17.4.2018

PANNUKAKKUMAAILMA

Kaksi kohtuutonta taistelee voitosta. Huomaamme, ettei heidän taistelussaan ole mitään kohtuutta, niin kuin ei siinä ole koskaan ollutkaan kaikissa niissä karsintakilpailuissa joista he ovat menneet läpi ihmiskunnan pitkän historian ajan. Koskaan ei ole ollut muuta oikeutta kuin vahvimman oikeus, eli kohtuuttomuus. Mutta tuomaria he huutavat, jos jäävät viimeisessä väännössä tappiolle.
   
Kolikosta jää jäljelle aina vain toinen puoli. Saattaa olla, että voittajaa odottaa ruhtinaallinen palkinto, jota Helvetiksi kutsutaan. Vastavoimien kadotessa, resistanssin vähetessä lähelle nollaa hänen oikkujensa tieltä, kenties hän päätyy Helvettiin, jonka säännöt ovat suprajohtavasti hänen omia ajatteluvirheitään.

Mustalaisleirit, jotka hänelle voisivat tuottaa kriittistä vastusta, ovat jo aikoja sitten lähetetty taivaaseen, eli lynchläisesti ajatellen rinnakkaiseen todellisuuteen, joiden eristeistä lyö läpi vain kummitusten unenomainen mumina ja korkeataajuisesti kilisevä laulu. Tai ehkä murhaaja lähettää aina vain itsensä rinnakkaiseen todellisuuteen, kunnes lopulta havaitsee: Maa on jälleen pannukakku.


Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com