10.5.2017

"murskainten raaistunut kaaos
mustikka nuorentaa runsaasti"
                                     Timo
Hyvin sopiva säepari uneen, jonka syvyyksistä juuri hitaasti pintauduin. Unen maailmassa joku Scorpionsin 1970-luvun levy kuulosti uudelta ja jännittävältä. Lainasin tytöille kasetin kun lähtivät autolla perjantai-illanviettoon. Olin 1960-luvun alussa syntynyt. Jumalat viruivat vakaasti rationaalisuuden rautahäkissä ja maailman maaseudun perjantai-iltainen raukea tyhjyys vaikutti kaikin puolin huhuilevan herkkävireisiä emootioita ja toiveita. Mielessä pyöri ilmeisen valoisia ja realistisia toiveita tulevasta elämästä. Oli kaikenlaista nyt heräämisen jälkeen käsittämättömältä vaikuttavia tunteita, aivan kuin jonkun yksinkertaisen suuren kotieläimen tunteita, rauhallisen lämpimän pyhän lehmän tunteita, ja konkreettista tekemistä, joka tuntui siinä tilassa vievän kaiken huomion, luontevasti ja hyvin. Jotakin autonkorjaamista, hiekkakuopan siivoamista luotien hylsyistä ja vastaavaa. Maailmanloppu, jumalien yhdeksimykkyräksi lumipalloutuminen -- huiluäänenä tinnittava nykyaika -- eivät tuntuneet painostavina asti. Nykyajan siemen kuitenkin oli jo aivan hiljaisena olemassa. Jos olisi ollut jumalan kuuloaisti, olisi jo voinut kuulla näitä ääniä, jotka nyt täyttävät koko tietoisuuden. Hetkittäistä ydinsodanpelkoa oli, mutta sen saattoi ravistaa lyhyellä värinällä yltään kuin pikkulintu aamukasteisen radioaktiivisuuden.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com