30.3.2017

SUGGESTION LABYRINTIT

Mitä "minuus" tarkoittaa solipsismin kontekstissa?

Sain tänään puuttuvat Descartesit ja Wittgensteinit. En vielä pysty kysymykseen näiden puitteissa vastaamaan.
  
Gurdjieffin opetuksessa on solipsismin kanssa resonoivia piirteitä, jotka luultavasti hyväksyn. Ei ole kokemuksellista ristiriitaa Gurdjieffin opetuksen kanssa.
   
Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että Gurdjieffilla "Minä" (tietoisuus, olemassaolon tiheys tai totuus tms.) on jotakin, jonka aste ihmisyksilössä, eläimissä, esineissä ja asioissa vaihtelee. Ihmisessä se vaihtelee paitsi henkilöstä toiseen, myös niin että ihminen itse voi työllä vaikuttaa vaihtelun asteeseen. Gurdjieffin kosmogoniassa se mikä on "Totta" on periaatteessa mielen tai tietoisuuden näkökulmasta yhtä valtamerta: "Minä". Muu on illuusioiden ja unien, suggestioiden ja mielenhallintojen labyrinttia, jonka tyhjyyksissä suuret lepakot kirkuvat ihmiskorvalla kuulumattomin äänin.
 
"Minän" muistaminen ja "Minän" herääminen on merkillinen tapahtumaketju. Solipsistista siinä on se, että ei ole toista "Minää".
 
Ihmisen normaalitilasta, eli unesta, "heräämisessä" paljastuu labyrinttien luonne ja (pelevinläinen) Bablos, rahan lopullinen olomuodon ja labyrinttien suhde. Tämän suurienergisen tiedon paineessa ihminen, pelastaakseen mielenterveytensä, pyrkii palaamaan unen tilaan.
 
Gurdjieffin ontologia muistuttaa Heideggerin ontologiaa. Mutta Gurdjieffille toisin kuin Heideggerille Einsteinin suhteellisuusteoria ei tarkoita eetterin (jumalien atomit), tai sitä vastaavan moniulotteisen "pimeän materian" poissaoloa universumista. Tavallaan Gurdjieffin ontologia sopii yhteen vasta uusimpien painovoima-aaltomittaustulosten kanssa, jotka viittaavat siihen että juuri Gurdjieff, ei Heidegger, on oikeassa.
 
Kuitenkin suhtaudun Gurdjieffiin satukirjailijana. Vastustan dogmatismia tai ajatusta siitä, että hän olisi tavoittanut "lopullisen totuuden". Varsin mielenkiintoisia satuja hän kirjoitti. Gurdjieff itse vastusti uskoa ilman tietoa. Siksi tiede on se tapa, jolla meidän on askel kerrallaan edettävä.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com