6.1.2017

HOVIKRIITIKKO

"Minä ja minun perhe lähdimme eilen kalaan. Isä käyttäytyi oudosti, mutta selvisi pian. Hetken isä oli vaihdettu. Isän tilalla oli poliisi. En tiedä miten se tapahtui. Onneksi isä on nyt meillä." Kia Rautavaara, Kevätpörriäinen, Juho Niemisen lainauksesta editoitu versio
SL: Kai sitä novelli voisi näinkin alkaa, nappaamalla viimeiset sanat edellisestä: "Isä on nyt meillä, sanoin ja kohotin katsettani naapurin perunamaasta. Isä oli meillä hakemassa vanhaa perunanistutuskonetta. Meilläkin oli isä, erilainen kuin naapurilla, aina humalassa, mutta äärimmäisen avulias, silloin kun sen saattoi tehdä näin näyttävästi."

JN: Pidin lyhyemmästä versiosta jossa perunanistutuskone oli suuressa roolissa. Se kone osuu keskelle mahdollisuuksien maailmaa. Jos tekstiä on liikaa se peittyy kaikkeen muuhun.
 
SL: Nämä ovat asioita, joita on itse mahdoton enää toisella vilkaisulla omasta tekstistä nähdä. Ensikertalaisen katse on korvaamaton. Jokaisen editoinnin jälkeen sen on oltava ensikertalainen, toinen, seuraava, uusi silmä ja hovikriitikko. Hovikriitikko on hulttio. Siis äärimmäisen laiska työntekijä, mutta terävä ainutlaatuinen ajattelija. Makaa ahkerasti, ajattelee laiskasti, mutta saa tulosta aikaan. Hovikriitikkoja on ahkeralla kirjoittajalla yhtä monta kuin Tarot-pakassa kortteja.
 
Kuolema on hovikriitikoista lempein: se on ainoa, joka ei kehota "kill your darlings". Sen sormi osoittaa sinua itseäsi. Ja sinua itseäsi ei kuolema pelota, sinua jolla on hirttoköysi ja käsiraudat aamuvoimistelulaitteena.

JN: Sana on joskus keskeinen. Oikeaa sanaa ei pilaa kovin helposti vaikka rytmi muuttuisi. Versiota onneksi näkyvät facebookissa mutta se voi tehdä neurooottiseksi.

SL: En koskaan katso versiohistoriaa. Edellinen kommenttikin on muuttunut tykkäämisesi jälkeen melkein tunnistamattomaksi alkuperäisestä versiosta. Näin käy suurimmalle osalle nettiin kirjoittamistani lauseista, kommenteista, runoista ja romaaneista. Vanhan FB kommenttini ovat muutaman vuoden kuluttua kuin toisen ihmisen kirjoitusta. Jos editoitumisen haluaisi pysäyttää FB ja koko Internet pitäisi painaa vuoden välein kirjaksi, mutta siihen ei maailman selluloosavarat riittäisi.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com