26.4.2017

HOMO CV

Kysymys kulttuurin uusiutumisesta koskee aina narsismia ja illuusioita. Ovatko ne rakenteet vahvistuneet kokemuksessa ja vastuullisessa työssä, jotka myöhemmin muuttuvat kantaviksi. Vai onko olemattomuudesta, tuuleen lentävästä naurusta, soviteltu manttelinperijää.
    
Siksi aikakauden kulttuurielämä on kuin neuvostoliittolainen joulukuusi: kävelevä ansioluettelo. 
   
Jonimatti sanallistaa sitä, miltä tämä kaikesta myötätunnosta, vastakaiusta, palautteesta, mielestä, ymmärryksestä ja innostuksesta tyhjennetty aikakausi tuntuu runoilijan näkökulmasta.

"Miten erottaa paholaisen ja Jumalan yhteydenotot, siitä kertoo mestari Eckhart. Jumalan lähestyminen ei jätä ihmistä epävarmuuteen, epäilykseen tai hämmennykseen. On varmaa, mitä tapahtui. Paholaisen yhteydenotto ei tuo rauhaa vaan epätietoisuutta ja ahdistusta. Molemmissa kokemusmaailman rajat näyttäytyvät epätosina. Eckhartin mukaan Jumala voi lähestyä myös purkamalla (sallimalla paholaisen purkaa, kertoo Jobin kirja) kaiken, mihin ihminen luottaa. On vaikea tunnistaa menetyksen lahjaa. Ei sen tarvitse olla helppoa. "
  
Jano-lehden "Miksi teen ilmaista työtä"-juttusarja runoustyöläisistä on sinänsä todella hassu. Vastaajina on mukana sekä ilmaiseksi työtä tehneitä että tuhdeilla apurahoilla vuosikymmeniä lekotelleita ikätovereita, jotka siis myös kertovat siitä miksi tekevät työtä "ilmaiseksi" (tai no, jos ei ihan ilmaiseksi niin ainakin parhaiten palkattuihin toimitusjohtajiin nähden heikolla palkalla). Jos ajatellaan, että runous tai kirjailijuus olisi jokin yhtenäinen kenttä, niin sen hajoittaminen ja hallitseminenhan tehdään juuri näin: luodaan keinotekoinen ja äärimmäinen rakenteellinen ero, jonka hyötyjä osapuoli hyväksyy silkkaa sokeaa narsismiaa ja häviäjäosapuoli silkkaa sokeaa hengellisyyttään.
 
Toisaalta Jonimatti ajattelee, että "Kirjailijan ammattitaitoon kuuluu välinpitämättömyys sosiaalisista edellytyksistä, yleisöstä, toimeentulosta, huomiosta, ymmärtäjistä." En tiedä kirjailijoista, mutta minulla nämä "taidot" ainakin on oltava. Eddan Jumalrunoussa on paljon lisää kiusallisia ja masentaviakin asioita, jotka tuntuvat liittyvän vanhastaan sellaisiin asioihin kuin runoilijuus, tietäjyys, shamanismi. 
    
(Teen tässä nyt poikkeuksen kommentoidessani taas -- sentään pitkän tauon jälkeen, ja toivottavasti vielä pidempää taukoa edeltäen -- näitä asioita, joissa olen liian ulkopuolinen tietämään mitään. En voi tietää mitään teatterin lämpiön touhusta, kun koko minulle näkyvän teatterin hämäysliikkeiden hienostuneisuus on olemassa itseäni varten. Ketäpä muuta täällä tarvitsisi jatkuvasti hämätä.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com