31.12.2017

ei kokemusta
ei tutkimusta
ansainta taattu

merimiina vai sukelluskello
hajuton hytti
kaupungin paikan katsojalle
miehitetty murskauspallo

life is easy
life is good

SOLIPSISMIN HAIHATTELU

Naguaalissa ei ollut ollenkaan selvää, että palaisin sieltä takaisin. Olin retkellä yksin. Minulla ei ollut hyväntekijää tai opettajaa, joka olisi astraalitasolla voinut hakea minut takaisin. Olo oli mitä loistavin. Täydellisen värikäs tunnemaailma, nopeasti ja kevyesti toimiva äly ja jumalan muisti sopivat minulle paremmin kuin raskaan, hitaan ja rajoittuneen ihmiskehouniversumin kivulloinen pinnistely, jonka olin tosin jo onnellisesti unohtanut.
 
Kuulusteluissa kävi alkajaisiksi ilmi, että en ollut universumin alulle panija tai edes kovin syvällinen asiantuntija. Jouduin myöntämään, että edes oman maailmani asioista en ollut hyvin perillä, tuntemattomista maailmoista puhumatta. Ei voinut olla niin, että minä olisin luonut koko universumin itse itselleni tai että se olisi luotu vain näyttämöksi minulle. Tästä asiasta saavutimme yksimielisyyden. Minusta tuntui, etten ole yksin. Tässä paljon tavallista laajemmassa yksilötietoisuuden tilassa oli kuitenkin toisia itsestäni erillisiä tietoisuuksia ja tämä sai solipsistiset haihattelut katoamaan. Solipsismin mahdollisuus on lopultakin hyvin ahdistava ja kaikki todisteet sitä vastaan rauhoittavat mieltä.
     
Jäi enää ratkaistavaksi kysymys siitä, olisiko minulla mitään syytä palata sinne, mistä olin tullut. Minulla ei ollut enää aavistustakaan, mistä olin tullut. Minkäänlaisia kosmisia tai galaktisia osoitetietoja ei ollut mielessäni. Olin ilmestynyt tähtipölystä. Muistiani virkistettiin näyttämällä kuvaa, joka kohdistettiin siniseen planeettaan. Kuvaa suurennettaessa alkoi näkyä lintuperspektiivistä omakotitalo, jonka katon läpi näin olentoja. Eliöt eivät tuoneet mitään mieleen. En pystynyt tunnistamaan lajia.
 
Ne ovat ihmisiä, ilmoitettiin. Ihmisiä, kuten sinäkin. Tieto järkytti. Aloin saavuttaa jonkinlaisia muistikuvia neliraajaisista olennoista. Pesä ja eliöt vaikuttivat jotenkin tutuilta. Se olet sinä, ilmoitettiin. Sanoin, etten muista tuollaisesta mitään.
  
Kuva siirtyi poikasten huoneeseen. Pentuja katsellessa jossakin vaiheessa tunnistin oman poikani. Silloin kaikki ihmisen tunteet ja muistot alkoivat vyöryä ylitse kuin planeetan kohdusta räiskyvä monivärinen magmatulitus. Se oli synkin, jylhin ja kaunein ilotulitus, todellinen oopperajuhlien päätöskonsertin loppuhuipennus tähtipölyn Bayreuthissa. Ihmisyyden magma virtasi ylitse ja padotut tunteet räjähtivät kuin miljardi pientä lasikuulaa pyörimään pitkin linnunrataa. Siinä oli psykoosi ja ekstaasi sekaisin.
 
Kohtaloni oli sillä sinetöity. Sain palata tuohon kärsimyksen ja piinan pelottavaan maailmaan. Minun täytyi palata lasteni luokse.
Digitaalinen kultasi
voidaan korjata talteen
Tiliotteesi viime kuulta
on valmistunut
Kaiken kaikkiaan sijoituksesi
on ylittänyt tilin arvon
Sinun on vaadittava voittosi
Siirrä varasi veroparatiisiin
Lisää roskapostiosoite
Lisää täysi maksu
Anna meille salasanasi
Aloita perseesi siirtäminen
meille nyt
Ystävällisin terveisin
Suomen Noutokulta Oy



*

Your digital gold
can be harvested
Your statement last heard
has graduated
All in all your investment
has exceeded the value of the account
You have to demand your winnings
Move your backup to tax havens
Add a spam address
Add full payment
Give us your password
Start moving your ass
to us now
regards
Suomen Noutokulta Oy

Hyvällä olen yrittänyt. Mutta hyvää ei ole koskaan tarpeeksi. Sillä saa niskaansa vain maailman vihan ja loputtoman kiittämättömyyden. Sen mitä haluaa pitää ottaa.  Mutta ensin pitää tietää. Ja tietäminen ei ole koskaan mahdollista. Siinä hyvän paradoksi. Koputtaa koputtaa taivaan ovella astumatta sisään.

Joulupukinparta pääkalloista. Pukki tuonut liikaa audioplugareita.

30.12.2017

Ajelin tiellä Helsinki-Tampere Tampereen suunta ja alkoi soida H.I.M aika kovaa korvien välissä, ihan sisäisessä radiossani. Kun tulin kotiin, päätin tarkistaa H.I.M yhtyeen keikkatilanteena. Tänään H.I.M yhtye tosiaan soittaa Tampereen täyteenpakatulla Pakkahuoneella. Kuluneen vuoden keikkakalenterin tiedoissa pisti silmään se, että bändillä ei ole tämän vuoden maailmankiertueella ollut ilmeisesti yhtäkään keikkaa, joka ei olisi ollut loppuunmyyty. Monissa kaupungeissä kuten Hampurissa ja Lontoossa loppuunmyytyjä keikkoja useita peräkkäisinä iltoina. Veto on siis ilmeisesti melkoisen kova, vaikka käsittääkseni tämä on nyt tällä erää bändin toiseksi viimeinen veto. Tunteitakin on ehkä pelissä, ainakin yleisön puolella. Oli nasta kuunnella H.I.M:iä hyvillä soundeilla telepaattisen radiolähetyksen kautta, ja kyllä ne bändin parhaat hetket tunteita herkistää minussakin. Kiitos siitä, kuka olitkin ohjelman tuottaja.
kaikki mitä hänellä oli
vaakakuppiin asettaa, vaikka
olikin koko ihmisyys, poislukien
kieroilu, hölmöily ja laskelmointi,
näytti nyt hyvin vähäpätöiseltä.
Ja mitä vasten, voimme kysyä
mitä vasten?
Känni on nykyään aliarvostettu laji. Kokeile välillä rentoutua, tee vaikka clean install audiomäkkiin (viikon ohjelmani). Rutiinilla sujuisi Clean Install Sipilä-Suomen yhteiskuntajärjestelmään. Paluu tehdasasetuksiin. Mikä suk(k)el(l)u(u)s.

 En vihaa mitään. Rakastan kaikkea. Sitä voi kai kutsua suurpiirteisyydeksi.
Majakka on harvinainen suomalainen sukunimi.

Missä vaiheessa ihmisillä alkoi olla sarjakuvahenkilöiden nimiä.

Ajan henki: ketään ei kiinnosta miltä runoilijasta tuntuu.

Majak
ovsky

29.12.2017

Todellinen vaarallinen rasismi on noituuden väline. Se on mustaa magiaa, joka käyttää kansanjoukkojen alttiutta ksenofobiaan. Mika Waltari kuvaa tämän hyvin Sinuhessa. Vaarallista rasismia luova henkilö käyttää rasistisia asenteita oman henkilökohtaisen valtansa kasvattamiseen kotimaassaan ja tavallaan omiensa joukossa. Ja tämä valta tai henkilö, joka valtaa kasvattaa, ei välttämättä ole itse millään tasolla rasisti. Toinen rotu on hänelle vain työkalu, ei mitään tunteita herättävää. Hänen motiivinsa kansanjoukkojen keskuudessa on rasismi. Kansanjoukossa vellovat sokeat tunteen vailla vähäisintäkään tietoa tai kokemusta. Ylipäätään sillä, onko henkilö itse rasisti vai ei, ei ole tekemistä vaarallisen rasismiin liittyvän vallankäyttöilmiön ja valtahierarkian tiivistämisen kanssa.

Ja vastaavasti todella jäätävän rasistiset ihmiset eivät välttämättä ole sitä millään tavalla julkisuudessa tai avoimesti. Heidän tapansa levittää rasistisia asenteita on paljon hienovaraisempi kuin vain se, että he itse näyttäisivät huutamalla esimerkkiä. Päin vastoin pohjimmiltaan kaikista julmimmat ja rasistisimmat ihmiset esiintyvät nimen omaan suvaitsevaisina ja monikulttuurisuusmyönteisinä. Sillä juuri he tietävät, että villiintynyt, täysin järkensä menettänyt vihervasemmisto toimii kovan oikeiston nopeimpana mahdollisena katalyyttinä. Ilman sekopäistä vihervasemmistoa ei koskaan voisi nousta todellista jyrkkä ja vakaa äärioikeisto. Ellei vihervasemmistolaiset olisi todella typeriä pellejä, Tuevo Hakkaraisen puhe ei koskaan tuntuisi kenenkään mielestä järkevältä. Tällä hetkellä asia ei ole ihan niin. Teukan on helppo olla järkevä ja jopa ihan oikeassa. Siihen ei nimittäin paljon järkeä tarvita, jos se olkinukke jota vartaan järkeillään on vihervasemmisto. Sokeakaan ei voi ampua siitä ohi.

Todellinen poliittinen voima taas on sellainen, jota vastaan argumentoidessaan on hyvin vaikea kuulostaa ihan terveeltä, ainakaan kovin pitkään. Sellaisia voimia ei meidän pelikentillä näy, koska media pitää niiden häivyttämisestä huolen.

Nyt ei tarvitse tehdä väitöskirjaa Ionescosta tajutakseen katselevansa absurdin teatterin juhlanäytöstä. Kaikki on näytelmää, ei näyttelijöille tarvitse edes kertoa kuka on ohjaaja. Teuvo Hakkaraisen suosion ikuinen kasvu riippuu pelkästään vihervasemmiston olemassaolosta, siksi Teuvo ei voi todella vihata vihervasemmistoa: se on hänelle ja monelle muulle käyttöväline, johon kaikki perustuu.

Äärioikeiston koko mandaatti lepää hulluuden varassa. Ei heidän oman hulluutensa, vaan objektiivisesti ulkopuolella osoitettavan hulluuden, järjettömyyden, analyysittömyyden varassa. Siksi vihervasemmisto, mitään tarkoittamaton käsite, jota monet kattanattavat, on pelkkä katalyytti todella rikollisten ihmisten käsissä.

Kaikki, kaikki, kaikki sekoilu, populismi ja samea ajattelu edistää kovan oikeiston asiaa. Populismin suunnalla ei ole väliä: se on aina oikeistolaista. Anarkisti on äärioikeistolainen -- äärioikeiston katalyyttinä. Ei ole mitään merkitystä sillä, onko hiukkasen varaus plus vai miinus merkkinen. Vain lopputuloksella on väliä, ja lopputuloksesta päättää näytelmän ohjaaja. Jokainen rooli on hänelle tärkeä ja vie eteenpäin hänen kokonaisajatustaan. Mikä hyvänsä rooli voidaan laittaa palvelemaan kokonaisuuden liikettä. Mikä hyvänsä ihminen voi löytää itselleen sopivan roolin suuressa näytelmässä, jossa hän palvelee kokonaisuutta.
  
Tiedän, että olen sanonut tämän aikaisemminkin, kymmenen, kaksikymmentä vuotta sitten. Tiedän että tämä on tavallaan itsestään selvää jokaiselle älykkäälle ihmisellä ja samalla täysin yli hilseen menevää niille, jotka luulevat että se mitä näyttämöllä tapahtuu on totta. Tiedän, mutta toistan saman aina välillä, kerran kymmenessä vuodessa.

28.12.2017

on vain yksi yliminä
jumaluuksia monta

mitkä huumeet synnyttivät
tämän uskonnon


kaikkien sairauksien lääkeresepti
taskussa pohjaan asti jäätyneen meren
pintaa


puhtaan ilman ja veden addikti
tekojen seuraamuksien häntä
näkyvissä kuin ravun pyrstö


joku mustan magian harrastaja
palaneen kaupungin tuhkasta
aina nousee


ilo
tulitteet
esiripun tupsuina varisevat
hiukset


sen voimme valita
minkä kokoisilla joukkueilla
käymme toisiamme vastaan
kaikki alkoi tietokoneen sammumisesta
ei ihmiselle anneta taakkaa
kannettavaksi enempää
kuin terveyden murenemiseen tarvitaan

KOKOOMUSNUORELLE

sopivin on I Chingin kappale 41, jossa on yhteen sivuun puristettu kokonainen poliittisen historian juonne:


"Avokätisten hyväntekijöiden sopisi harkita ansaitsevatko köyhät ja osattomat todella hänen apunsa, tekevätkö he todella parhaansa auttaakseen itse itseään. Liiallinen hyväntekeväisyys lisää yleistä tuhlaavaisuutta ja alentaa vastaanottajien moraalia. Liian kova verotus vähentää yritteliäiden ihmisten aloitteekkuutta ja oikeuttaa niiden laiskuuden jotka miellään heittäytyvät yhteiskunnan elätettäviksi. Tietty määrä itsekuria ja itsekritiikkiä tarvitaan vahvistamaan yksilöllistä yritteliäisyyttä ja sitä kautta poistamaan köyhyyttä. Sitä joka vilpittömästi yrittää itse auttaa itseään auttavat muutkin mielellään. Jopa taivas näyttää auttavan niitä jotka ponnistelevat parhaansa mukaan." I Ching, 3000 ekr.


Ilmankos Juho Kusti Paasikivi oli innokas I Ching harrastaja. Tunnettu lausahdus "Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku" lienee muunnelma I Chingin kappaleen 18 motosta:


"Sekasorron loppu on järjestyksen alku; niin toimii Taivas. Viisas ihminen puolestaan auttaa muita ja vahvistaa omaa henkeään." ibid
 
Lukeneimpina pidetyt ihmiset ovat lehteilleet yleensä pari kolme kirjaa: I Ching, Castanedat, Belsebuubisadut, ehkä Casanovan muistelmat. Luettu sana on investointi, ei pois toisesta lukukokemuksesta, vaan laiskuudesta. Ajattele kuinka paljon enkelit joutuvat näkemään runkkaamista.

KUKOISTUS JA KONTROLLI

Kansalaisyhteiskunnan ja kulttuurin tasolla rahoitusjärjestelmät ovat kontrollijärjestelmiä. Rahoitus ei luo kukoistusta vaan kontrollia. Se että yhteiskunta on kallis elää taas pelaa kontrollin pussiin, koska ilman rahoitusta ei pärjää. Se että kulttuurin kukoistus ei ole kenenkään rahantekijän intressin on tämän kanssa linjassa. Kulttuurin kukoistus kun tarkoittaa aitoa moniarvoisuutta ja demokraattista hyvinvointia. Hyvinvointi ja kukoistus taas ei ole linjassa suurten äkkinäisten voittokuplien kanssa. Sillä hyvinvoiva ja kukoistava ihminen haistaa huijauksen peittona ristiriidat kaukaa ja puhkaisee kuplat mennessään. Siksi kulttuurin suurin vihamies on keinotekoiset operatiivisesti ohjatut rahoitusjärjestelmät. Alusta asti olen ihmetellyt niiden ääretöntä kykyä luoda eripuraa ja estää yhteistyömahdollisuuksia. Nuo järjestelmät rikkovat herkkiä yhteyksiä, joita ilman todellinen kulttuuri ei voi edes syntyä. Ketokukkien tasolla hajoita ja hallitse tarkoittaa asfalttipäällystettä. Ihmiset saadaan eristettyä toisistaan pikkurahalla. Tämän asiantilan hulluus on ollut minulle aina yhtä suuri kummajainen kuin niiden ihmisten luontainen hulluus, jotka tahallaan hakeutuvat tällaisten järjestelmien armoille. Kaikki olisi paremmin ja terveemmin, jos epäinhimillisyyttä, epäeettisyyttä ja epäsosiaalisuutta lisäävät tukijärjestelmät lakkautettaisiin -- tai vielä paremmin lailla kiellettäisiin. Kulttuuri voisi huoletta ja kuolemaa suuremmitta taloudellisitta riskeittä palata teeskentelystään todellisen tehtävänsä äärelle: vapauttaviin ja elämänvoimaisiin akteihin. Voitaisiin lopettaa kulttuurin teeskentely: se mitä kaikki kulttuuri nyt on. Voitaisiin taas palata olemaan oikeita ihmisiä, niiden teeskentelyn sijaan. Silloin ainakin vallankumouksen paine kasvaisi, eikä kukaan pääsisi täysin aivopestynä omaan haisevaan norsunluutorniinsa todellisuuden ja tietoisuuden perimmäistä luonnetta ihmiselämän kestoksi pakoon, ja sieltä armeijakuntina pilkkaamaan niitä, joiden täytyy katsoa tietoisuuden psykedeliaa silmiin samalla tavalla kuin mestareiden on aina täytynyt.


Tämä teollisuudeksi kehitetty mustamagia on nimen omaan se, mikä sukupolvemme erottaa aikaisemmista heikompana ja vähäverisempänä aneemisuuden esikuntana.

Ilo on sitä
Että sääli lakkaa
Heittää ikkunasta
Lohdutuspalkinnot
Jotka vievät terän
Mehukkaalta
Kärsimykseltä

Oli aika
Kun yritin
Olla iloinen
Väkisin
Ei se onnistunut
Paremmin kuin
Nelivuotiaana
Silloin kun tajusin
Kaiken
Mitä elämä on

Ja mitä sitten
Kun kaikki kirjat
Olisi taas kerran 
luettu
Rakkaus
Uteliaisuuden ja vietin
Liitto
Rauennut

Hiukset mustatkin
Paksut ja pyörteilevät
Kuin muusien yötaivas
Harmaantuvat armotta
Ja elämä liukuu alta
Kuin graniitti pyhältä
Jyrkänteeltä ajetun
Hirven kavioiden
Jättämättä jälkeä
puukot ja viilapenkit
mitä muuta muka
nuorella miehellä
tekemistä

Ihmisinä olemme savusukeltajia
auringon tulimeressä
Tuhkan haudassa
Radiopuhelinyhteyksien tavoittamattomissa
Kellossa kallossa munkkien kaljussa
Saviruukussa suoveden maun
Ilman ja tulen ylitsevuotava
Syvyys eristää taivasasumusten sivistyneistöpiireistä
Tässä hyvinlauletussa syvyydessä
Joka on konkreettinen
Vaihtoehtoavaruus niskuroivalle
Enkelille

27.12.2017

informaatiokansanmurha

VERSTAS

Maalaistalon poikana olen pienestä pitäen toimeliaisuuteen tottunut. Viihdyin verstaalla jo nuoresta. Mitä ei lähinnä metallitöihin keskittyneellä omalla verstaallamme voinut tehdä menin tekemään naapurin puusepänverstaaseen. Verstaan keskipiste ja toteemi oli pylväsporakone. Sillä saattoi tehdä kaikkea tarpeellista hiomisesta kitaran lavan virittimenreikiin. Tein ensimmäisen sähkökitarakokeilun kymmenen vuotiaana. Sitä ennen oli jo syntynyt omatekoinen rumpusetti melassipöntöistä. Joissain rummuissa oli vasikannahkasta viritetyt kalvot ja puiset tukirakenteet. Myöhemmin tein tuplabasssorummut. Tein itse myös toimivat pedaalit.

Äitini isällä ei ollut omaa poikaa. Äitini oli syntynyt heti sodan jälkeen. Vaari osallistui sotaan pioneerialikersanttina. Se saattoi olla yksi syy sille, miksi itse jouduin myöhemmin armeijassa panssaripioneerikompanjaan. Tärkeämpi syy oli ehkä lukion liikunnanopettaja, jonka autolla kävimme baareissa (minä värennetyillä papereilla sisään). Hän oli sitä mieltä että pioneerikompaja olisi minulle oikea ratkaisu. Ilmeisesti hän tarkoitti sen piruillakseen, mutta otin todesta.

Ampumistouhuni alkoivat jo varhain neljä vuotiaan. Silloin isoisäni, joka ylipäätään käytti kaikki rahansa minun, myöhäissyntyisen poikansa, lahjomiseen, osti minulle ilmakiväärin. Harjoittelin ampumaan oikealla aseella nelivuotiaana. Armeijassa olinkin kompaniamme saapumiserän paras ampuja. En tiedä olisiko tarkka-ampuja olisi ollut minulle sopivin tehtävä armeijassa.  Olin nimittäin saanut jo viisivuotiaaksi tullessa tapeekseni elävän luonnon tuhoamisesta ampumalla. Tapoin kottaraisen isovanhempien pihalla. Olin aivan kauhuissani ja vein verisen kottaraisen sisälle taloon. Itkien yritin elvyttää lintua kuntoon, mutta se ei toipunut ampumishaavastani. Oli käsittämätöntä, että minä, joka tuskin jaksoin kantaa koko pyssyä, olin osunut siihen ntäysin omin päin, sillä vaari ei olisi antanut tähtäillä kottaraista. Sen jälkeen ampumis- ja metsästyharrastus hiipui olennaisesti.

Ammuin kuitenkin vielä paljon myöhemmin rottia ilmakiväärillä ja pienoiskiväärillä rehumontun katolta lantakasaan tähtäillen. Siellä käyskenteli variksiakin, mutta ne eivät antaneet minun tähtäillä itseään ollenkaan. Ne lukivat ajatukseni aivan liian selvästi.

Maaseudulla, ainakin siihen aikaan, lepset elivät melko vapaasti omaa hengenvaarallista elämäänsä. Tuo elämä oli kirjaimellisesti hengenvaarallista, koska esimerkiksi liikkuvan traktorin renkaan takana juoksentelu saattoi koitua kohtaloksi. Näin kävi erään tuttavaperheen pojalle. Kirves kuului varustukseeni jo pikkulapsena. Ehkä nelivuotiaana löin aitassa sähköhitsauskoneen voimavirtakaapelin kirveellä poikki. Muistan, etten ollut silloin vielä niin puhekykyinen, että olisin osannut kertoa vanhemmille aamiasipöydässä mitä aitassa oli tapahtunut. Sanoin vain että "tulipalo". Samoihin aikoihin kirves heilahteli myös kanojen kaulojen yläpuolella. En pysty muistamaan teurastinko kirveellä kanoja vai ainoastaan uhkailin niitä. Jonkun päättömän kanan muistan lentäneen. 
 
Kaikenlaisten kulkupelien rakentelu kuului ohjelmaan jo varhain. Hitsauskonetta, tavallista ja lankaa automaattisesti syöttävä mig-konetta (kaasuhitsausta en kotona harrastanut), rälläkkää ja muita verstaan järeämpiä koneita aloin käyttelemään ehkä kymmenen yhdentoista vuoden iässä ja saman tien alkoi syntyä kaksi ja kolmipyöräisiä veistoksia, joilla saattoi polkien liikkua eteenpäin. Ne olivat erilaisia vanhoista pyöränrungoista rakenneltuja sirkuspyöriä, jotkut korkeita, jotkut pitkiä, jotkut auton takarenkailla varustettuja kolmpyöräisiä.

Koulussa puukäsitöistä ja myöhemmin teknisestä työstöstä tietysti tykkäsin. Arvosana niissä oli aina kymppi. Yläasteella teknisentyön opettajana oli aluksi vanhan koulun Roisku, joka oli aika kireähermoinen mies. Roisku oli saanut nimensä siitä että joku oli ilmeisesti joskus löytänyt spermanroiskeita jostakin viilapenkin päältä -- maistamalla kai varmistanut asian, ettei ole vain jotain liimaa. Roiskulla oli tunnetusti salasuhde erään iloluontoisen professorinvaimon kanssa, joka oli myöhemmin biologian opettajamme. Roisku kuitenkin jäi pian eläkkeelle ja hänet korvasi Kuminaamaksi tai Kunudaiuksi kutsuttu opettajahahmo. Tämä opettaja oli rakennellut itse soittimia ja kitaroiden rakentaminen sen jälkeen hänen ohjauksessaan oli mielipuuhaani koulussa. Rakensin yläasteella yhden sähkökitaran, joka olisi edelleen muuten soittokuntoinen, mutta otelaudan taustan liimapinta on paikoin irronnut. Soitin pitäisi huoltaa. Siinä on kunnollinen Jacksonin elektroniikka ja aktiivimikrofonit.    
  
Auttelin sen ikäisenä vanhempiani ja silloin vielä elossa olleita isovanhempiani maalaistalon töissä. Ajoin traktorilla tielläkin heinäkuormia sesonkiaikaan, kun oli kiire ja työmiehistä pula, kotiin. Kerran toin valtatien ja radan yli sellaisen heinäkuorman kotiin avo-Nuffieldilla, että täytyi mennä junaradan ylikäytävällä heittelemään päällimmäisiä paaleja pois, jotta sai kuorman mahtumaan ali. Peruutin kuorman navetanvintille. Neljätoistavuotiaana avautui mahdollisuus hakea nimismieheltä erikoislupaa traktorilla tiellä ajoon. Se tuntui kummalliselta, koska olin jo vuosia ajanut traktorilla tiellä.
  
Ensimmäisen Tunturi Supersport mopedin sain ehkä kymmenen vuotiaana. Siitä alkoi heti kova virittäminen ja laittelu. Vaan ei siitä kovin kulkevaa peliä koskaan saanut. Kaksitoista vuotiaana sain jo piikkisen Hoinda CR motocrosspyörän. Ensimmäisen auton, vanhanmallisen vuoden 1975 Lada Zhigulin, hankin myös 12 vuotiaana luokkakaverilta. Ajoimme auton yhdessä meille viiden kilometrin matkan. Muistaakseni maksoin peltoautosta 400 markkaa. Sen jälkeen Ladoja oli käytössä useampikin. Ne olivat hyviä talviautoja. Lähtivät käyntiin toisin kuin vanhat Escortit ja muut.  Autoilla en ajellut alaikäisenä tiellä. Moottoripyörillä kylläkin.

Metsähommat olivat jokatalvisia puuhia. Isän kanssa kävimme "jokimettällä" haventamassa ja tekemässä tukkipuitakin. Tämä oli siinä vaiheessa kun muuttorisaha alkoi pysyä kädessä. Ehkä neljän- viidentoista iässä. Tai ehkä tein aluksi vesurihommia. Ja kokosin traktorin kuormakauhalla rankakuormia. Moottorisahahommat alkoivat mahdollisesti vasta sitten kun isän suojavarusteet alkoivat olla käytettävissä.

Kaikenlainen maatalon hommien puuhastelu oli tietysti paitsi omalla tavallaan kiinnostavaa, varsinkin jos sitä vertaa nykynuorison tietokonepelitodellisuuteen, myös nöyryyttävää. Muut kylän kaverit lähinnä maleksivat linkkupysäkillä niinä aikoina kuin itse ajoin puimuria pellolla. Myöhään syysiltana ajoin täyden viljakuorman Viljamaan pellolta kotiin kuivuriin juuri ennen sadetta. Kylän kaverit katsoivat sellaista pölynaamaista jyväjemmaamista kessu huulessa kieroon. Kylän kavereilla oli hörskä niminen juopottelu- ja polttelusalamaja erään peltotiemme varressa. Hörskästä nousi aina paksu kessunsavu. Puitakin siellä poltettiin kaminassa. Se oli talviasuttava. Itse en koskaan astunut jalallakaan siihen hörskään, koska olin jo silloin arka tupakinsavulle. En ole koskaan välittänyt keuhkoihin vedettävästä savusta. 

Pylväsporakone

26.12.2017

OSX HIGH SIERRA

OSX käyttikseni 10.10.5 tahmasi täydellisesti. Peruskikkojen jälkeen ajattelin kokeilla päivitystä suoraan High Sierraan. En miettinyt kovin tarkasti mitä Applen uusi tiedostojärjestelmä tarkoittaa. Ensinnäkään APFS ei ole yhteensopita taaksepäin HFS+ järjestelmään. Uusi järjestelmä osaa muuntaa vanhoja muotoja itselleen sopiviksi, mutta vanhat eivät osaa muuntaa uusia. Mutta ainakin nyt APFS:n tuottamat äänitiedostot toimivat yleispätevästi.

Tein ennen päivitystä vanhasta järjestelmästäni täydellisen kahden teratavun kloonin ulkoiselle levylle. Päivitys meni hyvin. On raportoitu, että siinäkin jotain voi mennä niin pahasti pieleen, että koko kone täytyy formatoida. Siksi täydellinen bootattava klooni koneesta ulkoiselle levylle on ihan välttämätön. Se on hyvä huomata, että iCloud kansion sisältö on mukana kloonissa, mutta sitä ei voi siitä Finderillä erikseen tarkastella. Kloonista ei siis erillisesti voi palauttaa iCloudiin tallennettuja tiedostoja, jotka on piilotettu. Tämä on tietysti käsittämätön ominaisuus. 
 
Alustavien kokeilujen perusteella High Sierra toimii suhteellisen hyvin verrattuna lähtötilanteeseeni. Vanha systeemini tahmasi jokatapauksessa kaikilla tasoilla tuntemattomasta, muistirajoituksiin tai prosessorin käyttöön liittymättömistä syistä. Kyseessä voi olla tietysti aina myös tietokoneen fyysinen vika, jota ei pysty paikantamaan oikeastaan muuten kuin koneen alkuperäisiin tehdasasetuksiin palaamalla.

High Sierran asennus formatoi ainoastaan käynnistyslevyn APFS muotoon. Esimerkiksi Mac Minin toinen levy pitää formatoida itse levytyökalulla, samoin muin ulkoiset levyt. On hyvä, ettei formatointi tapahdu automaattisesti.

Nyt ainakin netti ja monet ihan perustoiminnot toimivat paljon sujuvammin kuin lähtötilassani. Heti olen huomannut, että tiedostojen kopiointi on High Sierrassa salamannopeaa verrattuna aikaisempaan. Se on kyllä nopeampaa kuin olen koskaan aikaisemmin nähnyt. Tämä on ilmeisesti uuden tiedostojärjestelmän ansiota, kun järjestelmän motivaatio on juuri lukemisen ja kirjoittamisen latenssiaikojen lyhentäminen. Logic Pro X:ssä bouncaus on selvästi nopeampi toimenpide kuin aikaisemmin. Jotkut ohjelmat, kuten Kuvat, toimii nyt paremmin laajennetuilla ominaisuuksilla. Kuvatiedostojen kirjoittaminen ja kopioiminen on äärimmäisen nopeaa. Ilmeisesti myös suurten kiintolevyjen muistin allokointi tapahtuu nyt dynaamisemmin ja optimoidummin kuin aikaisemmin, joten kovalevytilaa on enemmän ja nopeammin käytössä.
 
Sitten huonot puolet. Logic Pro X ei toimi kovin vakaasti. Näyttää siltä että uuden tiedostojärjestelmän kanssa yhteensopiva Logicin versio on lähinnä betaversio täynnä ongelmia ja bugeja. Tämän on pannut merkille myös yhteisö. Turhautuneita viestejä tulvii viimekuukausien ajalta.
  
Totuus on se, että Logic Pro X ei toimi. Eli jos nykyinen systeemisi toimii hyvin tai kohtalaisesti ja haluat jatkaa sujuvaa työflowtilaa, älä missään tapauksessa päivitä High Sierraan nyt! Luultavaa on, että kaikki viat ovat korjattavissa ja tulevaisuudessa homma toimii hienosti. Nopeampi tiedostojen kirjoitus ja lataus takaa lopulta paremman käyttökokemuksen. Mutta tässä vaiheessa asiat tahmaavat ja kaatuilevat monella tasolla. Havaittavissa on paljon suoranaisia virhetoimintoja, jollaiset on Logicissa tähän asti olleet tuntemattomia. Yhdessä projektissani esimerkiksi eräälle raidalle ilmestyi kaiku, joka ei ollut lähtöisin yhdestäkään plugarista -- täysin käsittämän ja tuntematon virhetilanne aiemmin Logicissa. Tavallisen oman projektini lataaminen Logicissa kestää keskimäärin 20 minuuttia. Ottaen huomioon, että projektini ovat tavattoman raskaita, tällainen on silti käsittämätöntä ja sietämätöntä, ja toivottavasti pian päivitysten myötä ohimenevä ongelma.
 
Vanhat ja varsinkaan cräkätyt Final Cut versiot eivät toimi High Sierrassa. Täytyy siis varautua muutaman satasen Final Cut investointiin -- vaikka Final Cutia ei voikaan enää pitää ammattilaistason ohjelmana Applen sössittyä homman. Nyt vaan kädet ristiin rukoiluasentoon, ettei Logic Pro X:lle käy samalla tavalla. Onko Logicin totuttu nautittava toimintavakaus menneen talven lumia?

En taida jaksaa jäädä odottelemaan uusia päivityksiä tässä vaiheessa. Downgreidannen koneeni takaisin clean installilla Sierraan, jolloin voin myös tarkistaa, että kone toimii normaalisti tehdasasetuksilla. Ongelmana on sitten kaikkien tarvittavien ohjelmien uudelleen asennus, mutta hyvänä puolena eroon pääseminen kaikesta ylimääräisestä. 

PLAN(ET) B

Amerikkalainen mystikko ja joululaulusäveltäjä Chuck Schuldiner on sanonut: tämä on helvetti. Sillä helvetti on paikka, jossa energia on palanut loppuun, mutta tahto on edelleen mahdollisimman vapaa. Siksi olennot ovat kannibaaleja. Pirut ja demonit ovat helvetissä kannibaalien johtajia. Helvetin valtiomuoto on kannibalismi ja heikompien energeettinen hyväksikäyttäminen. Helvetti on häpeän leipäjono. Mutta sen tärkein piirre on vapaa, täysin vapaa tahto. Tämä voi toteutua vain materiaalisen olemassaolon kaikista alhaisimmalla ja epäaistillisimmalla tasolla.

STRATOS FEAR

Voimakasvit luovat lavasteen, jonka kautta tiedostamaton henkilökohtainen sisältö pääsee tietoisuuteen. Voimakasvit ovat jumalallinen teatteri.
 
Tiedostamattoman lavastus on sitä yllättävämpi mitä vähäisempi on henkilökohtainen itsemuistanta. Pahimmat pelot eivät koskaan ole henkilökohtaisen tiedostamisen alueella. Moderni ihminen ei pelkää helvettiä, Jumalaa, liskoja tai hirviöitä. Moderni ihminen pelkää tieteellisten perusperiaatteidensa illusorisuutta. Siksi voimakasvit tuottavat modernille ihmiselle eriskummallisia lavastuksia, joilla eritäisten filosofisten periaatteiden ja fysiikan lakien illusorisuus paljastetaan. Jos henkilö ei ole tietoinen cartesiolaisen järkensä varjoista, järjen menetys tulee hänelle täytenä yllätyksenä. Toisaalta matematiikka, kosmisessa muodossaan, on katoamaton. Mutta kuten jo koulupoikana nenänvartta pitkin fysiikkaa katsellen aavistimme: fysiikka katoaa. Juuri siksi käännyimme matematiikan, kovan luonnontieteen puoleen, inhoten pois fysiikan ja kemian kaltaisista pehmeistä tieteistä. Vain matematiikka ja musiikki abstrakteimmissa muodoissaan on turvasatama, joka tuottaa yksinkertaiselle maalaiselle sielullemme hieman iloa: yhtä parametriä säätämällä on mahdollista liikkua portaattomasti Helvetistä Taivaaseen. Kun fysiikassa ja kemiassa me seikkailemme ja interpoloimme eri mallien älyttömyyksien välillä. 
  
On tietysti, myös modernina ja postmodernina aikana, ihmisiä, joita ei koske samat pelot. Kokoomapisteen henkilökohtaisesta sijainnista riippuen heillä saattaa olla alkeellisempia tai kehittyneempiä pelkoja. Esimerkiksi ihmisen evoluutiota koskevat bladerunnermaiset pelot ja fantasiat tulevat kysymykseen. Kohdatessaan ihmisen evoluutiota koskevien varjojen lavastuksia, henkilö tulee tietoiseksi ihmisen evolutiivisista edellytyksistä luonnossa, joka on kokonaan ihmisen itsensä luoma teknistaloudellinen keinoluonto. Ihminen alkaa ajatella oman luontonsa vaikutuksia oman lajinsa evoluutioon. Ihminen käsittää, että poliittiset kysymykset eivät pohjimmiltaan ole kysymyksiä taloudesta, vaan kysymyksiä ihmiskehon kauneudesta ja tyydyttävyydestä. Sillä fasismi on välinpitämättömyyttä ihmiskehoa kohtaan -- huolestuneisuuden viimeinen hätähuuto. Fasismin synty on kehon inhoamisessa ja viehätysvoiman lain romahtamisessa -- se on: mystiikassa, joka on kääntynyt aseksuaalisuudeksi.
 
Käsitykseni mukaan nykyihminen ei voi millään tavallisella keinolla tai opetuksella käsittää fasismin luonnetta tai perussisältöä. Mikään juttelu tai sosiaalisen median keskustelu ei voi herättää nykyisellä tietoisuuden tasolla olevaa ihmistä. Minkäänlainen painettu teksti tai mediatuote ei voi vaikuttaa ihmisen tietoisuuteen. On luovuttava kirjallisuusfanatismista ja taidefanatismista. On epäiltävä näiden keinojen kykyä ylipäätään lisätä ihmisen tietoisuutta, ja varsinkin nykyistä suuntausta, jossa näitä keinoja käytetään triviaalien sisältöjen ilmaisuun, sen sijaan, että yritettäisiin tavoittaa ilmaisemisenarvoista. On käsitettävä jumalallisen teatterin ja ihmistaiteen valtava ero, joka on kenties koskaan yhteenkuromaton. Ihmistaide (kuten tämä Wim Wendersin elokuva vuodelta 1987) voi olla vain viittaus jumalallisen teatterin lavastussuunnitelmiin, mutta se ei voi tarjota ensikäden kokemusta ja todellista aistimiskuvaa, jonka konstruktio edellyttä on paljon moniulotteisemman todellisuuden. Myöskään vuosisadat eivät auta tekemään ihmisestä tietoista näiden asioiden suhteen. Siksi vain voimakasvit voivat auttaa. Ihmisellä ei ole muuta toivoa kuin itsensä, tietoisuus.



24.12.2017

IHMEIDEN OPPIKURSSI

"Metafyysikko ja teologi uskovat lausumiensa tarkoittavan jotain, viittaavan johonkin asiantilaan, ja näin uskoessaan he ymmärtävät itsensä väärin. Analyysi näyttää että nämä lausumat eivät tarkoita mitään, ne vain ilmaisevat tietyn tunnelman tai mielenlaadun. Tällaisten elämäntunteiden ilmaisu voi olla merkittävä saavutus. Se kuuluisi kuitenkin taiteen, vaikkapa runouden tai musiiikin, alueelle. On vaarallista valita teorian kielellinen asu, teeskennellä olematonta teoreettista sisältöä. Jos metafyysikko tai teologi haluaa käyttää kieltä välineenään, hänen on tehtävä selväksi ettei hän kuvaile vaan ilmaisee, ei esitä teoriaa tai välitä tietoa, vaan tarjoaa runoutta tai myytin. Jos mystikko väittää että hänen kokemuksensa ovat kaikkien käsitteiden tuolla puolen, emme voi varsinaisesti kumota tätä. Hintana kuitenkin on, ettei mystikko voi puhua kokemuksistaan, koska puhuminen edellyttää käsitteellistämistä, ja siten tieteellisesti todennettaviin luokituksiin palauttamista." Wissenschaftliche Weltauffassung: Der Wiener Kreis (Hans Hahn, Otto Neurath, Rudolf Carnap: 1929) suom. Matti Järvinen
 
Hyväksyttävä näkemys. En kuitenkaan laittaisi mystikolle suupalloa, kuin korkeintaan kaikkea julkista ja puolijulkista puhetta koskien. Salattuja, salaseuroissa ja tiedustelupalvelujen kuulusteluhuoneissa lausuttuja sanoja en pyrkisi ulottamaan määräysvaltani piiriin. On mahdollista saavuttaa erityisen yksimielisyys mystiikan tarkoittamista asioista puhumalla, silloin kun tietty kokemuksellinen ja aktiivinen referenssiulottuvuus ovat hallitusti länsä ja keskipisteessä. Mikään nykyuskonto ei tietenkään ole tällainen kokemusten tuottojärjestelmä. Kokemusten hallittu tuottaminen kuuluu esoteerisiin suullisiin traditioihin, ei eksoteeriseen tapauskonnonharjoittamiseen. Todellinen tieto on pelkästään salattua ja suullista. Heti kun referentiaalinen kokemuksellinen ulottuvuus muuttuu jonkin puhetilanteen läsnäolijan suhteen epäselväksi, puhe menettää kaiken merkityksensä ja vaarana on silkka tunnelman ja mielenlaadun kohottaminen, uskonvaraisesti, ilman kokemusta. Pahinta tietysti on taide ja sen syvin rotko, runous, jossa mennään niin pitkälle, että käytetään hämäriä kielikuvia, vertauksia ja allegorioita, jotka -- on sanomattakin selvää -- eivät voi tarkoittaa tai väittää mitään täsmällistä universumin mahdollisuuksista, vaan ainoastaan hatarallla, useinmiten säälittävän haparoivalla olemassaolollaan vihjaavat siihen, että kuvilla on perusta myös muualla kuin silkassa mielikuvituksessa.
"Tieto", kolonialistin faktaksi juonittelema
lisää kärsimystä. Syvä todellinen
ymmärryksen luoma tieto
helpottaa kärsimystä.

verhoja maat, taivaat, meret
ja palatsit, verhontupsuja
ihmiset ja eläimet
verhoja antamaan lävitsee
hahmoja, elämää
sälekaihtimet meille
meikatut ripset
luonnostaan kaartuvat
norsun torahampaat
eivätkä tunnu miltään
raotetaan muistaksi 
verhottua kuin näyttämön
takaa parrasvaloihin
tuotua häpeää
yötä vasten mustaksi
verhottua kaupunkia
mustien lippujen Skandaliaa

23.12.2017

Niin kyläänsä unohduksen vettä
Juoneena ihminen uneensa taas
Herää että sotaleikit kiinnostavat
Kompastuu retkillään vanhaan
Juoksuhautaan ja oivaltaa
Inspiroituu hurmokseen asti
Sitä käsittämisen innostusta
Ja huumaa ei saa katkeamaan
Muu kuin ensimmäisen kulman
Takaa kurkistava  kuolema
taas mennä unohdukseen
Saadakseen irti kovasta leivästä
voidakseen innostua
Olemattomasta

Käärme roikkui hampaistaan
Peukalon ja etusormen välissä
Eikä ollut muuta keinoa
Kuin purra pää poikki

Kädestäni puristuu
Nestemäinen hiili

Siinä iässä kun Palladio
Joka oli alouttanut kivenhakkaajana
Eikä tosiaan ollut varhaiskypsä
Oli suunnitellut avarimmat huvilansa
Minä vielä opettelen
Kirjoittamaan runoja

On suotu pitkä elämä opetella
Kukaan varhaiskypsä 
Ei ole elänyt tähän ikään
Kun ei ole tarvinnut

Se on norsujen kohtalo
syntyvät ihmishahmoon
Mutta runo on pala punaista
Graniittia joka on kannettava
Selässä silti tänne kaukaa
kuin temppelin pohja

Sitä voimaa jolla tietoisuus
Siirretään täytyy harjoittaa
painimalla unilähettilään kanssa
Toisessa maailmassa
Varhaiskypsät tajuavat sen
Nopeasti

22.12.2017

Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen löysi ja ilmoitti Jean Sibelius. Pisteet siitä.
epäilyksien seasta erottuu
pyramidia muistuttava kumpu
se ei ole kenenkään hauta
työttömät oksat tuulessa
lehtiä vailla, mitä uutta
osaamista niiden kannattaisi
oli helppo sanoa mies
kun käsite ei ollut vielä laaja
yksinäinenkin mies, niitäkin
on nyt monenlaisia, kaikkiaan
seitsemäntoista sukupuolta
kärpässieniäsyöneen virtsa
juomanaan autiomaassa


"olet runoilija vain. 
Loistavat sinuttakin 
syksyiset metsät."

Anja Vammelvuolta löytyy muutamia hyvinkin kestäviä runoja. Eikä yleinen sävy ole luotaan työntävä.
Kun on elämänsä astellut matalissa huoneissa, saa yhden Palladion huvilan sisätilan valokuvakin aikaan kuolemasta muistuttavan hengenahdistuksen.

HYVÄNTEKEVÄISYYS

Kysymys kuuluu: miksi meillä on kasvava tarve leipäjonoille, jotka eivät edusta muuta kuin ihmisten nöyryyttämistä. Sosiaaliturvan rakenteet pitäisi laittaa uusiksi sen sijaan että tuetaan leipäjonoja. Perusturva on Suomessa riittämättömällä tasolla ja niin edelleen. Ja auttaako sitten tällaisetkaan rakenteet, kun kapitalistisen maailman rakenne on mikä on.
   
Lopulta maailman ongelmat eivät voi olla yksittäisten ihmisten auttavaisuuden ja hyväntekeväisyyden varassa. Jos tämän itsestäänselvyyden yrittää todistaa, se on hyvin vaikeaa.
 
Se menee pääpiirteissään niin, että rakenteellinen väkivalta tuottaa kokoajan liukuhihnalta uusia ongelmia ja lopulta mikään yksityinen auttamisyritys ei edusta lopullista vastuunottamista vaan se on aina psykologinen ele, jolla kiusallinen tilanne torjutaan tai alleviivaamassa omaa tekopyhyyttä. Mitään todellista apua todellisiin ongelmiin ei hyväntekeväisyydellä voida tuottaa.

Tämän voi jokainen kohdallaan testata vaikkapa seuraavasti. Sano: minä välitän tuosta vähäosaisesta tai vaikeassa tilanteessa olevasta ihmisestä. Yritä sitten välittää, kunnes huomaat, että siihen kuluu koko elämä, kaikki resurssit, eikä sekään auta. Sellaista se välittäminen on. Ihminen joka todella välittää, myös aika nopeasti tajuaa, ettei se voi tapahtua kertaluonteisen hyväntekeväisyyden kautta. Siksi hänelle syntyy halu muuttaa rakenteita. Mutta rakenteita ei voi muuttaa nykyisen puoluerjärjestelmän puitteissa. Myös tämän havaitsee sellainen, ja vain sellainen, joka todella välittää.

BUDDHALAINEN MUNKKI

Wirathun myötätunto ulottuu hyttysiin mutta ei ihmisiin. Buddhalaisten sotilaiden raiskaussyytteisiin hän vastaa: "Mahdotonta! Heidän [muslimien] kehonsa ovat niin vastenmielisiä.”

21.12.2017

Sinimusta sinfonia
miten nukut yösi piilaaksossa
loistavatko tähtikirkkaat kristallit
vasten uniesi nanomustaa
juokseeko taivaankannella
maailmanlankoja kehräävä
tuhatjalkainen kimaltelevia
jääkiteitä karvoissaan
päivisin maailman kaunein nainen
öisin langattoman lankakerän keksijä

mustanmakkaran äiti

järvisienet eläimiä
ilmasienet ameeboja
sadesienet bakteereja

20.12.2017

kitaristille tai reikihoitajalle
kaksi lisäkättä
Saraswatille kiitos

Tulin kun kutsuit,
kirjettäsi en lukenut.

Ihminen on pyjama
yöpaita sylikkäin
nukkumista varten.

On vapaa tahto.
Sillä tekee lopulta vähän
kun tietoa ja vapaata energiaa
ei kuitenkaan ole
sanon.

Onhan meillä fuusiovoimala
sängyn alla piilossa
sanot.
Jos maailmaa ohjaisi näkemykselliset ihmiset, olisi Yleisradion isot studiot ja kelluva kaiuton huonekin säilytetty arvokohteina. Mutta maailmaa ohjaa konsultit. Konsulteilla on suhteet, ei visiota. Siksi kaikki mitä he visioivat toteutuu. Se, jolla on visio, on vailla suhteita. Hänet eristetään. Katso Pariisia, josta on kadonnut ranskalaisuus. Se on konsulttien luoma kaupunki. Katso Pietaria, josta ei ole kadonnut venäläisyys. Se on eristyksen utopia. Sitä sanotaan mafiavaltioksi, vaikka se haluaa vain olla oma itsensä. Putin olisi luultavasti jättänyt Yleisradion ison studion ja kelluvan kaiuttoman huoneenkin pommittamatta. Mutta Putin on mafiapäällikkö. Koska hän ei alistu konsulttien sopimustodellisuuteen. Tässä on jokin sokraattinen ristiriita eikö? Samat ihmiset ihmiset, jokta ovat tyytymättömiä moniin nyky-Eurooppaa vaivaaviin vitsauksiin, ovat eri mieltä Putinin kanssa, joka taas on kaikesta samaa mieltä heidän kanssaan. Mielenkiintoinen paradoksi tämä on.

**

Ihmisen tekemässä musiikissa, on sanottava, ongelma on sama kuin kaikessa ihmisen tekemässä. Ongelma on ihminen. Ei ihmistä -- ei ongelmaa. Stalin olisi luultavasti ollut algoritmisen konemusiikin ymmärtäjä.

GIBSON ES 335 1959 REISSUE 2012 NASH

Ostin pari vuotta sitten elämäni ensimmäisen oikean soittimen. Sanotaanpa Gibsonista mitä hyvänsä -- ja onhan totta että 1990-luvulla Gibson teki rapaa -- tämä sointin on hintalaatusuhteeltaan erinomainen. Hintalappu ei ollut ihan pieni. Kokeilin soitinta monta kertaa ennen ostopäätöstä. En ostanut netistä. Pohjalla oli paljon kokeilua ES335 tyyppisillä kitaroilla.

En ole ostosta katunut. Tämä soitin on ihmeellinen. Kaiken aikaa löytyy uusia ulottuuvuuksia. Soittimen laatu on juuri sitä, että se toimii ihmeellisen hienosti hyvin monenlaisilla säädöillä ja tyyleillä. Vahvistimena on 1970-luvun point-to-point kirkas ja pehmeä soundinen Hiwatt. Efektilaitteina Kai Karhusen tekemiä fuzzeja, phaser, reverb ja 1980-luvun Bossin overdrive. Efektilautaan mahtuisi yhtä ja toista lisää.  

Oma perussäätöni ES335:lla on mikit blendausasennossa. Tallamikin tone on täysillä ja mikkiä avattu yleensä aluksi vain vähän. Kaulamikin tone on nollilla ja mikkiä avattu enemmän. Kaula mikki tuottaa ikään kuin pehmeän ambienssin siinä missä tallamikki tuottaa fokusta. En yleensä koske toneihin ollenkaan. Vaan säädän soundia pelkästään blendaamalla mikkejä. Efekteistä riippuen tällä tavalla saavutetaan ääretön määrä hienoja soundeja, jos vain säätää hieman vahvistimen tasoa. Sillä hienoimmat ES335 soundit syntyvät todella pienillä ja hienovaraisilla mikkivoimakkuuksilla kaukana mikkien täydestä avaamisesta. Sieltä löytyy pehmeyttä, kuulautta, laulavuutta, sustainia ja vaikka mitä muuta kuin sitä tyypillistä kovapintaista 335-nasaalia, jota saa kun kiertää mikkivolumet kaakkoon. Niistä avaruuksista löytyy kaikkea sellaista mitä ei edes uskoisi 335:sta löytyvän. Pehmeillä fuzzyhdistelmillä, contour ja bias säröillä noiden soundien harmoniarikkaus on käsittämötön. Hiwattista lähtee näillä soitin ja efekti yhdistelmillä väkevästi dynamiikkaa ja hönkää. Ääni on Marshallin isolla peruskitarakaapilla briljantti. Tiedä sitten jos olisi vielä dynaamisempi kaiutinkaappi. Yksikään vertailussa ollut modernimpi putkivahvistin ei millään tasolla haasta tätä yhdistelmää ihan vain soundin selkeydessä ja juurevuudessa. Komboista ei kannata edes puhua. En käsitä mistä pikkukombojen suosio nykyää johtuu. Eivätkö kitaristit ole koskaan kuulleet, miltä kitarasoundin pitää oikeasti kuulostaa?

Millainen kitaristi ihmisestä kasvaisi, jos hän käsittäisi nämä perusasiat 10 vuotiaana ja saisi tällaisen soittimen.

19.12.2017

Upseerit suosivat suvullista runoilijat suvutonta lisääntymistä.

Väärinkäsityksen oikaiseminen kestää koko ihmisiän. Jos ulkona tuulee hän vetäytyy kodin suojaan. Näin vain loputon välttely esti heitä saamasta toinen toistaan. Jos rata oli jyrkkä vain loputon väistely esti häntä törmäämästä pujottelukeppiin.

Aikakausi, jonka juhlituimpia mestareita olivat huipputili tekevät taideväärentäjät.

ELÄMÄNI BIOLOGISENA OLENTONA OSA I

Tämä on fiktiota. Hän oli nainen
Joka sai pornonkatselun tuntumaan
Turhalta. Kun sanoin sen hänelle hän punastui. Hän oli energiaa tuottava olento
Joka ei kieltänyt sitä itseltään.
Se oli kauhistuttavaa. Minulla oli hänestä vain kuva, mielikuva. Nyt hän on kuollut. Olihan se totta olihan.

ihmiset ovat kiinni
se tunne kun kuulee
näkemisen tunne
kun maistaa värin
joka on kirpeä
potkut maailman
tapahtumisesta
hakemisen ajatus
oli kiertänyt mieltäni
sitkäesti kannesta kanteen
kunnes sain sen
kiinnitys oli pysyvä
maistamisen aisti
kuin viikunapuun nielu
täynnä sinistä kieltä

Asiat voi vain nähdä ja pysäyttää silloin kun ne ovat parhaimmillaan. Se on kuin pihvin paistaminen: lopetettava silloin kun maku on parhaimmillaan. Joskus ennen teurastusta, joskus verisenä, joskus raakana, joskus mediumina, joskus kypsänä, joskus täysin palaneena, joskus hajoamisen ja maatumisen jälkeen. Tärkeää on vain maku, se miltä se näyttää, näkemisen ääni.

Ei niin että siirtymä kahden tasapainotilan välillä on interpolaatio.  Vaan niin että jokainen välivaihe myös on kiehtova.

18.12.2017

TYTÄR: Hyväkiitos! Hyväkiitos! Hyväkiitos!

ISÄ: Mitä hyvää noin vihaisella äänellä kiität?

TYTÄR: Kiroan. Hyväkiitos on keksimäni kirosana.

ISÄ: Ei ruma sana, mutta ääni.

TYTÄR: Kiitollisuus on joskus haastavaa.
Suvuttomasti lisääntyvä supersankari.
Seksuaalisuus on eräs asia, joka saa meidät ottamaan todesta renderöinnin, jonka sisällä elämme. Emme hevin usko, että syvimmät ja energiaa tuottavimmat intohimomme ovat illuusiota, harhaa tai unta. Siksi kolmas sukupuoli ei synny vielä siitä, ettei kahden tunnetun sukupuolen kriteerit fyysisesti täyty. Kolmannella sukupuolella täytyisi olla myös funktio energiantuottoketjussa. Idea platonisessa mielessä, koska kaikella mikä tuottaa ja kanavoi energiaa on idea. Muu on epätodellista. Luonnon metamorfoosit eivät välttämättä ole täynnä pyhää mieltä ja ideaa. Kaikki riippuu siitä, mitä prosessin läpi säteilee.

17.12.2017

PSYYKKINEN VAMPYYRI

kertoilee synkkänä kovilta faktoilta kuulostavia valheita, vaikka todellisuudessa on myönteinen ja lenseä.
   
Jos myönnämme itsellemme ääneen paljonko nousee penkistä, naapuri käyttää tietoa meitä vastaan. Siksi valhetta puolustetaan kuin perheessä tapahtunutta hyväksikäyttötapausta. Hetkeksi kyseenalaistetaan salailun tärkeys ja kotiväki vihaisena kuorossa: emme halua tietää! Poltetaan isoisän päiväkirjat! Meidän ei pidä tietää, sillä muuten joutuisimme ottamaan vastuun omasta elämästämme. Ja agentit kentällä vaarantuisivat, mummonkorvat.
Mitä vähemmän ajattelua, sen terävämmät sanat.


16.12.2017

CIRCLE

Vuonna 1994 raahelainen arkkitehtikaveri sanoi: "kuuntele Circleä!" Asuin silloin Pikku-Roballa lyhyen kävelymatkan päässä levyliikkeistä ja lupasin kuunnella seuraavana päivänä. Seuraavana päivänä oli kiire, en löytänyt aikaa. Asia pyöri mielessä 23 vuotta kunnes nyt tarjoutui mahdollisuus kuulla bändiä ensimmäisen kerran, ja vielä livenä.
 
Rantaruotslainen huumorihevi, menneen talven taiderock. Soittivat tunnottomalla äänenvoimakkuudella itse korvatulpat päässä. Sirkkelimäisen brutaaliuden sijaan mielenåsoituksellinen tyhjän ilmanpaineen vaikutelma. Semisekoilivat lavalla ilman että olisivat itse missään spesifeissä kamoissa. Ehkä pari kaljaa alla, alkoholi. Joitain älyllisesti kiinnostavia ulottuvuuksia yhtyeessä on. Esimerkiksi se, että miten tällainen poppoo pysyy kasassa sen jälkeen kun vitsi on naurettu. Lähdin keikalta kesken pois.

15.12.2017

Hän päätti panostaa
Koko elämänsä, koko
Elinvoimansa jokaisen
Pisaran audiofiliaan
Teknologiaan laitteistoihin
Veistosmaisiin ja lumoaviin
Tarumaisiin torviin ja dipoleihin
Sähkön rauhalliseen surinaan
Täysin kelluvassa äänieristetyssä
Akustisesti täydellisessä tilassa
Yksin täysin yksin häiriöttä
Maailman turmelluksesta piilossa
Tässä ikuisessa keksijän iltapäivässä
Vain saadakseen kerran
Jo vanhana miehenä kuulla
Frank Sinatran laulavan
Melko eläväisesti
kuin se kuultiin
Tavallisilla illallislutsuilla
Juuri ennen kiihkeimmän
Huumeiden diilaamisen alkua

Joskus käy niin että tavarasta tulee kuumaa juuri kun patentti ehtii mennä vanhaksi. Ambisonics on hieno keksintö brittiläistä filosofiaa, mutta tasan 20 vuotta aikaansa edellä. Ei voittoa.

Blade Runmerissa jahdataan ajastaan jälkeen jääneitä. Mutta ajastaan edellä olevien jahti on aina kovin.

Olen ymmätänyt
Että sana luonto
Tarkoittaa täkäläisessä
Kielenkäytössä
Ulkoilukelvottomia
Säitä
Ja ihminen joka on
Luonnonläheinen
Mielialallaan korostaa
Luonnon vaikutusta
Siinä evoluutiossa
Kuolemankultti kehkeytyy

Oma filosofiani on luonnon
Vaikutuksen vastustaminen
Tavallaan ruosteenesto

Eristeet sulavat
Kuin iglu
Marraskuussa
Masennukseni
On ilon ja toivon
Hillittömyyttä

Jokainen eriarvoisuuden pilkahdus
Tuottaa virran
Ja vastuksen
Kaikki lahjani
Ovat lämpöä
Vanhan välinpitämättömän
säveltäjän susiturkissa

Luulimme olevamme
Sama jätkä
Kaikesta rakentavasti
Eri mieltä
Mikähyvänsä
Tuhoutumisen tapa
Kelpaa sinulle

Slapstick shamanismi

jos haluaa lähteä
täsmällisellä hetkellä
polttaa itsensä sisältä
ettei jää edes tuhkaa
sukupolvestamme
ei jää edes tuhkaa.
Valonläikähdys. 
Sitä ei voi montaa
kertaa harjoitella. 
oli aikoja jolloin haksahdin kuvittelemaan
että elämä olisi unen kaltainen
että se mikä synnyttää energiaa
olisi oman mieleni tuotetta
että unilähettilään suudelma
takaisi sumuseinämän
kaksoiskansalaisuuden

14.12.2017

päälakeni on kulunut polku
kaikkialla roikkuvat
esiripun naavatupsut
En ole elänyt
tunnetta jonka
sanoiksi pukisi
niin että toinen
haluaisi tuntea.
Tunteitani ei
pueta miksikään.
Elämätönkö on
energian synty.
En ole kirjoittanut
kenellekään. Ei
sellaisia ihmisiä ole.
Kuvittelin ne.
Luulin tuntevani
todeksi. Pitikin
olisi pitänyt. Pienikin
olisi riittänyt. Elämä
vain uni. Ja todelle
ei pieni riitä.
Kun elämä on tarpeeksi selittämätön
siitä ei saa kasaan romaania, kuunnelmaa
ei edes yhtä runoa. Sitä istuu kuin koko
todellisuuden mieli yhden lahoavan kannon
päässä.
"Pennanen oli ensimmäinen Jarnoksi kastettu henkilö."
Puhun ikään kuin ymmärtäisit
että elämä on mahdollisuus.

Levin Brothersien viileäjazzissa on perusmuotojen toisen asteen jazzanalytiikkaa


varsinkin tällä uudella albumilla, jotenkin tosi nastan kuuloista antikokeellista meninkiä

THANATOSKULTTI

Ilmeisesti tässä aikakaudessa edes niin sanotut ammattilaiset eivät pysty erottamaan inspiroivaa tekstiä apurahakurasta. Inspiroiva teksti on sitä, vaikkei lukija ymmärtäisi kieltä. Venäjänkielinen runo on minulle inspiroiva tai uuvuttava huolimatta sanojen merkityksistä. Ensin pitäisi saada aikaan runoutta, joka toimii sellaisenaan, äänteinä ja rakenteina. Kulttuuria ei auta, että jossakin ylvästelee yksi tai kaksi todellista runoilijaa kaiken mauttomuuden sevuverhossa turvassa kilpailijoilta. Juuri tätä on kulttuurin verenvuototauti, thanatoskultin ylivalta, Eroksen, aistin, vaiston, elämänilon täydellinen tuhoutuminen. Sitomisen väkivaltaiset aktit ovat illuusion työkaluja. Todellista on vain se mikä vapauttaa energiaa.

13.12.2017

miksi synnytty
mitä tultu toimittamaan?
kai elämänilon ja suupalan
virkaa..
Mietityttää kaikki nuo palkintoraadit, jotka lukevat 250 teosta vuoden aikana. Itse en haluaisi olla niin lähellä tätä (tai mitään) aikaa, johon sellainen pureutuminen pakottaisi. Toisaalta ihmisten kyvyssä ottaa asioihin etäisyyttä on huimia eroja. Joku pystyy katsomaan yön yli omaa tekstiään täysin etäisin silmin, simuloimatta silti ventovieraan varautuneen, jopa alhaisen katseen mistään innostumatonta välinpitämättömyyttä ja mahdollisten väärinymmärryksien verukerikkautta.
Joskus tuntuu, että suurin osa nykyään tehdystä avantgardistisesta nykysoitinmusiikista ikään kuin omalla olemassaolollaa (tietoisesti tai tiedostamatta) parodioi musiikkia. Soittajilla on hirvittävä hinku estradille tekemään asioita, joiden emotionaalinen vaste yleisössä voi parhaimmillaankin olla vain heikko. Ilmiössä tuntuu olevan olennaisinta se, että on päästävä tekemään jotakin, joka on mahdollista mieltää esitystaiteeksi. Vaikka -- jos ja kun kerran äänestä on kysymys -- samat asiat voisi tehdä paljon laadukkaammin pelkästään studiossa, unohtamalla koko esitystaide. Juuri tähän Glenn Gould pyrki: pääsemään pois keekoilevista konserteista itse musiikin ja äänen äärelle.

On selvä, että musiikki esitystaiteena edellyttää läpikotaisin erilaisia taiteellisia ratkaisuja kuin musiikki puhtaasti akusmaattisena äänenä. Voi sanoa, että esitystaiteena musiikki rakentuu aivan toisenlaisille periaatteille. Klassinen musiikki on ennen muuta esitystaiteeksi luotua musiikkia. Se ottaa huomioon inhimillisen esityskoneiston tarpeet ja mukavuusaluerajoitukset. Omasta mielestäni on jossain määrin kyseenalaista tarjota hyvin harjoitetulle inhimilliselle esityskoneistolle soitettavaksi aineistoa, joka ei ole yhtä selkeästi tästä päivittäisrutiinien näkökulmasta harkittua. Omasta mielestäni soittajat pitää vapauttaa kaikesta siitä minkä kone tekee paremmin tai yhtä hyvin. Vain tämä työnjako takaa sen, että soittajille rauhoittuu valtavat toiminta-alueet, joihin koneilla ei ole asiaa. On tietysti olemassa paljon nykymusiikkia, joka ottaa nämä asiat huomioon. En ole tämän alueen asiantuntija, puhun vain etäisen tuntumani pohjalta.
 
Nykyään monilla soitinmuusikoilla näyttää olevan itsestäänselvänä ja kyseenalaistamattomana päämääränä juuri Glenn Gouldin pyrkimyksiin nähden päin vastainen suuntaus. Sound Cloud on täynnä toistaan taitavampien ammattimuusikkojen työnäytteitä juuri tältä saralta. Esitystaiteen kehnot äänitaltioinnit eivät välitä olennaista auditiivisesta lopputuloksesta, silloin kun musiikki on sävelletty tai improvisoitu akusmaattisen filosofian mukaisesti. Pelkkä esitystaiteen tallentaminen, vaikka miten hyvällä tekniikalla, ei ole itsenäinen äänitaideteos tallenteena, enempää kuin teatteriesityksen kännykkävideokuvaus ei ole elokuvataidetta. Vielä tämän lisäksi epäilen vahvasti onko olemassa minkäänlaisia konserttiolosuhteita (tai kuinka monta hyvää paikkaa salissa on), joissa esimerkiksi tällainen nykymusiikki voisi jotenkin ihan vain äänenä kilpailla esimerkiksi niiden olosuhteiden kanssa, jotka itselläni ovat tässä huoneessani. Eräs syy saattaa olla se, että ihmisillä ei keskimäärin ole referenssiä näistä asioista. Ei ole sellaisia (nykyään halpoja) peruslaitteita, että he voisi kuulla miten suuria ja ennen muuta elämänlaadun kannalta merkittäviä erot todellisuudessa ovat. Jos kuuntelee läppärin kaiuttimilla, tämä asia on tietysti yhdentekevä.
Nykyään musiikin tekeminen -- mikäli tekee sitä mitä kaikki ovat tehneet maailman sivu lisäämättä siihen mitään omaa -- on todella helppoa. Siksi on syntynyt vaikeastitekemisen genre. Esimerkiksi Synthesizer Freaks FB-ryhmästä voi seurata huikeita suorituksia siitä, miten yksinkertaiset asiat voi tehdä vanhalla tavalla todella vaikean kautta ilman että kuulostaa omaperäiseltä. Retroilussa tärkeitä ei ole luovuus vaan vaikeus.
Aalto-maljakon lähtökohta.
hengittämättömyydessään
pedantti thanatoskultin kannattaja

PÄÄKALLON VÄÄRENTÄMINEN

Ihmisen pääkallon
markkinahinta
on kaksisataa euroa.
Mutta eniten filmanneiden
pornotähtien kalloista
maksetaan safiireita.
Miksi ne eivät olisi
myytävänä kun
kaikki muukin oli.
I Chingin mukaan yksilön ja universumin välinen suhde on ehdottomasti shakkiottelun tapainen. Vastakkain on kaksi tietoisuutta, jotka siirtävät voimiaan vuorotellen. Kummassakin tapauksessa jokainen voima saa vastaansa toisen voiman. Siirtoa ei voi jättää väliin. Itseasiassa aikaa ei ole: mikään viivytys ei merkitse mitään. Siirto on aina lopulta tehtävä, vaikka harkinta-aika olisi virtuaalisesti rajaton. Kaksiulotteisen shakkilaudan sijaan universumia vastaan tai sen kanssa pelataan hyvin moniulotteisella shakkilaudalla. Mahdollisuudet eivät ole suljetut vaan aidosti rajattomat. Siksi kukaan, ei edes itse kuolema, voi laskea kaikkia mahdollisuuksia. Suurella luovuudella kuolemaa vastaan pärjää hyvin ja pelkkä intuitio riittää pitkälle. Sillä mitä rajatummat ovat mahdollisuudet, sen deterministisemmäksi ja ennaltalaskelmoitavammaksi muuttuu mahdollinen kalkyyli. Avoimessa ei ole kalkyyliä ja universumi on avoin.  
Vierastan tekstiä, josta irroitettu yksittäinen lause on käsittämätön, vaillinainen, heikko, liikaa ympäröiviin lauseisiin nojaava tai niitä kommentoiva. Hyvässä tekstissä kontekstistaan irroitettunakin lause on runoutta. Olkoon sitten modernin kirjallisuuden keskeinen ihanne, mutta yleispätevä. En tarkoita, että alkuperäisen kontekstin intention tulisi lauseesta välittyä. Sehän lisäisi teksitin tautologista redundanssia ylettömiin. Kaiken tason toistojen on oltava hallitusti kurissa. Lauseiden on seisottava poeettisesti omillaan. Harmilla luen nopeasti kirjoitettuja blogimerkintöjäni, joissa ihanne ei lähimainkaan toteudu.
 
Selasin juuri blogia ja tutkin kuinka monta uutuusteosta olen huolella lukenut vuonna 2017. Näyttää että lukumäärä on kaksi. Varmasti pienin lukumäärä viiteentoista vuoteen. Käsien kautta kulkee paljon teoksia, harvoista tulee kirjoitettua. Kirjoitan oikeastaan vain siitä, mihin tiedän itse jostakin syystä vielä palaavani, jos aika sallii.  


syleilevä voima
ja vierivä voima
Saraswatin kädet
joskus tulevat
kitaristin ja
reikihoitajan avuksi

 

12.12.2017

maailmanviivat
ovat ainoa taivaanmekaniikka
sinikeltapunaiset tulisäikeet
jokaisesta pisteestä
jokaiseen pisteeseen
universumin automaatio
loputtoman monimutkainen
sekoamattomuudessaan
täydellisen yksinkertainen
pelleilysyömälakko
 
puskurishamaani
Maailma on mysteeri. Jos täällä Hämeessä on ollut sama kulttuuri ja sivilisaatio kuin Castanedan raportoimassa Meksikossa on noiden Olhavan monoliittien merkitys se, että unennäön kolmannen portin saavuttaneiden soturien initiaationa on ollut yksin nostaa kivi voimapaikalle kallion päälle. Unennäön toisen portin jälkeenhän harjoitellaan epäorgaanisten olentojen maailmassa komba-nimistä taistelulajia, jossa kehittyminen tuottaa mentaalisen kyvyn nostaa suuria kappaleita tässä maailmassa. Epäorgaanisten olentojen kanssa kamppailu on samanlaista kuin mikä hyvänsä leikkimielinen kamppailu ilman aseita kissan, karhun tai lohikäärmeen kanssa. Jotkut Olhavan asetelmista ovat esteettisesti hienoja, kuin Brancusin veistoksia.

Monoliitti, Repovesi, Finland, kuva AI

11.12.2017

NILS-ASLAK VALKEAPÄÄ

on kirjoittI kaikki runonsa saameksi ja suomennettu on vain pari kokoelmaan.

Suomennettu esikoiskokoelma Kevään yöt niin valoisat (1974) on ennakkoluulojeni mukaista minimalistista modernia luontorunoutta ja keskeislyriikkaa, lyhyesti sanottuna tavallistakin keinotekoisempaa bonsaimodernismia. Shamanistista tai tietoisuuden tutkimuksellista viritystä ei ole näkyvissä.
 
Runoilijan itsensä Noitarummuksi kutsuma teos "Beaivi, áhčážan", suomennettu nimellä Aurinko, isäni (1988), synnyttää aluksi vaikutelman vanhentuneesta vähemmistökansallisuusnosteella ratsastavasta apurahataiderunoudesta. Teos pysyttelee alkupuoleltaan sisäsiistissä bonsaibanaliteeteissa, jotka ovat aikoja sitten lakanneet sanomasta kenellekään mitään.
 
Pitkän runoelman runon 500. paikkeilla tuuli kääntyy. Katoaa modernin pehmoinen banaali tyylipastiseeraaminen ja alkaa paljastua oikea totuus: todellinen petos, huijaus, kavallus, katkeruus.
 
Kokoelman lopun synkissä väreissä moderni kulttuuri näyttäytyy hämäyksenä ja raiskauksena. Se on valtava järjestäytynyt rikos ihmisyyttä ja luonnon synvintä olemusta vastaan.
 
Näihin Valkeapään tuntoihin on helppo yhtyä. Sammunut elämänilo ja täydellinen katkeruus -- tässä on vielä kiintopistettä siihenkin rotkoon, jossa me jo elämme. Onko oikeastaan mitään muuta todellista tunnetta ja kokemusta, jonka voisimme tästä kaikesta jakaa (jos olemme ihmisiä).

"mutta tätä
tätä emme ymmärtäneet
nähdä edes painajaisissamme"
Opetin lapselle: Ei sellaista ihmistä olekaan kuin kerjäläinen. On vain sellainen yhteiskunta, joka on niin välinpitämätön ja huono, että siellä on mahdollista jonkun ihmisen toimia kerjäläisen tavoin.
I Chingin paras luku on tietysti luku 13. Olisiko syy sama mutta käänteinen Yhdysvalloissa, missä 13 on epäonnen luku. Kiinassa epäonnen luku on 4.

SUURENNUSLASI

Vapauttaa luonnontieteilijän pienentämästä itseään heinikossa.

Olhavan saunassa
Naksahtelujen rytmiorkesteri
Kallot revontulissa
Luomien taivasta vasten
Vierivä voima
Soturien haudoilla
Ja jyrkänteiden huipulla
Aina megaliitti alta pienemmin
Kivin tuettu varoittamassa
Kaukaiselle kulkijalle
Täällä tunnetaan unennäön
Kolmannen portin salaisuudet

10.12.2017

Olen vähitellen siirtymässä Castanedan maailmasta Maurice Nicollin maailmaan. Nicollin Gurdjieff kommentaari on sekin reilu 2000 sivun aforistinen puriste aiheesta. 

- When you die, who is going to read the bible and pray for you since you're not a member of the church?
 
- The trees, the birds and the rain.

7.12.2017

BDSM-porno tuottaa katarttista mielihyvää
että on itse ratkaissut aistimisen mysteerin
ei ole itsetiedottomien sitomisprosessien armoilla.
Maailma on kokoomapisteen sitomista.
On etuoikeus syntyä auton etuoveksi.

MAADOITTUMINEN

Kolumbian sademetsissä voi pyöriä useammankin sukupolven ajan erilaisina hyönteisinä tutkien niiden aistimisen tapoja ja silti unohtamatta ihmisen kieltä ja hengen intentiota. Mutta valaistumisessa ei ole kysymys vain siitä. Tuntematonta ei ole vain tämän maailman tuntematon. Tuntematonta on erityisesti toisten maailmojen aistimistavat. Ja tuntemattomaan matkaa valaistunut. Se on vastakohtaista maadoittumiselle.

6.12.2017

karvannäyttötalkoot

Ihmiset höpöttävät innoissaan valaistumisesta vaikka se hetki kun lopullisesti menettää uskonsa todellisuuden todellisuutta kohtaan on kaikkea muuta kuin valoisa. Solipsistinen yksinäisyys on armoton tunne. Henkilökohtainen tiedostamaton jatkuu rajatta kollektiiviseen ja sen pohjalta avautuu vain matka tuntemattomaan. Universumi on voimapeili : se vastaa jokaiseen voimankäyttöön saman suuruisella vastavoimalla. Dualismin ansasta vapauttaa vain metodinen hulluus, sisäinen hiljaisuus ja ei-tekeminen. Maailman ongelma ei ole sen illusorisuus - että se on mielemme rakentama uni - vaan sen runottomuus. Seniilin runottomuuden karmaisevuus on satiirista taidetta suhteessa kaikkeen siihen mikä tekisi meidät spontaanisti iloisiksi ja energisiksi. Tasanko numero 966 : täydellinen innoituksetomuus. Sitäkö taiteemme tutkii: kuivuuden ja kalkin sedimenttiä.  Ihmislaji ei ole minkään planeetan ongelma vaan rakkauden ylläpitämä uni joka voi haihtua jos rakkaus katoaa.

Siinä ei auta kuin ottaa lasi vodkaa ja naida kuin viimeistä päivää.

4.12.2017

Päivän teema: Mihail Bojarskii ja neuvostoliittolainen kuiskaamallastemmalaulaminen.
Rohkeat ja päättäväiset teot edellyttävät taakseen lujan maailmankatsomuksen. Jos seuraa yhtä tai toista tässä maailmassa vallitsevaa päättäväisyyden lajia, täytyy myöntää, etten ole saattanut koskaan edes kuulla sen maailmankatsomuksen sisällöstä, johon ne perustuvat.

Pesäpallo on logiikkaa, Tonaalin saaren kotipesälogiikkaa.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com