22.6.2018

Syntymäkuuseni oksalla
missä myös päivät keikkuvat
kasvojen harmaissa suruharsoissa
kiduttavan terveinä ja hyväntuulisina
sairaalan sen osaston käytävillä
missä kuolema tulee vastaan
kaikki maailma on väärinluentaa
ensin yhtä ja sitten toista

Loppuun asti
uskot jaksavasi
pitää totena sen
minkä tiedät

Näinkö kaukaista muistoa opettivat
keittolevyt kun kosketit
menit liian pitkälle
astuit harhaan
yritit kertoa tavallasi tarinaa
mutta limakalvot ajattelivat
on muitakin voiteta kuin vesi
 
Näytelmä saavuttaa täyden tyhjyytensä
nieleminen on hiekan olemus
valomiehet sammuvat
pitkään asumaton huone
unohtaa itsestään tärkeän
yksityiskohdan

Kun avaat silmäsi
et sinäkään muista
miten kaikki oli
näkemisen arvoista

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com