3.3.2017

Ihmettelin kaupungin keskustan eräässä puistossa veistosta. Se oli hirsipuu, jonka tukiosa oli tehty pronssiinvaletusta ihmisen irtileikatusta selkärangasta. Muuten paikan käyttäytymiskoodi oli sellainen, että olisi voinut luulla, että oltiin aivan toisenlaisten kosmisten lakien alaisuudessa kuin todellisuudessa oltiin. Päivän taivaalla näkyi tulipallo, joka erehdyttävästi muistutti Aurinkoa. Yön taivaalla näkyi tähdet, joiden muodostamat kuviot olivat outoja.
  


- Älä vilkuile taivaalle, hän sanoi. Hirtetty mies on jokainen tähtikuvio, joka tähtien paljoudesta hahmottuu. Sinulla on edessäsi elämä, johon on tyydyttävä sellaisena kuin se on. Älä livahda hirsipuuhun, vaikka niskaasi kutittaisi. Sinä et ole täällä harjoittamassa selkärankasi vetolujuutta, vaan sen ripustuskykyä.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com