8.5.2018

Kun selitän ystävälle kasviopettajien tapoja ja tottumuksia, hän sanoo: Hörhöilyä. Uskon, että se olet vain sinä itse. Mutta siinä tapauksessa minä ITSE olisin jumala, enkä usko että olen jumala. Sillä en muista luoneeni tätä maailmaa. Ja jos minut otetaan ylös nirvanaan kuulusteltavaksi, en tiedä edes omaa kosmista osoitettani. Miten voisi olla jumala, jos ei tiedä mitään, kaikista vähiten sitä miten ihminen ja tämä tietoisuuden saari, jota maailmaksi kutsutaan, luodaan? Siinäpä se: voi olla jumala, joka on unohtanut, miten maailma luodaan. Ehkä me olemme täällä virkistämässä muistiamme, sinä ja minä, me kaikki, ikuisesti, yhdessä, suuri "I".


Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com