7.5.2017

NIRVANAN SATTUESSA

"puhukoon mielesi taistelusta
unohda kuolema, elämää etsi"
Gilgamesh

Kuolemassa pelottaa eniten eroon joutuminen niistä rakkaista ihmisistä joita täällä maan päällä on saanut kohdata, ikävän potentiaalinen suuruus, ja toiseksi eniten suuri tuntematon itsessään, myös nirvanan sattuessa -- jos jokin "minussa" on sitä havaitsemassa rajan jälkeen. Descartesin suuri oman olemassaolon testi on vasta siellä ajankohtainen, vai pitäisikö sanoa kohdallinen: aikaa tuskin siinä vaiheessa on mitattavaksi asti. Olisi sekin vähän tylsää jos itse pääsisi Valhölliin, ja kaverit ei. Sehän on vähän kuin itse pääsisi apurahoille, mutta kaverit ei. Varmaan rehellinen ihminen sellaisen Valhöllin pistäisi aika lailla kappaleiksi, nippuun ja uuninpiipusta ulos. Jos siis uudelleen täytyy syntyä, yritän työteliäällä opiskelulla huolehtia siitä, etten synny bakteeriksi tai auton oveksi, vaan että mahdollisuudet eroottisempaan olemassaoloon, jopa hyväänkin ihmisyyteen säilyisivät. 

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com