1.4.2017

UNENVALTAINEN

Näin tänään aamupäivällä kun nukkahdin todella selkeän unen. Olin Siperiassa venäläisen tutkimusryhmän kanssa. Olimme minulle nimeltäkin tuntemattoman järven rannalla. Ajattelin että järvi on suhteellisen pieni koska en ollut edes kuullut siitä. Järveen oli valunut jotain jätettä ja ympäristökatastrofi oli mittaluokaltaan pahin mahdollinen. Fukushimaan verrattava. Paikka oli äärettömän kaunis. Järvi kirkasvetinen, kalliorantainen, äkkisyvä ja läpikuollut. Nousimme helikopterilla järven ylle. Käsitin, että lahti josta lähdimme oli fraktaalisen pieni osa koko järvestä, joka ilmasta avautui avomerenä. Sen jälkeen siirryimme johonkin toiseen paikkaan. Kun heräsin, mielessä oli vain yksi melko kuumottava mielikuva. Vanha Neuvostoliiton aikainen repaleinen koulukirja, josta ei enää löydy Leniniä. Sitten ajatus, ettei Leniniä löytyisi myöskään Googlaamalla. En ole vielä testannut kun en uskalla. Tämä pikkumies tässä videolla, mitä hän oikeastaan sanoo. Hän sanoo, että historia ei ole fiksattu, ja -- tämä on aika wittgensteinlainen väite -- historia riippuu aina vähän siitä rinnakkaisuniversumin haarasta, jossa "olemme". Näin siis lapsi sanoo videolla. Ajatus on mulle muuten uusi, paisti että olen kirjoittanut siitä iät ja ajat. Mutta en ole YMMÄRTÄNYT mitä olen kirjoittanut. Tänään vasta tuon unen jälkeen tajusin. No, toivotaan että tämä on vain lasten ufojuttu. Timokin sanoi että lapsi on vain lukenut liikaa What-if fictionia. Jotain sellaista mitä itse olen kirjoittanut.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com