27.8.2017

TARO TARO


  
  
'Jodorowskyn Endless Poetryssä on Sibelius pääosassa. Valse tristen versio (London Symphony Orchestra 1991) on hidas ja hienonhieno, varsinkin kun sitä käytetään rakastelukohtauksessa, jossa päähenkilö (Adan Jodorowsky) rakastelee intiaanikääpiönaisen kanssa. Olisikohan päähenkilön toisen tyttöystävän esikuvana käytetty erästä oululaista diivaa. Brontis Jodorowsky oli itse Dance of Realityn Suomen ensi-illassa. Hänkö sillä matkallaan saamistaan vaikutelmista tämän suomivillityksen keksi?
  
Elokuvassa Carlos Ibáñez del Campn diktaattorikauden Chileen sijoittuvat kohtaukset on kuvattu nyky-Pariisissa. Jodorowskyn mukaan Chilen tunkkainen diktatuuri on siis saapunut Pariisiin. 
 
Kun henki ja äly puhuvat maailmanhengen tasolla, huomaa tuleensa kirjoittaneeksi aristofaanista komediaa, joka saa egoistivoittajat vapisemaan ja jumalat värisemään naurusta. Korkein äly on tyhjyyttä, universuminmukaisuutta. Tyhjyyden kanssa et voi leikkiä nokkelaa kompastumatta siihen itse. Tyhjyyden reunalle on vain kirjoitettu varoitus: tunne ilmansuunnat, tunne tuulet, muista oma kansallismaisemasi, tämä on äärettömyyden metsä.


   

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com