19.4.2018

TIETOISUUSKYVYT

Eräs syy siihen, miksi 2010-lukulainen isojen tuotantojen elokuva (Interstellar, Blade Runner 49, Valerian jne.) on castanedalaisten ideoiden kyllästämä on ehkä se, että todellisuus jossa elämme on muuttumassa psykedeeliseksi addiktiokoneeksi, jonka myllyistä ei ole toivoa pulpahtaa hengissä ilman kehittyneitä tietoisuuskykyjä.

Voiko maailmamme olla korjattavissa tasapainoiseksi sivilisaatioksi ilman täydellistä romahdusta? Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät ole lähimainkaan kyvykkäitä kehittämään ja muovaamaan tietoisuuttaan niin nopeassa tahdissa, kuin uusien ruttojen tulviessa olisi tapahduttava.

Tarvitsemme oikeaoppisen näkemyksen siitä mitä on tietoisuus. Suuriin erehdyksiin ei ole enää varaa eikä aikaa. Castaneda saattaa edustaa vapauttavaa selväjärkisyyttä, koska teksti resonoi nykyisten jokapäiväisten kokemusten syvimmillä tasoilla, siinä mitä näennäisjärkevän kuuloinen psykologiapuhe ei tavoita.

1 kommentti:

Sven Laakso kirjoitti...

Syy, miksi tämä aikakausi on läpikotaisin ja globaalisti Castanedan kyllästämä (lähtien Lucasin Star Warsista, jonka ideat tietenkin tulevat Castanedalta), on se, että maailma jossa elämme on muuttunut tai muuttumassa psykedeeliseksi addiktiokoneeksi, jonka myllyistä ei ole mitään evolutiivista toivoa pulpahtaa läpi ilman melko kehittyneitä tietoisuuskykyjä.

Korostan sitä, että maailmassamme ei ole sinänsä mitään vikaa ja se voi olla korjattavissa tasapainoiseksi sivilisaatioksi ilman täydellistä romahdustakin. Vain ihmisten tietoisuudessa on vikaa: ihmiset eivät ole lähimainkaan kyvykkäitä kehittämään ja muovaamaan tietoisuuttaan niin nopeassa tahdissa, kuin nyt olisi uusien ruttojen tulviessa tapahduttava. Ihmisten kannattaa kiinnostua tosiasioista viimeistään nyt. Ihmisten kannattaa lopettaa egoistinen keinotekoinen juupas-eipäs-riitely-yleensä-ei-mstään, ja kiinnostua vakavasti tosiasioista. Siis ei näennäisasioista (joista saa helposti riidan aikaiseksi ja joiden avulla helposti löytää hyviä vihollisia) vaan tosiasioista, joiden objektiivisuuden edessä on hyvin vaikea kinata.

Tarvitsemme oikeaoppisen näkemyksen siitä mitä on tietoisuus. Suuriin erehdyksiin, joita tehtailtiin ihmiskunnan lähihistoriassa, ei ole varaa eikä aikaa. On yksinkertaisesti oltava jo oikeassa, egottoman rauhallisesti ja egottoman tasapainoisesti vain oikeassa, egottoman inttämättömästi oikeassa, eikä vain jatkettava ihmettelyä ja riitelyä. Ja kukapa oikeansuuntaisen -- nykytieteen valossa relevantin -- kokonaisnäkemyksen tarjoaisi napakammassa ja arkikokemuksellemme tutussa selväjärkisessä paketissa paremmin kuin Castaneda.

Kaikessa koodatussa kryptisyydessäänkin (kaikki Castanedan teksti ei avaudu ilman tulkinta-avainta) Castaneda nimen omaan edustaa vapauttavaa selväjärkisyyttä, koska resonoi jokapäiväisen kokemuksen syvimpien tasojen kanssa, siinä missä äkkiseltään järkevän kuuloinen psykologiapuhe ei millään tavalla tavoita -- eikä ole koskaan tavoittanut -- ihan arkisen kokemuksemme käsittämättömiä ulottuvuuksia.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com