1.6.2017

PELEVIN: KAUHUKYPÄRÄ 2005

"Kauhukypärä on vain heijastus jonka Theseous näkee [peilistä omassa päässään], ei mitään muuta. Mutta jos hän päättelee, että siinä on todella Minotauros, alkaa herjata sitä ja kinata elämästä, silloin Minotauros ilmestyy. Ja millä tavalla! Eikä kauhukypärää silloin enää pysty riisumaan. Tajusitteko, konnat? Minä tiedän kaiken."
Silmäilin Pelevinin Kauhukypärää 10 vuotta sitten sen kolahtamatta. Nyt uudelleen luettuna havaitsen miksi lukeminen jäi merkitysavaimen puutteessa aikoinaan kesken. Kauhukypärä ei ole yhtä tärkeä romaani kuin Viides maailmanvalta. Siitä ei Pelevin-sessioita kannata aloittaa. Mutta romaani on lähtökohtamyyttinsä tuntevalle loppuakohden tiivistyvä ja Viidennen maailmanvallan jälkeen selkeästi hahmottuva teos. Pelevin kykenee luomaan ominaisen tehovaikutelmansa: lukijasta alkaa tuntua, että hän on psykedeelisellä tripillä, jossa lukee oman mielensä tuottamaa harhakuvakirjaa, jota (enempää teosta kuin sen tekijääkään) ei voi uskoa muuksi, kuin oman mielen tuotteeksi. Niin tuttu se on. Ristin tämän kirjallisen tehokeinon Pelevin-efektiksi.
    

Myytti ja samalla kirjallisuus on olevan puhetta olevalle. Olevan puhe olemattomalle ja olemattoman puhe olevalle tai olemattomalle ovat harhaa. Todellinen efekti syntyy siitä, että ulkoisessa ja näennäisesti satunnaisessa todellisuudessa havaittu (siis tässä tapauksessa kirjallinen teos) on niin paljon tiedostamattomien ja salaa energisoituneiden, ehdottoman olevaisten mielikuvien kaltaista, että asian paljastuminen itselle ei lisää ymmärrystä vaan herättää pelon.
 
Pelevin-efektin kokemisen jälkeen muutkaan kirjat kirjahyllyssä eivät tunnu enää samoilta kuin ennen sitä. Kaikki kirjat tuntuvat nyt kertovan erilaista tarinaa ja kirjasto ylipäätään vaikuttaa jotenkin vieraammalta, epätodellisemmalta, borgeslaiselta.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com