5.6.2018

WARRIORS' ROAD

Kaikkihan sen tietävät että rakastunut ihminen ei ole oikeustoimikelpoinen. Kuukausien ayahuoscaretriitit Amazonilla on käytävä läpi, jotta voisi kerran  ajaa Pulkkilanharjulla kuunnellen suomirokkia  täydessä ymmärryksessä. Kokemus on niin alkuperäinen, että Nipa Neumannin ääntä kuuntelee vieroksuen kuin uutta covervesiota aina Kirjoitan kappaleen ensimmäiseen kertosäkeeseen asti, jossa tietoisuuteen lyö läpi alkuperäisyyden vääjäämättömyys. Sen jälkeen jatkuu näin:

"uneksin intiaanista joka mua opettaa
Että ihmisillä on siivet ja rakastavaisilla luvattu maa
Tuo vanhaa intiaaninainen rukoilee unessa puolestani
Se sirottaa liekkeihin tuhkaa ja minä näen sinun kasvosi edessäni
Heräään siihen kun saluunastani juoksee joku pois
Se ei ole aave joka mieltäni kiusata vois
Minä tiedän että olit täällä jossakin
Ei ole niittyä eikä vettä joka omenapuutamme kaastelisi kauemmin"

Heinolan maalaiskunnan ja Asikkalan rajalla järvi-Suomen pimeässä korvessa tästä olisi hyvä Apulannan jatkaa:
"Viime yönä minä ymmärsin
Että mitä se tarkoittaa
Joku toinen on jumala
Ja minä en"

Asikkalan kauniissa vanhassa keskustassa kirkon kohdalla voisi lähteä Anssi Kelan Kaksi sisarta:
"Toisen kanssa lensin taivaisiin
Leijuin kauneimpiin uniin
Toinen taas mukanaan veti mut helvettiin
Silti kadu en kumpaakaan"

Nousussa Eput laulavat Viherän joen ja siinä korkeimmalla kohtaa, kun Pate Mustajärvi avaa äänensä ja laulaa Suuren tulevaisuuden "älä pelkää nuori sydän", paatuneinkin sydän sykähtää.

Korkeinta kohtaa voisi seurata Juliet Jonesin Sydän:

"Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?
Rakastuvat pitkätukkahulttioihin,
Petollisiin kulkureihinkin.
Ja pilvilinnan rakentajiin,
Unelmoiviin työnvieroksujiin." 
"Ja sehän tässä huolestuttaa,
nyt kuinka meidän kunnon miesten käy?"

Odottavaisesti positiiviset ja uteliaat tunnelmat pyyhkisi Maija Vilkkumaan ylimielinen  Satumaa-tango, sillä renttujen aika on ohi

"Sä tahdot paljon muttet mitään saa
Ja sun turha on huutaa ja mahdotonta valittaa
Yö kaikki ääriviivat vääristää
Ja tämän tyyppiset tapaukset tutkimatta jätetään
älä sano mitään, mua ei kiinnosta
Mä ammun sua haulikolla, suljen sut vankilaan
Sä et tiedä mitään, isäs joutunut ei sotimaan
Mä oon kontannut niin kauan että voin tehdä mitä vaan"

Feministisen hapatuksen jälkeen tiettyä suoraviivaista inhimillistä koskettavuutta olisi Timo Rautiaisen kappaleessa Isä ei jätä:

"Sun vierelläsi kävelen
niin kauan kuin pyydät jatkamaan.
Niin pitkälle kuin kykenen
sitten tietäsi yksin lähdet kulkemaan."

J. Karjalainen jatkaisi salaperäisellä kappaleella Hän, jonka seksuaalisen transsin tunnelmat avautuvat kokelaalle nekin kokonaan vasta nyt. Mopo lähtee käsistä ja ollaan Kolmannen naisen Lautalla ajelehtivissa maisemissa:

"Päivän kauempana lapsuutta
päivän matkan kauempana kotoa
ja rivin kauempana totuutta 
Yhtä paljon tänään kaipasin
yhtä paljon tänään kuin eilenkin
yhden löysin yhden kadotin"

Don Huonot tarjoaa tilanteeseen lääkkeeksi psykedeelistä trixtermoralismia Riidankylväjällä:

"Mä en tiedä mitään jos et
Säkään tiedä mitä sinusta kerrotaan
Särkyneitä sydämiä kaikkialla tallaat missä kuljetkaan
Tee jotain tolle sun päälles,
Ennen kuin se myrkyillään sut selättää
Kohta et viereltäsi löydä yhtään ystävää
Kun sä sait ne keskenään riitelemään"

Sitten olisikin jo Apulannan Aggression vuoro:

"tää on hengen kuolio, ollut pitkän aikaa jo
täss on kaikki olemukseltaan väärää
haavekuva, hauraus ja haavoittuva
enkä mä väitä enää olevani muuta kuin
tiivistynyt huokaus"

Ja niin jää taakse jonnekin tuhansien järvien keskelle Pulkkilanharju yhä syvemmän kaihon ja kaipauksen helminauhassa kimaltelevan helmen seuratessa toistaan. Jos sen paikan osoitetta joskus kysytään, paina mieleesi kansallismaisema: siinä kaikki mitä jää.


Sillä aina ja kaikki on kovaa settiä kun on rauha ja rakkaus sydämessä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ridiculous quest there. What happened after?
Thanks!

Anonyymi kirjoitti...

Very good article. I definitely appreciate this site.
Keep it up!

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com