja tuo rahaa,
harvoin toista ilman toista.

Jotain jäi kertomatta:
mikä tahansa kielenkäyttö
voi olla, mutta ei välttämättä
asianmukaisesti kehystettynäkään ole
runoutta

Karitsat laiduntavat yksinään.
Tuossa makaa paimen
uhrilihat suupielissä.


(21.1.2005)
Liian vanhaan maailmaan juurtuminen
kestää kauan, ikuisesti,
se ei onnistu.

Uuteen mailmaan syntyy valmiina.
Siellä on jokainen toivomuksemme
ennalta huomioonotettu.

Millaisen tappamisen lopputulos
täytyy olla paratiisi.

(21.1.2005)

8.10.2018

SYNTI

"Kelpo palvelija! Oliko kukaan laivalla
niin kestävä ja luja, ettei se hullunmylly
sekoittanut hänen päätään?"
Prospero, Shakespeare, Myrsky


Olisiko niin, että Turun tuomiokirkossa lauantaina nautittu ehtoollinen nyt vaikuttaisi minussa.

Kun tänään heräsin, tavalliseen tapaan viiden tunnin unen jälkeen, tällä kertaa ikään kuin ylöspäin nousevaan psykedelian pyörteeseen, käsitin selvemmin kuin tavallisesti: ihmisten maailma, historia, jäänteet, ei merkitse minulle mitään. Ainoa millä on merkitystä on sielu ja tietoisuus. Tämä kuolemantanssi, jota elämäksi kutsutaan, perustuu tuntemukseen ja näkemykseen: mitä sielulle voi tapahtua, mitä kannattaa oikeasti pelätä, vai kannattaako mitään?

Jos synti on merkityksettömyyden kokemista, on valaistuminen sitä, ettei enää jaksa uskoa synnin maailmaa todeksi. Jaksan uskoa vain maailman, jossa synti vähenee. Mutta maailmaa, jossa se lisääntyy, en jaksa uskoa. Synti johtaa olemattomuuteen. Usko on ainoa, mikä tämän unen pitää kasassa. Merkityksettömyys on sitä, että en tiedä mitä synti on.

OPPIPOJAT OPPIPOIKIA

Tämän blogin sisältö yhtenä .pdf tiedostona 12 pt fontilla: 13 tuhatta sivua. Rudolf Steinerin kirjaksi painettu tuotanto: 90 tuhatta sivua. Oppipojat oppipoikia.


Blogikirjat saatavilla 2003 - 2018A. Kuvassa 2016-2018A. 

KOLLAASITEKNIIKKA

David Lynch kuvaa Twin Peaksin kolmannen kauden eräässä jaksossa kollaasimetodin. Agentti Dale Cooperiin muistinsa menettänyt olomuoto Dougie on äskettäisen annihilaationsa takia pysyvästi korkeamman tietoisuuden tilassa ja siksi hieman hidas tämänpuoleisessa arkitietoisuuden tilassaan. Dougien työnantaja vakuutusyhtiössä on pistänyt merkille hitauden ja päättää testata työkykyä. Dougie saa tehtäväksi on käydä vuorokauden aikana läpi pino vakuutusasiakirjakansioita. Työnantajan puolelta odotetaan pelkkää vakuutusasiakirjojen peruskäsittelyä, mutta oudolla kollaasimetodillaan Dougie paljastaakin tietojen avulla valtavan vakuutuspetosvyyhdin. Dougien papereihin tekemät merkinnät eivät ole selkeitä tai nokkelia, vaan kummallisia, mutta yhtä kaikki, niiden avulla tehtävänantaja tulee havainneeksi valtavan petosvyyhdin olemassaolon.


Pieni näyttää suurelta ja suuri pieneltä, varsinkin kun kyseessä ovat kuolemansynnit. Jotta elämä ei olisi liian helppoa, venäjänkielen maskuliinit ja femiinit ovat toisin päin kuin ranskankielessä.
Kysymys psykedeeleistä ja niiden vaikutuksista on niin keskeinen, että ellei tiedeyhteisö ryhdistäydy nykyistä suuremmalla tietoisuudella asiasta ja vaikutuksista muihin tieteellisiin kysymyksenasetteluihin, tiede on vaarassa menettää arvovaltaansa. Näyttää siltä, että asian todellinen ja syvä vakavuus ei vielä ole saavuttanut tiedeyhteisöä kunnolla. Tämä ei ole mikään pikkuasia, vaan lähes kaikkeen tieteelliseen kysymyksenasetteluun vaikuttava asia. Heti kun keskeiset ihmiset oivaltavat mistä on kysymys, koko yhteiskunnallisen keskustelumme suunta ja sävy täytyy muuttua radikaalisti.

7.10.2018

Kirkko joka ei tarjoa tehokkaimpia mahdollisia tietoisuusvälineitä jumalansa ja mysteeriensä aukilukitsemiseen on vitsi. Ateisti jolle pyynnöstäkään ei avata mysteereitä on oikeassa. Vapaamuurarit ovat vahvoja koska heitä on monta ja heillä on seremoniat. Mutta mikä hyvänsä uskonto joka tarjoaa seremoniat avoimesti on vahvempi. Ei ole mahdollista että on uskonto jonka mysteerit eivät ole kenelle hyvänsä todelliselle mystikolle tavoitettavia ja tosia. Agnostismi on tulkittava moraaliseksi sairaudeksi. Jokainen agnostikko on lakiarikkomatta voitava parantaa joko jämeräpartaiseksi maagikoksi joka seisoo tukevasti jalat maassa tai kaunosieluiseksi ateistiksi.

venäläinen päähänpinttymä jossa menetettyjä rikkauksia haikaillaan sekundapalatseissa.

VAIKUTELMIA SEKSUAALIMAGIAN PÄÄKAUPUNGISTA

Koleeramäki tiesi Turusta lopultakin aika vähän. Kysymys oli enemmän fantasiasta ja korkeintaan muutamista oudoista kokemuksista. Tietysti Turun runopiirit olivat käyneet hänelle tutuiksi itsetietoisuudessaan, poikkeavassa historiaymmärryksessään ja epäluuloissaan muualta tulevia runolijoita kohtaan. Turussa ei tavattu ajatella, että muualla Suomessa aivan ymmärrettäsiin asioita loppuun asti. Ehkä se oli entisen pääkaupungin syndrooma.

Mutta Turun yliopistolla tuntui olevan tätänykyä monopoli kaikkeen mikä liittyi tietoisuuteen, magiaan, salatieteisiin, myös lääketieteessä, vankeinhoidossa ja psykiatriassa psykedeelitutkimus kulki Turun kautta. Kaikki tämä "blue rose" osasto luokittui sääntösuomessa kansioon Turku. Ilmeisesti siksi, että siellä oletettiin olevan tarvittava tietotaito.

Holotrooppinen hengitysterapia tuli Turusta. Meretvuon kaltainen seksuaalimagiasta asiantuntevasti kirjoittanut kirjailija tuli Turusta. Meretvuon jokaisesta lauseesta hehkui: heh, tämän verran voin kertoa teille, luottamuksellisesti. Ikään kuin sisäpuolen tieto. Koleeramäen omat näyt olivat selvästi ulkopuolen ja pihallaolon näkyjä. Ja nythän kaikki runoilijatkin muuttivat Turkuun, ilmeisesti tähän samaan havahtuneena.

Tällä kertaa Turku näytti Koleeramäelle heti henkimaailmansa. Autolla kun pääsi kaupungin portille, niin johan jo jotkut tien yläpuoliset tienviitat lakkasivat näkymästä selkeästi. Rinnalla olevat näkyivät, mutta jotkut tietyt menivät sameiksi. Koleeramäki hieroi silmiään ja yritin sirristellä, mutta ei vaan saanut selvää joistakin teksteistä. No, niihin suuntiin hänen ei siis kai ollut tarkoitus kulkea.

Ilta meni Aurinkobaletin Virolaisen koregrafi Urmas Poolametsin Kamelianaisen parissa ja sen jälkeisessä seksuaalimagia-keskustelussa Kim Sannisen kanssa. Jatkoille sieltä päädyttiin Dynamo baariin Sannisen ja turkulaisen kaunottaren Anitra Rannan kanssa. Neurajoen suurta käärmettä ja vapaamuurarien verikoiria he eivät yöllisellä vaelluksellaan kohdanneet.

Aamuöisestä astraalitason viranomaiskuulustelusta Koleeramäki selvisi Taskulan ristin ja meditaation voimalla. Siilikummitukset potkivat vatsaan niin että tuntui! Sen jälkeen laskeutui rauhallinen tunne ja meditaation jälkeisessä tilassa energia tuli näkyvämmäksi. Energian visuaalinen rakenne oli erilainen kuin muualla. Voimakas ja selvä, jonkinlainen musta graniittia, jossa oli kirkkaita valkoisia alueita. Paikan henget tai energioiden paikalliset rakenteet olivat kivilajeja. Sen jälkeen uni oli rauhallista.
  
Olivia kertoi nähneensä yön läpeensä seksuaalisia unia ja olisi siksi halunnut jäädä Turkuun pidemmäksikin aikaa. Seuraavana päivänä ennen kotiinlähtöä he kävivät syömässä Tårget -nimisessä ravintolassa, jossa ilahduttavasti oli valittu jalostaa balttilaista vaikutusta ravintolasuunnittelussa. Ruoka oli erinomaista.

Sivistys: esoteria Turussa, eksoteria Helsingissä

Henkivakuutus, joka on voimassa Turun alueella. Taskulan risti Kaarinasta.

Suomen Turku

Isolla Kirkolla

Tapasiko satanisti ja seksuaalimaagi Reima Saarinen Jeesuksen ja Castanedan tuonpuoleissa? Repivätkö vapaamuurarien koirat Jouni Mömmön Turun tuomiokirkot katakombeissa sen jälkeen kun suuri käärme oli Neurajoesta ilmestynyt?

Naantalin musta aurinko.

Kultaranta, off-season.

KAMELIANAINEN

Huoraaminen, minun pitää aloittaa, jotta hän voisi lopettaa. Hän saa maksun siitä mitä rakastaa. Eikö olisi oikein, että hän laskuttaisi vain siitä mitä ei rakasta. Mutta rakastanko minä, ja kuinka kauan.

3.10.2018

No nyt Moskova kumartaa noituudesta. Mikä on tahto?

TEKNOLOGIAKOUKKU

Teknologiassa suurin ongelma on sen kiinnostavuus. Miten ohittaa teknologia, jotta voisi keskittyä tärkeämpiin asioihin? Jos ihmistä tavallani vaivaa maaninen uteliaisuus ja halu selvittää miten asiat toimivat, teknologiakoukku on valmis. Miten selvitä teknologian yli? Onko mitään vertaistukiryhmiä tähän?

2.10.2018

ALIEN ON EREHTYVÄINEN

Jokaisella älyllisellä elämänmuodolla on täsmälleen samat Jumalan olemassaoloa ja universumin rakennetta koskevat perimmäisimmät avoimet kysymykset kuin ihmiskunnalla, vaikka teknologian tasossa olisi pieniä eroja. Teknologia on kaikille älyllisille elämänmuodoille osa immanenttia (tonaali). Mutta suuret kysymykset ovat aina transsendentteja (naguaali). Ihmiskunta ei ole älyllisesti tai henkisestä alemmalla tasolla kuin jokin toinen elämänmuoto, jolla on kehittyneempi teknologia mutta vähemmän vivahteikas ymmärrys transsendentin olemuksesta. Lopulta seksuaalisuus määrittää elämänmuodon transsendenttiuden. Eämänmuoto on sitä lähempänä Jumalaa tai Universumin singulariteettia, mitä enemmän sillä on fantasiaa. Mikään epäseksuaalinen elämänmuoto ei voi olla kovin korkeatasoinen transformaatioidensa monimuotoisuuden kannalta.
Ihmisellä on jatkuvasti suuria vaikeuksia muistaa tai edes tiedostaa omat mahdollisuutensa, jotka ylittävät mennen tullen kaiken mitä on osattu sanoa avaruusolentojen ja vieraiden älyllisten elämänmuotojen mahdollisista kyvyistä. Olisikohan niin, että jos näitä olentoja on olemassa, heille on yhtä lailla hankalaa käsittää oma olemuksensa ja siihen sisältyvät mahdollisuudet? Heitähän ei ole Jumalakaan luonut omaksi kuvakseen vaan joksikin ihan muuksi.

1.10.2018

kadehtivat häntä 
sekä vapaamuurarit
että uskontotieteen laitos

IDOLSVOITTAJA MANALASSA

"Minusta on hyvin outoa, että tiedämme niin vähän henkilöstä nimeltä Jeesus Kristus, kun hänellä on ollut niin iso rooli." - Terence McKenna 
Toisaalta tiedämme vähän myös Castanedasta ja olemme silti kiinnostuneita teksteistä, jotka ovat hänen nimellään saatavilla. Tekstikorpuksen arvo ei vähene siitä, että meille kerrotaan: Castaneda ei ollut olemassa. Olennaista on se, että tekstit ovat käsillä.

Voisi olla tarpeen ayahuosca/taikasieni/LSD kyselytutkimus, jossa haastateltaisiin käyttäjiä, jotka ovat tavanneet Jeesuksen henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen tuttavuus vakuuttaa ehkä toisin kuin kirjalliset tuotokset, varsinkin jos on saanut tripiltä mukaansa joitakin lajillemme tai kirjallisuuksillemme tuntemattomia viisauksia tai vaikka tuntematonta teknologiaa. Luulisi nyt Jeesuksen jos jonkun ymmärtävän teknologiasta: eihän voi olla humanismia ilman vapaaenergiaa.

Jotkut Castanedan henkilökohtaisesti tunteneet ovat antaneet hänestä huonon kuvan. Olisiko samoin Jeesuksen laita? Oliko turkulainen satanisti Reima Saarinen (alias Lin gha-Rej) tavannut Jeesuksen tuonpuoleisessa (hän kuoli itse ennen Castanedaa oudoissa olosuhteissa 80-90-lukujen taitteessa)?

Deelitripit on syytä jakaa kahteen luokkaan: niihin joiden aikana kokijalle on opetettu ihmiskunnalle tuntematonta teknologiaa jonka hän osaa soveltaa käytäntöön (tietysti olettamuksella että hän kykenee ymmärtämään opetussisällöt) ja niihin trippeihin, joissa tärkeää tietoa ei olla vastaanotettu.
 
"Tähtien sodan Skywalkerin nimi on suora käännös siperiassa puhutun tunguusikielen sanasta 'shamaani'. Nämä sankarihahmot joita kulttuuriimme juurrutetaan ovat shamanistisia sankareita. Ne ohjailevat voimaa, joka on suurempaa kuin mikään muu ja joka pitää galaksia kasassa. Tämä on itse asiassa totta, ja kun tutkimme kuinka totta se on, tähänastisen maailmankuvamme rajoittuneisuus paljastuu kaikille" - Terence McKenna 
“Lucas started writing the treatment for Star Wars in February 1972 […] He pored over Carlos Castaneda, recast Castaneda’s hero, a Mexican shaman named don Juan, as Obi-Wan Kenobi.” Peter Biskind: Easy Riders, Raging Bulls: How the Sex-Drugs-and-Rock'n'Roll Generation Saved Hollywood
Ei voi sanoa että olisi termodynamiikka vahvasti hallussa. En esimerkiksi osannut ennustaa millä voimalla takkasydän lämmittää olemassaolevaa takkamuuria, jokahan on sinänsä aika tuhti. Eilisillan polttamisen jäljiltä muuri on vielä puoliväliin asti kuuma. Miksi ero arvotakkaan on niin suuri? Peltikin on käytössä, mutta sitä ei tarvitse laittaa kiinni jos sulkee takkasydämen omat ilmaventtiilit. Isommankin tulen voi jättää yöksi hiillokselle ja kun se lopulta hiipuu, piipun kautta ei kuitenkaan lähde ulos lämmintä sisäilmaa. Aikaisemmin kun hiillostuvan pesän jätti yöksi, peltiä ei voinut kaasujen takia laittaa kiinni. Mitä vähemmän pesässä oli tulta, sen enemmän piippu imi lämmintä sisäilmaa pihalle yön aikana ja ilman mukana vielä lämpöä muurista, jolloin muuri ja huone kylmeni pikavauhdilla. Toisekseen avotakka ei juuri lämmittänyt muuria, koska lämpö vain virtasi piippuun ja lisäilmavirta takan ulkopuolelta viilensi muuria. Nyt muuri lämpenee todella nopeasti ylös asti. Takkasydän puskee lämpöä melkoisella teholla, mutta sitä voi onneksi rajoittaa kääntämällä ilmaventtiilin melkein kiinni. Nämä asiat kannattaisi kirjoittaa takkasydämen myyntiesitteeseen. En ostanut halpismallia useastakin syystä. Tällä sydämellä on kahdenkymmenenvuoden takuu ja tuhti valurautainen 150 kiloinen olemus ja suuri kaareva ikkunalasi ja täydellisen sopiva koko alkuperäiseen tulipesään. Halpikset olivat kaikki väärän kokoisia, pienitilaisia, pienet litteät ikkunalasit, ruuveilla kokoonpultattuja, jotka pamahtelevat savuavuotoisiksi muutamassa vuodessa.
Eilen eväsretkellä takapihan taikametsässä satakunta Jumalan lehmää oli kokoontunut kalliojyrkänteelle, jonka päällä paistoimme makkarat. Pikkupoika keräsi lehmiä kämmenelle, mutta eivät ne lentäneet. Alla lehdossa tapasimme parikymmentä hippiäistä (vai peukaloista, peukaloinenhan on muuttolintu... olisiko jo muuttanut?), pieniä lintuja jotka alati ystävällisesti keikkuivat pää alaspäin koivun oksistossa yläpuolellamme. Soitin peukaloisen laulua matkapuhelimen kaiuttimista, ja kyllähän ne meitä jutellen seurasivat koko parvi. Mutta niiden oma laulu taisi olla nuotiltaan kimeämpää vihellystä, eli hippiäisen laulua. Lintujen tunnistaminen metsässä lasten ja nettiapuvälineiden kanssa on hauskaa, mutta kiikarit pitää ottaa seuraavalla kerralla ja kuuloa edelleen tarkentaa.


Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com