31.8.2017

ASEISTARIISUNTA

Hän istuu maailmanpyörässä ja odottaa voimaa, pyörremyrskyä neulankärjessä, joka kuin velho Koštšein kuolematon sielu puhaltaisi kohtalon pois. Hän harjoittaa aseistariisuntaa tai pikemmin aseiden varastamista. Vaunujen tarvitsee vain ajaa kohdalle ja ne eivät kohtaa vastarintaa. Tähtikirkkaassa taivaankannessa miekkojen ristit roikkuvat nurinpäin, maanpetturin talon yllä hirtetyn miehen tähtikuvio. Sinä maailman muistista puhdistettu, sinua ei mikään muisto liikuta, ei mikään nostalgia nosta ihokarvoista ja kihelmöi. Tulilintu nokkii irti omia sulkiaan, jotka ilmassa muuttuvat leijuviksi punaisiksi omenoiksi. Urhea hirtetty ei poimi niistä yhtäkään. Kumpi heistä on uhrautuva hyväntekijä, kumpi ahne rakkauden kerjäläinen. Monikäsitteisyys on täydellistä. Olen enkeli mutta hutsukin, hiirenloukkujen juustosta putsaaja, sanoo tulilintu. Kuolevaisuuden ja kuolemattomuuden limbuksessa maanpetturi hyväilee velho Koštšein kättä ja oikeutettu puoliso itkee jossakin hysteerisesti. Olisi reilua jos kaikki saavuttaisivat kuolemattomuuden samalla retkellä. Samalla hetkellä tulevaisuudessa on tyyntyminen, tulevaisuudessa, jossa on tyytyminen.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com