16.4.2017

MATKA IXTLANIIN

Kun ensimmäisen kerran kävin Venäjällä. Ensimmäinen ihminen jonka tapasin, oli vanhempi mustahiuksinen nainen. Kysyin häneltä tietä johonkin, hän vei minut autolla paikkaan, joka taisi olla jokin museo. Kiersimme museon hänen kanssaan. Sen jälkeen hän vei minut jonnekin kauas keskustasta esoteerisen kuvataiteilijan luokse. Poistuessamme kuvataiteilija sanoi: "Lue Castanedan Matka Ixtlaniin." Nyt luin 20 vuotta myöhemmin. Mutta puoli vuotta sitten en olisi vielä ymmärtänyt.





"Oli kuinka oli, kun sinä seuraavan kerran tapaat liittolaisen -- mikäli tapaat -- sinä joudut painimaan sen kanssa ja kesyttämään sen. Jos sinä selviät järkytyksestä hengissä -- mistä olen varma, koska sinä olet väkevä ja olet elänyt soturin tavoin -- sinä tulet löytämään itsesi hengissä tuntemattomasta maasta. Ja luonnollista on että sinä ensitöiksesi haluat lähteä paluumatkalle Los Angelesiin. Mutta paluuta Los Angelesiin ei ole. Mitä sinä sinne jätit on menetetty ainiaaksi. Vaikka silloin oletkin noita, siitä ei ole apua. Noina hetkinä meille on tärkeintä se, että kaikki mitä me rakastamme tai vihaamme tai toivomme on jäänyt taakse. Ihmisen tunteet eivät kuitenkaan kuole taikka muutu, ja noita lähtee paluumatkalle kotiin tietäen ettei hän milloinkaan pääse perille, ettei mikään mahti maan päällä, ei edes kuolema, tuo häntä takaisin siihen paikkaan ja niiden esineiden ja ihmisten luo, joita hän on rakastanut." Castaneda: Matka Ixtlaniin



Vastustajan jälkeen maailman pysäyttäminen, ja maailman pysäyttämisen jälkeen liittolainen. Kun don Genaro on kohdannut liittolaisen ja singahtanut toiseen maailmaan se toinen maailma on don Genarolle kummitusten, epätodellisten olentojen täyttämä. Hän on täydellisen solipsismin tilassa, koska kaikki kummitukset näyttelevät hänen näytelmässään, mutta tekevät jotakin, mikä ei ole ollenkaan jännittävää tai egoahivelevää don Genaron näkökulmasta. M aailma on täydellinen kopio siitä maailmasta josta hän singahti, sillä erotuksella että siitä puuttuu yksi paikka, nimittäin Ixtlan. Ixtlan sattuu olemaan don Genaron kotipaikka. Itseasiassa paljon muitakin paikkoja puuttuu, kuuten don Juan ja don Genaro luettelevat.
 







Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com