22.4.2017

Rene Descartes on ehkä koko maailmanhistorian väärinymmäretyin filosofi.

Siteeraan tähän Descartesin tuotannon kuuluisimmat rivit (joiden suomennosta en voi nyt tarkistaa):

"on vihdoin todettava, että tämä lausuma "Minä olen, minä olen olemassa" on välttämätön tosi aina kun minä sen mielessäni esitän tai mielessäni ajattelen." Toinen mietiskely

Mielessä esittäminen ja mielessä ajattelu, vaikka ehkä voivat todistaa olemassaolosta, ovat minusta kuitenkin kaksi eri asiaa. Asioita voi toistaa mielessä kyllä. Jos asia on joskus jossakin ajateltu, sen jälkikäteisen mielessä käsittelyt ovat esittämistä, eivät enää ajattelua. Ajattelua on vain idean ensikertainen kosketus koko ihmiskunnan tai koko universumin osalta. Kaikki muu on vastaanottamista ja esittämistä.
  
Voisinpa melkein väittää, ettei ihmisellä ole lainkaan varsinaista ajattelukykyä (muuna kuin oman olemassaolonsa aina uuden muodon ajatteluna) vaan ainoastaan suurempi tai pienempi kyky vastaanottaa. Siksi ihminen ei voi ajatella oman olemassaolonsa ulkoisia asioita niin halutessaan. Hänen täytyy odottaa hetkeä, jolloin jokin ajateltu hänelle annetaan mielessä esitettäväksi.
  
On ehkä olemassa olentoja, joilla on ajattelukyky. Mutta en kutsuisi sellaisia ihmisiksi. Kuten sanottu, ihmiset voivat kommunikoidan sellaisten kanssa monin tavoin. 


Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com