10.2.2017

KARMAATTINEN VIMMA METSÄÄN

Aivokäyrämäisen kirjoitusmetodin varjoja on se, että kaikki kirjautuu, päivän hyvyydestä riippumatta. Tulin lukeneeksi ehkä kiusallisimman koskaan kirjoittamani pitkän blogitekstin yli kymmenen vuoden takaa. Editoinnissa jäljelle jäi kymmenesosan ruoto. Oli siinä sen verran asiaakin.
  
Luulenpa, että samantasoista tavaraa löytyy täältä paljon. Oma silmä on hankalalle aineistolle väistelevä. Kiusallisen haluaa jättää näkyviin. Huonoimmat päivät ovat esillä arvokkaita dokumentteja mielenterveyshistoriasta, paikoin horjuvasta. Ajat ovat mitä ovat, tuuli puhaltaa lakkaamatta.


      
Horjahdukset eivät ole vailla sairaudentunnetta. Jonkin muka hyvän syyn kiihottamana olen aavistanut meneväni täysillä metsään. En ole jättänyt dokumentoimatta sitä. Ihmeellinen, epäilemättä, Steiner höperehtisi, karmaattinen, vimma duudsonlaiseen toilailuun. Tämä on nopeuden haitallisimpia puolia.


   
Huomatessani noita merkintöjä poistan tai editoin ne. Sensuroimaton aines on tallessa blogikirjoissa. Vanhempien versioiden tiedostojen en toistaiseksi päivitä Luluun. Jos tarve vaatii päästä käsiksi kaikista huonoimpaan menoon, se on käsillä. Totta sekin.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com