20.9.2017

JODOROWSKY: TAROT DE MARSEILLE

Isänsä auto-onnettomuuden ja kuoleman jälkeen Philippe Camoin, Nicolas Conversin tarot-pakkaa vuodesta 1760 asti painaneen Marseilles suvun viimeinen jälkeläinen, sulkeutui kymmeneksi vuodeksi isänsä asuntoon Forcalquierin pikkukaupunkiin. Ulkopuoliseen maailmaan hänellä ei ollut muuta yhteyttä kuin lautasantenni. Kun hänen mieleensä nousi jokin ongelma tai kysymys, hän avasi televisionsa sadat satelliittikanavat ja painoi kaukosäätimeensä satunnaisen kanavanumeron. Philippe osasi yli kahtatoista kieltä ja siksi pystyi useimmiten tulkitsemaan ohjelmalähetyksen antaman vastauksen. Eräänä unettomana yönä hän kysyi televisiolta kysymyksen siitä, mitä hänen tulisi tehdä isänisä kuoleman aiheuttamalle katkokselle perhetraditionsa, eli Tarot Marseille pakan painatuksen, suhteen? Hän painoi satunnaisen kanavan ja ruudulle ilmestyi Alejandro Jodorowsky selittämään Tarot Marseillesta. Camoin ei tuntenut Jodorowskyä entuudestaan, mutta kiinnostui selityksestä. Sitten hän unohti koko jutun. Muutaman päivän kuluttua kysymys nousi uudelleen. Jälleen hän arpoi kanavan ja jälleen ilmestyi Jodorowsky intoilemaan Tarotista. Äh, ajatteli Camoin. Kun sama toistui vielä kolmannen kerran, hän päätti ottaa yhteyttä Jodorowskyyn.
Alejandro Jodorowsky: The Way of Tarot s. 14, vapaasti muotoiltu suomennos, SL.


Jodorowskyn Tarot de Marseille tuottaa kokonaan uuden systeemin. Tulkintatapa on numerologinen ja sarjallinen. Editoitu Marseille-pakka on suhteellisen abstrakti. Organisaation pääpaino on isossa arkanassa ja jo muuntuneessa tietoisuuden tilassa, kun pieni arkana (muuntumattoman tietoisuuden tila, Tonaalin saari: Jodorowsky käyttää hyvin paljon selitysteoksessaan Castanedan käsitteitä: willpower, seeing, non-doing, warrior jne. Jossain mielessä voisi melkein sanoa, että Jodorowskyn Marseille on tarotpakaksi systematisoitua Castanedaa.) nähdään ison arkanan selkeiden merkitysyksikköjen fragmentoitumina. Vastaavasti toiseen suuntaan ison arkanan kortit voidaan nähdä niiden pienen arkanan neljän ulottuvuuden synteeseinä.

Otetaan esimerkiksi Kohtalo X. Kohtalon energia jakautuu (ROTA) maittain miehiseen aktiiviseen (Miekat ja Sauvat) ja naiselliseen vastaanottavaan (Maljat ja Lantit). Kohtalon käänteet voivat kokijan näkökulmasta olla tasapuolisesti sekä positiivisa että negatiivisia. Miehinen aktiivinen energia on X tasolla tuhoisaa, naisellinen rakentavaa. Siksi esimerkiksi Crowley nimeää Miekkojen 10 -kortin Tuhoksi, Sauvojen 10 -kortin Torjunnaksi, Maljojen 10 -kortin Täyttymykseksi ja Lanttien 10 -kortin rikkaudeksi.
  
Marseillepakan pienen arkananan 1-10 kortit vaikuttavat aluksi turhan pelkistetyiltä, sarjallisilta ja olevan vailla ominaisluonnetta. Sarjalliset selitykset korteille ovat dialektiikassaan kaavamaisen tuntuisia. On silti hyvä muistaa, että sarjallisessa lähestymistavassa on vahvuutensa kunhan systeemi on omaksuttu täydellisesti. Toisaalta Crowleyn pakan dramaattiset kuvat, jotka ohjaavat tulkintaa voimakkaasti, antavat mahdollisuuden sille, että kuva puhuu suoraan. Näin ei voi tapahtua geneerisissä Marseille-pakan pikkukorteissa, jossa enemmän jää tietoisen tulkinnan varaan. Marseille-pakka ei anna tilaa fiksatuille persoonallisille projektioille. Toisin kuin esoteerikkojen Tarot-versiot, se ei tarjoa täsmällisiä, joskus banaaleita merkityksiä yksittäisten korttien tasolla. Siksi Marseille-pakan kätketty kompleksisuus on huikea, koska se tulee esiin vasta vertäilevassa sarjallisessa tulkintatavassa. Kortin merkitys alkaa hahmottua vasta rinnastuessaan toisiin kortteihin. Tämä tekee Marseille-pakasta myös erityisen musikaalisen. 
  
Otetaan esimerkki siitä mitä tarkoitan sillä, että Crowleyn pakassa Naguaali voi viestiä suoraan kuvalla ohi kanonisoitujen tulkintamallien. Piispan talossa on tapahtunut murtoyritys, mutta talon väki ei tiedä milloin se on tapahtunut. Tarot vastaa piispan tiedusteluihin Maljojen 2 -kortilla. Suoraan kuvasta nähdään, että murtoyritys tapahtui silloin, kun he rakastelivat. Moniselitteisyys siirtyy nyt talon isännän ja emännän sisäiseksi kamppailuksi: tarkoittaako Tarot sitä hetkeä, kun he rakastelivat keskenään talossa, vai sitä hetkeä kun he rakastelivat kukin tahoillaa lukemattomien rakastajattariensa ja rakastajiensa kanssa. Tarvitaan toinen, tarkentava, henkilökohtainen kortti. Tällaista tulkintatapaa ei voi oikeastaan olla Marseille-pakan korteissa. 
   
Parhaiten Marseille-pakan pikkukorteissa on rakennettu miekkojen ja sauvojen dialektinen sointuprogressio. Niissä on parhaimmillaan jotakin vääjäämätöntä. Miekat ovat selvästi Jodorowskyn selkeimmin hahmottama alue. Hänellä on vaiheikkaan uransa varrelta kokemusta toistaan ällistyttävämmistä idiooteista ja fanaatikoista, jotka ovat aina jonkin sortin miekkaenergian vallassa. Tapa nähdä sauvat yksinomaan seksuaalisuuden symbolina on hieman rasittava. Hän ei ota huomioon pukujen elementaarista puolta (sauvat = tuli). Jodorowskyn Tarot Marseillen sauvojen numerokortit ovat kaikki vertikaalisesti peilisymmetrisiä, eli niitä ei ole mahdollista nostaa nurinpäin. Sama pätee joihinkin miekkakortteihin ja useimpiin lantteihin. Lanteista nurin voi kääntyä vain kolmonen ja seiska. Lanttien seiska erityisesti nurinkäännettynä on ajankohtainen, koska tarkoittaa maksettua nettitrollia.



Vaikka jotkut Jodorowskyn ison arkanan tulkinnat, kuten Paholainen XV - Le Diable, Hirtetty XII - Le Pendu, Kuolema XIII - Arcanum XIII (hänen todelliset erikoisosaamisalueensa) ovat vertaansa vailla olevaa runoutta, jää kokonaisuus paikoin ontoksi. Jodorowskyllä kuten kaikilla, jotka kokevat ilmaista elokuvapoetiikkansa Tarot-pakan tai -opaskirjan muodossa, on omat intensiiviset tarkasti nähdyt fokusalueensa ja sumeammat varjoalueensa. Joidenkin ison arkanan korttien tulkinnasta puuttuu kokolailla näkemys. Esimerkiksi kortista Kuu XVIII Jodorowsky ei tunnu saavan irti olennaista, vaikka sanoja käytetään paljon. Toisaalta esimerkiksi Tähti VVII -kortistä J saa irti paljon minulle uutta. Tähden negatiivinen tulkinta on ainutlaatuisen selvänäköinen. J:n Hierofantti on selvästi alkuperäinen positiivinen Hierofantti, jonka vastakohta on Paavi. Esimerkiksi Crowleyllä Hierofantti on yksiselitteisesti Paavi ja siksi pakan negatiivisimpia kortteja. Tästä syystä numeron V pikkukortit Jodorowskyllä ovat voimakkaan energisoivia, kun ne Crowleyllä ovat synkimmin tukahduttavia. Campbellin abstraktissa pakassa ja Jodorowskyn Marseillessa on myös hyvin paljon yhteistä sarjallisuusnäkökulmasta. Varsinkin värien käytön sarjallisuus on kummassakin äärimmäisen tärkeä.
 
Campbell on Hierofantin suhteen Crowleyn linjoilla. Jodorowskyn Hierofantti on siis Campbellin Hierofantin looginen vastakohta, joka edustaa Hierofanttia ennen druidilaista nurinkääntämistä. Vapaasti tulkittuna Campbell sanoo seuraavaa: Kortti tunnetaan myös Ylipappina, Paavina tai Jupiterina. Kuten Ylipapitar, se käsittelee totuuksia, jotka ovat osittain paljastuneita ja osittain piilotettuja, mutta toisin kuin Ylipapitar, sen voima toimii järjestelmien, rakenteiden ja dogman kautta sen sijaan, että olisi intuitiivista. Tämä voi palvella valtaenemmistön elämänmuodon tarpeita, mutta nille, jotka haluavat lähestyä salaisuuksia itsenäisesti, siinä on jotakin rajoittavaa ja kahlitsevaa. Ihminen haluaa löytää asioita, mutta hänen aiemmat löytönsä voivat muodostua esteeksi tuleville. Siksi dogman jatkuvuus perustuu aina tuoreen ymmärryksen rajoittamiselle ja uusien ideoiden kieltämiselle, jota Paavin valta puhtaimmillaan edustaa. 

The Way of Tarot (2009, 520 s.) on arvokas lukupaketti sellaiselle, joka osaa jo ulkoa kaiken muun Tarotista koskaan kirjoitetun. Jodorowskyn runollinen vuolassanaisuus on paikoin rasittavaa paikoin nerokasta.



Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com