28.11.2017

WHAT IFS

"Mitä jos" -fiktiossa kohdataan emotionaalisesti älyllisiä mahdollisuuksia. Tällaisen fiktion mestariteokseksi voi lukea Carlos Castanedan tuotannon, joka on kuin yksi suuri 3000 sivuinen romaani. Vielä kun kuvioon lisätään se, että joidenkin ihmisen, kuten erään tuttuni mielestä ei ainoastaan don Juanin ja muiden teoksen päähenkilöiden vaan myös Mr. Castanedan itsensä olemassaolo todellisena henkilönä on kyseenalainen, saadaan täydellisen kutkuttava ja absorptiivinen fiktiivinen rakennelma. Vähiten tässä ei pelota ihmisen mielikuvituksen rajattomat kyvyt, jos kyseessä todella on fiktio: asia jota me emme tiedä. On myös olemassa ihmisiä joille kaikki Castaneda on kirjaimellisesti totta.
    
Absorptiivisuus on fiktiossa emotionaalista aseistariisuvuutta. Lukija imetään fiktion maailmaan voimalla joka saa hänen torjuntansa ja välineensä epäillä heikkenemään. Emotionaalista epäröintivaikutusta käytetään häikäilemättä "mitä jos" - tyyppisten älyllisten mahdollisuuksien esittelyyn. Castaneda on tällaisen kirjoitustekniikan suurmestari. Castaneda on hyvin ohjelmallinen kirjoittaja, jonka intohimon kohteena on modernin 1900-luvun ihmisen suurimmat piilotajuiset varjot. Hän lähtee kaiken aikaa siitä tosiasiasta, että moderni empiirinen tieteellinen maailmankuva on suurimpien varjojemme lähde.
   
Alitajunnassa, tiedostamattomassa, piilotajunnassa lymyävän varjon olemus on olla väärä ajuri. Se on uskomus, ajatusrakenne, käsitys, joka on omaksuttu voimakkaasti aina tiedostamatonta tasoa myöten. Mutta varjon pätevyysalue ei ole universaali: varjo on todellinen ainoastaan tonaalinen saarella. Sen todellisuus lakkaa naguaalissa. Varjosta päästään eroon tutkimalla niitä naguaalista käsin. Huomaamme, että varjot eivät ole todellisia energiaa luovia olentoja. Ne pysyvät olemassa vain sillä energialla, jonka me itse niille annamme. Mutta tiedostamattomista varjoista me emme ole edes tietoisia. Me olemme tietoisia vain tietoisuutemme varjoista.


 
Siksi naguaalin kohtaaminen on hengenvaarallista ihmiselle, jolla esiintyy tiedostamattomia varjoja. Varjojen, eli väärien uskomusten osalta Naguaali kohdataan lavastuksena. Lavastus siirtää tietoisuutemme tilaan, jossa voimme kohdata varjon hyvin selkeästi. Naguaalissa kohtaamme varjon sen koko valtavuudessa, joka ylittää moninkertaisesti persoonalliset rajamme.


Varjo voi olla kollektiivinen jättiläishirviö. Varjo joka syntyy modernin empiirisen tieteen kaltaisista kollektiivisista rakenteista voi olla jonkin päättämämme luonnonlain synnyttämä. Tai se voi olla filosofinen perusperiaate. Esimerkiksi kausaliteettilaki on itseasiassa naguaalista nähtynä valtava varjo. Ensimmäisellä kerralla naguaali lavastaa teatterin, joka murtaa kausaliteettilain. Se murtaa sen, johtamalla tapahtumat niin, että me spontaanisti itse tulemme keksimään sen älyllisen mahdollisuuden, jokka kausaliteettilaki ei ole yleispätevä ohi tonaalin saaren. Tämän varjon kohtaaminen ja se näytelmä jossa se esitetään voi olla äärettömän pelottava ja järkyttävä.
 
Yhtä kaikki kausaliteettilaki ei sillä lakkaa olemasta tonaalin saaren universaali laki. Tulemme lopulta vain tietoiseksi siitä, että kausaliteetin rajat ovat tonaalin saaremme entropian rajat. Se on laki, joka on meille todellinen ja pystyttää universumillemme olennaisen entropiatasapainon. Sen olemassaoloa ei tarvitse epäillä tonaalin saarella. Tonaalin saari on kaikki se mitä empiirinen kokemus nyt tai ikinä tulevaisuudessa voi saavuttaa.


Mutta naguaalissa, jonne tietoisuutemme kulkee vaivattomasti, on toiset lait. Naguaali alkaa siitä mikä on empiiriselle kokemukselle ikuisesti objektivoimatonta. Siksi tonaalista redusoidut luonnonlait eivät millään tavalla ole tietoisuutemme perusta. Tietoisuutemme tasapaino ei pysy tai lakkaa sen mukaan miten me olemme tukeneet tervejärkisyytemme elämässämme tonaalin tilasta johdettuihin lakeihin.
 
Kun Castanedan tekstin totuusarvoa kysytään, kysymykseen ei ole mahdollista vastata muuten kuin suullisten ja käytännöllisten esoteeristen traditioiden puitteissa. Castaneda käyttää tekstissään kolmenlaista esoteeristä koodausta: allegoriaa siellä mikä vaikuttaa modernista lukijasta kirjaimelliselta; kirjaimellisuutta siellä mikä vaikuttaa modernista lukijasta allegorialta; vaihdettuja avainsanoja niissä lauseissa, joiden todellinen merkitys avautuu vain esoteerisen koulun sisäpiiriläisille, joille nuo koodin purkuavainsanat ovat annettuja. Annetut koodiavaimet eivät ole kulttuurisesti pääteltävissä.
  
Sama koodaus pätee Gurdjieffiin. Esimerkiksi Gurdjieffin kosmiset lait, joita hän kuvaa erikoisilla etymologialtaan hämäräksi jätetyillä käsitteillä, vastaavat 54 esoteerista lakia, jotka liittyvät kabbalan Sepirothin yhdysviivoihin (tavalla jota en tunne tarkemmin). Tätä ei kukaan sano missään kirjallisessa lähteessä. Beelzebub's Talesissa on lukematon määrä hämäryyksiä, joita kukaan ei missään kirjallisessa lähteessä selitä, joita kriittinen tietoisuus ensimmäisenä jäisi kysymään. Esoteeristen koulujen initioiduille nämä kohdat ovat ehkä itsestäänselviä. Mutta kuinka moni länsimainen Gurdjieff-lukija on ensin viettänyt kymmenen vuotta shintoluostarissa?
     
Näin ollen nämä kummatkin newagen klassikot ovat olennaisesti ekstoteerista kirjallisuutta eksoteeriseen käyttöön. Ne eivät ole varsinaisesti esoteerisen tiedon lähteitä. Niitä voidaan koodata auki, jos esoteerista tietoa ja varsinkin kokemusta on käytössä. Selväksi on käynyt, että mikään neljäs ei-suullinen esoteerinen traditio ei nojaudu näihin loputtoman hämäriin ja sekaville tulkinnoille avoimiin lähteisiin. Ylipäätään esoteerinen tieto ei voi välittyä VAIN kirjallisessa muodossa. Tällainen ajatus on kirjallisuusfanatismia. Rinnalle tarvitaan energeettinen tekemisen kautta kontekstointi. Tekemisen on oltava riittävän energiaasynnyttävää ja riittävän tietoista.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com