22.6.2017

SYDÄMEN HAIHTUVUUS






Mikä se on iholla jos ei oma tunto

kenen tunto se on?

Hylätyssä kartanossa

joka oli ilottomien lasten koti

puunatussa ja puleeratussa

lasivitriinissä kaikelle kansalle

esille kätketty

pehmonallen turkki, elävän kallo

luulosairauden harhan kudos, liha

välistä häipynyt jonnekin

Lasten hylkäämillä pehmoleluilla

täytetty huone, siellä me rakastelemme

tuhansien maatuneiden pehmolelujen patjalla
  
Niiden lämpö oli aina harhaa

sydämen haihtuvuus, sydämen volatiliteetti

vain meidän lasten omaa lämpöä

Yksinäisyyden pimeinä öinä

sisälmyksien haihtuessa

paljastu karhunpennun

kallon puhdas rakenne,

rakasta minua

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com