8.6.2018

KOSTO

James Hirvisaari istuksii niiden sadekesien kylmänä juhannuksena hämärässä savusaunassa pitkät takkuiset hiukset silmillään. Sillä hiukset muistavat kaiken. Loukkauksen kärsiminen on taito sinänsä, mietiskelee James. Itse viillän loukkausta vastaavasti omaa kehoani. Pitkäiläisyyden salaisuus, niin uskon, piilee tässä. Jokainen suvakin röyhkeä sana on syväviilto jonka minä otan vastaan tyynesti. Ketään ei voi pakottaa suvaitsemaan kulttuurinsa hävitystyötä. Sietää pitää niin kauan kuin lait yleiseltä hulinalta ovat voimassa. Omaan kehoon tukkimiehen kirjanpidolla merkityt loukkaukset voi aina joutohetkinään laskea ja elähdyttää itseään koston -- vaikka sitten miten kaukaiseen tulevaisuuteen oikeaa hetkeään odottamaan siirretyn -- ajatuksella. Ihminen elää rakkaus sydämessä ja rauha mielessä. Kristittyjen jumala on armollinen ja ankara. Jumala suvaitsee, ihminen sietää.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com