31.5.2016

KUN KOKO SOSIAALISEN SFÄÄRI MUUNTUU OKKULTTISEKSI SODANKÄYNNIKSI

Ihmisillä on kova hinku kaikenlaisiin erityisiin ja suljettuihin oppilaitoksiin, mutta kannattaa lukea tästä englantilaista sisäoppilaitoshelvettien hiomaa tietoa siitä, mistä siinä "koulutuksessa" usein on kysymys.
  
Hyvä maine on kaiken perusta, kun opettajia itselleen hamuaa. Mutta pienessä maassa hyvä mainekin voi olla osa tummanpuhuvaa rituaalia.
  
Ihmiset harvemmin vielä tietävät, että armeijassa tai oppilaitoksessa järjestetty mustan magian rituaali voi jopa tappaa kohteen (äkkikuolema tai itsemurha). Tarkemmin sanottuna, mitä enemmän kollektiivista energiaa ja jännitettä on käytössä, ja mitä taitavampi ja vastaavasti emotionaalisesti kehittymättömämpi maagikko on, joka energiaa kanavoi, sen tuhoisampi on lopputulos.
  
Elämme aikoja, jolloin näitä ällityttäviä mutta tappavan vaarallisia "kykyjä" on mitä emotionaalisesti kehittymättömimmillä ihmisillä. Pääsääntöisesti ihmisten ei tällaisina aikoina olisi hyvä intoilla erinäisten koulujen ja muiden suljettujen ahtaiden tilojen perään.
  
Asia pitäisi oikeastaan ajatella niin, että on hyvin suuri etuoikeus ja kunnia tulla kohdelluksi ihmisenä, jota ei kokoajan kaikin tavoin yritetä hyväksikäyttää ja raiskata. Tarkoitus on, että tämä kokemus kävisi nyt yhä harvinaisemmaksi.  
Muuan todistaja on alati hiljaa, ettei sekoittuisi näyttelijöihin. Hän käyskentelee verkkaisesti keskellä permantoa. Ei häntä tarvitse pakkopaitaan sitoa merkiksi siitä ettei hän kuulu näytelmään. Mikä hyvänsä rooliasu ei olisi näyttelijälle tarkoituksenmukainen. Hän pitelee kukkaa kädessään epäluuloisesti ympärilleen mulkoillen. Ruusussa on kova varsi ja terävät piikit. Sitä voi kovemmin puristaen kuin muita kukkia pitää itsellään. Ruusu voisi olla millainen hyvänsä, jos sille sallittaisiin ihanteettomuus.  
Seppo Fräntin kokoelman näyttelystä Lapinlahden sairaalassa jäi päällimmäisenä mieleen Timo Vaittisen hurja ajankuvan. Oli siellä muitakin hyviä, mutta tämän mitä ilmeisemmin Morgan Koleeramäen elämää ja kohtaloa kuvastelevan taideaarteen olisin halunnut itselle. Vaittisella on onneksi enemmänkin varsin happorikasta tuotantoa.


 
Katsomossa on oltava hiljaa haihattelematta. Ei siinä ruveta raporttia kirjoittamaan. Ei mitään vanhalta virreltä haiskahtavaa comebackiä muutaman teennäiseltä haiskahtavan henkistymisen vuoden jälkeen. Kiinalaisen lyhdyn tupsullakin on enemmän järkeä kuin sillä, joka istuu illasta toiseen mustaksi neliöksi muuttuneen peilin edessä. Ja vaikka istuisi joka ilta ahkerasti toista tuntia, vaikka pitelisi kädessään bitumia mustempaa esinettä, on saavutettu kokemus vähäinen. Peilin ei tarvitse edes särkyä jotta epäonni olisi täydellistä. Nyt bitumilla maalatut taulut kävelevät kadulla. On niin kaunis päivä, ettei mistään asiasta vaikeneminen voi olla sitä helpompaa.
Ei ole monta syytä
kammata hiuksia silmiltä.
Yksi vastaan miljoona,
tylsä joukkuelaji.
Voit opettaa itsestäänselvyyksiä hitaasti, niin että turhuuksiin tulee mystistä hohtoa. Ja kohta kuolinkellot ilmoittavat valmistujaisista.
terve järki
vähiten itsestään selvä
Niin tyhmä herra, että jaksaisi ihmetellä runouden olemassa oloa vaikka miten pitkään.
Kykyjen löytäminen
ei paljon vaadi, toisin
kuin kykyjen suojelu.
Aamutoimena soitto esikuntaan: voisivatko raskaimmat amerikkalaiset sotilashelikopterit lentää taloni yli aamutuimaan hieman korkeammalta.

30.5.2016

Löysin tänään kierrätyskeskuksesta erinomaisen tuolin. Istuma-asento on kerrassaan nautinnollinen. Tuoli jäsentää tilaa ympärillään ja on kaunis katsella. Tämän tuolin suunnittelijalla on ehkä nimikin. Laatuhuonekalujen tarkka lajitunnistaminen on yhtä vaikeaa kuin kasvien tunnistaminen luonnossa: on kuljettava raskaiden kirjakantamusten kanssa. Siispä odotan jonkun arkkitehtiystävän vierailua maltillisesti. Tuolin hinta oli neljä euroa, josta sain kaksi euroa alennusta. Terassilta tämän alta poisviety tuoli paljastui Mart Stam Cantilever Armchairiksi, josta pyydetään viittäkin sataa (sillä myynnissä, erittäin huonokuntoisena).
Kun tulet matkalta kotiin on kutsumaton vieras pukeutunut hattuusi ja pyjamaasi.  
   
Etnokset kiistatta ovat kosmisen näytelmän suola. Etnokset
ovat näyttämöyhteistyötä. Niillä on kaikki roolit. Kaikki
ne pelaavat samaan pussiin, kerjäläiset ja oligarkit vailla
luokkaristiriitaa, viettelijät ja moralistit, feministit ja toisinajattelijat,
tieteilijät ja näennäistieteilijät, sotahullut ja pasifistit,
rakastajat ja raiskaajat, mystikot ja kyynikot, vanhukset ja lapset.
Heille kaikille löytyy rooli. Kaikki he pelaavat etnokselle. Kaikki
he ovat näytelmässä, eivätkä voi olla olematta. 

Koska sinä olet havaitsija.

Et usko sitä. Ei voi olla puhdasta holotrooppista satanismia
ellei olisi kolonialismia. Mutta mihin kolonialismi on piiloutunut?
Jokin lojaalisuus on näytelty. Jokin solidaarisuus on täsmällinen
hämäys. Kolonialismi on etnisellä perusteella jaettua tietoa.
Se on heimoiksi jakautunut tiettämättömyys.
 
Heimot ovat kuin yksinjääneitä lampia. Kirjoitustaidottomia,
joiden historiaa on haihdutettu. Kolonialismin noituus on haihduttamista.
  
Alistetut saadaan uskomaan päällekirjoitettu oma tarinansa. Heidät
saadaan allekirjoittamaan imarteleva teos, jota he eivät koskaan kirjoittaneet.
Lopulta ne, joilla ei ole näyttämöä, kovassa humalassa aavistavat,
etsiskelevät itseään, omaa näyttämöään. Jotakin toista, todellista,
havaitsijaa, jolle näytellä.

Mutta he eivät löydä ketään toista, jolle näytellä. Siispä he näyttelevät
itselleen. Kolonialismin noita saapuu emämaan pääkaupunkiin
ja tarjoutuu tuottamaan poliittisiin ongelmiin joutuneen mestarin
uusimman vasemmistolaisuuteen hairahtuneen elokuvan. Mestari
on saatu pois tolaltaan, sääliväiseksi.
 
Eivätkä he löydä itseään ristiriitojen dramaturgiassa, joka on yhteistyö.
Se on avunanto, sitova moraalinen ote. Kosmisen näytelmän esiripun kuteet
ovat eläviä irvistyksiä. Ne ovat kalanruodoista ja evistä kudottu peruukki.
  
Haihdutetun etnoksen seisova vesi. Eikö voisi joki tai lähde virrata siihen.
Erillinen lampi ilman alajuoksua. Voit opetella kieliä.
Voit halveksia kaikkia, jotka tunnet. Se elpyy satunnaisesta ukkospilvestä.
Se haihtuu ja sataa valtamereen.  

29.5.2016

Magian valloilleen pääseminen on seuraus pitkään koetusta sosiaalisesta ja poliittisesta eriarvoisuudesta ja voimattomuudesta. Magiasta etsitään yksilöllistä vastalääkettä jatkuvasta oikeudentunnon loukkaamisesta syntyvään kohtuuttomaan myrkytystilaan. Siinä missä myrkytystilan synnyttävä voima voi olla tiedoton, mekaaninen, robottimaisen tunnoton poliittinen tai sosiaalinen sekavuustila, magia on tietoista vastamyrkyn etsimistä. Magia on tavallaan epäsuoraa poliittista vastarintaa, joka kehkeytyy kaikkien suorien ja avoimien vastarintayritysten tyrehdyttyä. Magia syöksee koko yhteiskunnan syvään sisäisen irrationaalisuuteen, epäluuloon ja ahdistukseen. Magia käyttää kaikkia mahdollisia välineitä, jotka voivat lisätä sairautta ja epäluuloisuutta. Magia tavallaan mädännyttää ja luhistaa moraalisesti toimimattoman oikeusjärjestelmän ja yhteiskunnan. Mitä pidemmälle luhistuminen etenee, sen suuremmaksi käy "rationaalisuuden" valhe ja sen enemmän magia saa voimaa.  
Jos olo tuntuu erityisen epätodelliselta ja utuiselta syytä voi etsiä monesta, mutta todellinen syy on tietysti astrologiassa. Ei voisi planeettojen terrori olla taas paljon jykevämpää: Saturnus, Mars, Maa, Kuu, Aurinko ja Venus konjunktiossa. Seuraavan viikon ajan konjuktio sen kuin täsmentyy, eli helpotusta ei ole pian luvassa.


KOSMINEN VERHOILU

Jokainen hius elävä esiripun kudelma
 
näyttelijä esiripun takana, erillinen ja yksilöllinen
roolissa jota miljoonat ovat näytelleet tai voisivat näytellä
 
Hiustupsusta vetämällä palautuu Otelloksi
tai Owain Glyndŵriksi.

Tämä taide on hengitystä yhden näkökulman
ja kaikkien mahdollisten näkökulmien välillä. 
 
Aika on paljossa osallisena.
Ilman aikaa ei olisi samanaikaisuutta,
ei hetkeä, ei musiikillista järjestystä,
joka läpäisee tietoisuuden kaikki tasot
 
Ääniaallolla ei ole kulkunopeutta holotrooppisessa,
ääni saavuttaa jokaisen pisteen samalla hetkellä
 
Kaikilla tasoilla valonnopeus on sama vakio
mutta äänen nopeus on eri. Tämä koetaan ajattomuutena,
vaikka se on viiveettömyyttä. 
     
Äänen suhteellisuusteoria on ehkä toisenlainen kuin
kolmiulotteisen universumin visuaalinen suhteellisuusteoria.
  
Kosminen aika on absoluuttista järjestystä musiikissa.
Ääni käyttäytyy painovoiman tavoin: tarkkailija on
tarkkailun kohde, kokija on kokemus.

Uin meressä kaukana rannasta. Rinnalle ilmestyy iso laiha
myrkyttyneen näköinen rotta. Se ui hitaasti pinnan alla.
Rottia on kaikkialla ympärilläni, koko merenlahti täynnä.
Osa sukeltaa metrinkin syvyydessä.
"Ateisti on Jumala, joka on piilosilla itsensä kanssa." Stanislav Grof

"Furthermore,  when  a  union  of  conscious  and  unconscious  contents  occurs,  the  transcendent function arises, which “makes the transition from one attitude to another organically  possible,  without loss of the unconscious”. Angela Voss

ANTIETNOS

Holotrooppinen tietoisuus käsittää ne yhteistyön muodot joille yhteisen viholliskuvan luominen ei ole välttämätöntä.

Etnisen ryhmän käsite on täysin hylotrooppisen tietoisuuden tuote. Holotrooppisessa tietoisuudessa ei ole etnosta.  Etnos on vain tietoisuuden meren pisaroista puroksi koostunut ego. Puro kuitenkin laskee ja sulautuu tietoisuuden alkumereen.

Alkuperäiskansaistumisessa on ideaa jatkuvan kolonialismin olosuhteissa: kun etnoksesta tulee kynnyskysymys, jonka perusteella tietyn kansanryhmän tietoisuuden avautuminen suljetaan. Etnos on kokemuksesta eristämistä, se on kollektiivista magiaa. Mutta se on myös magian otteesta vapautumista, kolonialismista vapautumista. 

Oikein ymmärretty alkuperäiskansaistuminen pyrkii kolonialismin lakkauttamiseen. Toisaalta holotrooppinen tietoisuus pyrkii etnoksen aiheuttamien väkivaltaisten viholliskuvien lakkauttamiseen. Oikein sujuvassa kaksoishypyssä kolonialismista vapautuminen johtaa myös viholliskuvasta vapautumiseen. Koston kierteeltä säästytään kuin ihmeen kaupalla.
 
Yhteisö joka jo toimii holotrooppisessa tietoisuudessa ei tarvitse mitään alkuperäiskansaistumista. Se tarkoittaisi vain muinaisuudessa olevien jo umpeutuneiden traumojen uusintamista. Tällaisen lääkkeen tarjoaminen olisi okkulttinen sotatoimi.
  
Kolonialismin tiedostamattomassa hylotrooppisuudessa juurien tiedostaminen on ennakkoedellytys kollektiiviseen tietoisuuteen siirryttäessä. Mutta samaa lääkettä, joka toimii itselle, ei voi automaattisesti tarjota toisille.
  
Kosminen näytelmä lopulta ylittää etnoksen rajat. Niin musertavalta kuin se tuntuukin, näytelmä on rajatta yhtä havaitsijan kanssa. Havaitsija on universaali, ei vain omaan etnokseensa sidottu. Jokainen on profeetta kotipiirinsä ulkopuolella, paitsi havaitsija, jolle ei anneta levähdystaukoa. 

27.5.2016


syöpäkasvaimen havaitseva bakteeri
voidaan ohjelmoida
erittämään lääkeainetta
logiikkaportin optimointi
kolibakteerille
kokoelma bakteereihin istutettavia
geneettisiä logiikkaportteja
hiiva, joka lakkaa käymästä
tietyllä hetkellä. Biologinen piiri
koostuu 12000 dna-emäsparista


(Mikrobitti 4/2016)

INTERNET 1.0: NÄYTÖN RAKENNUSOHJE

Vaan ei alkanut vielä toimia Internet 1.0 kristallipallolla. Luulen että ilman taikalääkettä tältä teknologialta on turha odottaa teräväpiirtoista ohjelmalähetystä.
 
Amerikkalainen liikemiesmystikko L. W. de Laurence tunnetaan lähinnä siitä, että hän estoitta plagioi Arthur Edward Waiten tarotklassikon Pictorial Key to the Tarot ja S.L. MacGregor Mathersin version The Key of Solomon grimoiresta omiin nimiinsä myyntitarkoituksiinsa. L. W. de Laurence oli myös muuta, mm. Internet-teknologian varhainen kehittäjä. Tässä valikoitu lainaus teoksesta Message to All Mystics (1910):



"Neither money nor position will buy true knowledge, nor can they destroy true knowledge."





"If you wish to succeed, disassociate yourself with any individual whose sole object and pursuit is financial gain, or who is of a mercenary nature."







"One Convexo-Concave superior transparent glass which has a perfect and complete sphericity of form on the properly indicated side; manufactured by a certain secret process and formed by infusing silicious matter with fixed alkalies; but so constructed that it possesses none of the qualities of the lens, so that rays of Astral light passing through it are not made to change their direction or to magnify or diminish objects at a certain distance, as does the crystalline humour of the human eye."

"In other words, this exclusive Convexo-Concave superior transparent glass must be so made by a special process that it has no mitigating, assuasive or lenitive qualities whatsoever. Its exact size must be 5 9/16 × 7 10/16 inches. Next obtain a sufficient amount of a secret bituminiferous substance like that used by the ancient mystics and old philosophers for this very purpose. Also one small brush; very fine. The entire cost of the above materials, securely packed and sent in a special mailing case to any postoffice address in the world, should not exceed the amount of $3.00. The materials referred to above were positively, previous to this communication, not obtainable anywhere in the world arranged ready for instant use. The secret bituminiferous substance to be used for coating your Magic Mirror, and the fine brush also to be used to apply the coating, you must obtain as told above, of Messrs. de Laurence, Scott & Co."
"These Convexo-Concave superior glasses for making the Magic Mirrors are prepared especially for this purpose and are only sold by Messrs. de Laurence, Scott Co., who are the biggest and only official dealers in these materials as well as standard Occult, Spiritual and Magical books and Temple Incense in the world. They are also official and direct importers, maintaining permanent offices and connections in India and the Orient for the importing of such materials as Temple Incense and costly essences which are used by the Priests and Mystics in the Orient and Hindu Occult Chambers. These particular superior transparent glasses, from which a Magic Mirror can be made, can not be obtained of anyone in the world outside of Messrs. de Laurence, Scott Co.

So, unless you know that your dealer obtains them from this firm direct, you have no assurance they are genuine. Unless they are genuine and made after the special process as above, they will fail to serve the purpose for which you have obtained them. To prevent this, obtain materials direct from this firm, or tell your dealer to do so. To prevent the sale of spurious materials for the making of genuine Opaque Magic Mirrors by unscrupulous dealers who will be anxious to supply you after the publication and circulation of this message, you should write Messrs. de Laurence, Scott Co., direct and they will advise you by return mail whether your dealer is obtaining his materials from them or not, or whether he is imposing upon you. They also sell, at a small cost, an excellent sphere or Crystal, which no Mystic or Adept ever thinks of being without. A Mystic or real Adept would be in no better shape to carry on Occult or Mystical work without his Rock Crystal or "Hindu Beryl," or an imported "Astral Sphere," than would a man who tried to write with no ink in his pen.

Messrs. de Laurence, Scott & Co. have on exhibition in their offices a genuine Rock Crystal or Hindu Beryl—imported Astral Sphere—value of which is $150.00, the same being the personal property of Dr. L. W. de Laurence, who has repeatedly refused $500 cash for it. Students and Mystics as well as others owe much to this progressive firm, whose business has increased so rapidly that they have been compelled to move in larger quarters, and there is a possibility that they may be compelled to erect their own building as their business is increasing daily. This firm imports from the Orient and Europe and in turn exports books and other goods to every country in the world. Dr. L. W. de Laurence's name is as well known in South Africa, Gold Coast Africa, India and British West Indies as it is in Europe and the United States."




"It's well for you to know these things, which are true, for no man in the world today can produce the results that Dr. de Laurence has. He has written and published and put into circulation a larger number of standard Occult works than any man who has ever lived before in the world, and it is unlikely that any one man ever will equal this great master in this respect."



""The Great Book of Magical Art," Hindu Magic and East India Occultism, a large volume weighing six pounds, was issued ten years ago by him. All admit that this work is the only reliable and standard work on this subject in print. The first edition, owing to the great cost of publishing, were sold for $12.00 per copy. Dealers in rare books bought this work through their puppets and resold it for $25.00, $50.00 and $150.00 a copy. Dr. de Laurence immediately stopped its publication for three years, being greatly displeased at this. Messrs. de Laurence, Scott Co. now sell this celebrated volume, bound in full cloth, for $6.75, prepaid. This of course killed the rare-book dealers' little game. It is needless to say that any work which has sold day in and day out for ten years and is still enjoying a large sale is a Standard work."

systeemi katsoo ja toivoo
voivansa sitoa sinua rahalla
 


kokeilee jäällä keppiä



 
miten ideologinen hyökkäys
ennaltaehkäisevä ensimmäinen kivi
on erotettavissa
okkulttisesta sodankäynnistä

26.5.2016

EKIRJA

ei toimi, koska kirjan lukeminen jää aina kesken ja maailmassa on paljon kirjoja, jotka lakkaamatta tunkevat itseään jokaisen lukukokemuksen väliin. Kotikirjaston kirjat ovat hyllyssä, kossa niiden selkämykset muistuttavat itseään. Kaikki kirjat voivat olla kesken yhtä aikaa. Kirjat, jotka eivät ole hyllyssä, muistuttavat itsestään vahvemmin, esineenä ja kansillaan. Kirjoihin voi tehdä käsin merkintöjä. Ja kirjasta kohdan, johon lukeminen edellisellä kerralla pysähtyi, osoittaa kirjanmerkki. Ekirjalla ei ole mitään mahdollisuuksia, ennen kuin teknologia pystyy kilpailemaan näiden fyysiseen käyttöliittymään liittyvien klassisten etujen kanssa. Roskakirjallisuuden lukijat tulevat ja menevät mutta klassinen muistiteatteri säilyy.  

SEREMONIA SEREMONIAN SISÄLLÄ

Psykiatri Stanislav Grof hahmottaa ihmisen tietoisuudella olevan kaksi radikaalisti toisistaan poikkeavaa muotoa:

"Grof distinguishes between two modes of consciousness: the hylotropic and the holotropic.[5] The hylotropic mode relates to "the normal, everyday experience of consensus reality".[6] The holotropic has to do with states which aim towards wholeness and the totality of existence."  Wikipedia

Brittiläinen tutkija Angela Voss kirjoittaa samasta asiasta näin:

"Myers draws our attention to the importance of the symbolic image as an interface between two dimensions or levels of consciousness, and this leads us now to consider traditions in which the imagination itself is regarded as cognitive. The psychical researchers were aiming for scientific respectability through adopting a rational, methodically thorough examination of non ordinary consciousness. "

Grof huomauttaa (suomennetussakin) teoksessaan LSD and the Cosmic Game, että luonnollinen kieli, jolla ihminen käsitteellistää, etäyttää, tarinallistaa ja mytologisoi kokemuksiaan, ei toimi holotrooppisen tietoisuuden kokemusten kuvauksiin. Holotrooppisen kokemuksen osat täytyy ensin (symbolin tai metaforan avulla) muuntaa hylotrooppisiin vastineisiinsa, jotka vasta voidaan sanallisesti ilmaista.

"symbolic image as an interface between two dimensions or levels of consciousness" Voss

Grofin (1967) esittelemän aineiston perusteella siirtyminen hylotrooppisesta tietoisuudentilasta holotrooppiseen edellyttää ainakin ensimmäisellä kerralla "egon symbolisen kuoleman" läpikäymistä. Egottomasta tilasta puuttuu subjekti-objekti/minä-toinen -peli: 


"It would be well for you to note that what you call “normal consciousness” means the raising up of the barriers between your mind and another human mind. But behind all that there is among human beings a deeper self, a subjective mentality that can trespass into the domain of other subliminal selves, that meets with few barriers." Voss


Holotrooppisen kokemuksen (egotonta) tilaa ei pidä sekoittaa toiveajatteluun sellaisen tilan olemassaolosta tai saavuttamisesta. Kaikissa nykyään suosituissa henkisissä vaihtoehtoliikkeissä puhutaan tästä asiasta. Mutta holotrooppiselle tilalle ei itseasiassa anneta paljon muita määritteitä kuin sen tavoiteltavuus (jostakin näkökulmasta).
 
Grofin kokoamasta aineistosta (1967) välittyy sellainenkin tulkintatapa, että alkuperäinen holotrooppinen jumalallinen tila on muodostanut sisäänsä kolmiulotteisen ainemaailman hylotrooppisen pelitilan, Maailman teatterin, vähentääkseen autuaallista pitkästymistä itsessään. Maailmateatterissa pieniksi egomurusiksi frakmentoituneet tietoisuuden alkiot ovat alkumeren sodassa kaikki kaikkia vastaan. Evoluution myötä he keksivät etnoksen idean, jolla voivat mahdollistaa riitelevien egojen välisen yhteistyön. Etnoksen vallassa olevat tietoisuuden meren eristävissä märkäpuvuissa uiskentelevat pisarat muodostavat laajempia tietoisuuskeskittymiä luomalla itselleen viholliskuvia toisista etnoksista. Etnoksen päämäärä on maailmanherruus. Etnos haluaa tuhota viholliskuviksi noidutut toiset etnokset (samanlaiset tietoisuuden meren pisarat, jotka vain käyttävät kiusallaan eri värisiä märkäpukuja) jäljettömiin ja nauttia omasta paviaanimaisesta egoistisesta itseydestään kuin märkäpukua koskaan riisumaton syväsukeltaja.
   

Holotrooppisen tilan kokemukseen luonnehditaan kuuluvaksi kyky poistua omasta ruumiista; kyky keskittää huomioenergia etäisyyden päähän pois välittömästi läsnäolevasta tilasta, toisin sanoen huomioenergian etäliikuteltavuus; kyky olla välittömässä aistiyhteydessä tilan muihin olentoihin (jotka myös ovat holotrooppisessa tilassa tai sille auki). Tämä tietoisuudentila poikkeaa selvästi normaalista kolmiulotteisen todellisuuden tietoisuudesta. Rituaalissa voidaan kulkea näiden kahden tilan välillä (en osaa sanoa voiko välitilaan jäädä oleilemaan).
  


On ehkä mielekästä pohtia taiteen suhdetta näihin kahteen tietoisuuden tasoon.  

Onko luonnollinen kieli (myös runous) holotrooppisen kokemuksen aikana vailla mieltä, tyhjää kaikesta merkityksen kannosta? Entä muut taiteellisen ilmaisun muodot? Voiko holotrooppinen kokemus synnyttää taideilmaisua? Jos voi, mitä sellainen tuote ilmaisee toisille ihmisille? Pääsevätkö he teoksen avulla kuin portista toiseen ulottuvuuteen holotrooppisen kokemuksen jäljille? Vai jääkö teos heille avautumattomaksi?
    
Ihmisen perusolemukseen kuuluu fantasioista nauttiminen ja halu tehdä asioita, jotka kuulostavat kerrottuina hyviltä. Hyvällä tuoreella kertomuksella on aina sosiaalinen arvo. Voi olla, että kiihkeä yritys tarinallistaa, teoretisoida, mytologisoida holotrooppinen kokemuksen, usein ainoastaan vieraannuttaa kokijan kokemuksestaan. Lopulta kokija toistaa ja muuntaa vain hylotrooppisessa tietoisuuden tilassa luomansa tarinan yksityiskohtia ja kokemuksellisia piirteistä, kun itse alkuperäisen holotrooppisen kokemuksen kaikki (rajattomasti moniulotteisemmat) suhteet ovat jo kadonneet muistista ja siirtyneet takaisin osaksi tiedostamatonta. Kertomus voi jäädä elämään sosiaaliseen sfääriin meeminä ja jatkaa muodonmuutosta hylotrooppisessa tilassa. 
 
Kun ihmisiä ollaan, voiko tarinoita olla kertomattakaan. Ja miksi sellaiseen pitäisi edes pyrkiä. Pikemmin pitää pyrkiä palaamaan alkulähteelle riittävän usein, jossa monitasoisen käsittelyn jälkeinen kokemus uudistuu, laajenee ja kehkeytyy syvemmille tasoille.
   


Angela Voss kirjoittaa taiteen ja kontemplaation erosta: 
"The shadow or image of the archetype is produced directly and spontaneously through the mirroring process, unlike the artist’s creation which involves planning and construction; but most interestingly, Plotinus emphasises the co-creative aspect of these spontaneous visions, for as he says of dreaming nature, “my act of contemplation makes what it contemplates."
 
Voss tekee eron 1) keinotekoisen kuvantekemisen (inhimillinen taide ja teknologia) ja 2) luonnollisen kuvantekemisen (jumalallinen taide: kolmiulotteisen perspektiivisen ainemaailmamme evoluutio ja luonnon lait, mutta myös todellisuuden kolmiulotteiselle ainemaailmallemme rinnakkaiset tasot) välille. Hylotrooppinen tietoisuus katsoo ensimmäistä samoin kuin holotrooppinen tietoisuus toista:
 
"The neoplatonic theory which illuminates our theme of scrying hinges on the understanding I mentioned earlier, that the sensible world is a natural image or reflection of the divine or intelligible world which interpenetrates it." Voss
  
Holotrooppiselle tietoisuudelle maailma itsessään on maaginen peili. Taide on peili peilissä. Seremonia seremonian sisällä.



*


Aiheeseen liittyvät kirjat ladattavissa .pdf muodossa.

Frances A. Yates: Theatre of the World

Stanislav Grof: Kosminen näytelmä

24.5.2016

Yö on seremonia seremonian sisällä

Aleister Crowleyn kesämökki huojuu

perspektiivin kulmakertoimet liikahtelevat

henget takertuvat kristallien kärkiin

Mitä Apollon soitti sinulle kitharalla
mitä hän sinulle ennusti?
Näytettiinkö universumin rakenne
vai esi-isien kallonmuoto?

Hirtetty mies katselee ikkunasta pihapuiden oksia,
niistä ei kuroudu geometrinen ornamentti.
Puut viestivät: katso sisään, huoneeseen.
Meillä puilla ei ole sinulle asiaa juuri nyt.

Hirtetyn miehen sädekehä on viidenkymmenen
tuuman päässä hirttosilmukasta. Huoneen
toinen pääty, täysikuu. Hän katsoo
vaimoaan, mustaa tyhjää peiliä

johon voi piirtää valkoisella liidulla

ja kaiken voi pyyhkiä

Vaimo hengittää ääneti. Jokaisella hengenvedolla
nenänvarsi venyy tyhjästä äärettömään.
Hengityksen puolivälissä hän on kaunis

kuin suuri alkuluku
tai pieni kissajumala.
 
Enkeli jakaa laulukirjoja pimeyteen

Valoa hän ei uskalla luvata.

Enkeli kumartuu vaimon puoleen
ja pyllistää yleisölle. Tähtisilmä

Havaitsija pakenee hiustensa luolaan.
 
Narri raakkuu nuotin vierestä:
 
"We are circling
Circling together
We are singing
Singing our heart song
This is family
This is unity
This is celebration
This is sacred”
 
Vaimon irtileikattu nenä verenpunainen
juures, pian se kasvaa uudelleen
 
Ihmiset kuin suuren vessan ympärille
kasatut kristallit muodostavat linjoja.
Linjat muodostavat taivaankappaleita.

Paljasjalkainen hallitsija istahtaa

eteisen tuolille ja löytää lattialta villasukat.

Tarkasti asetetun kynttilän viisi valonsädettä

leikkaavat hänen kurkkunsa.

WC:n kristallipeili on ikkuna toiseen maailmaan.
Peilistä katsoo hän jolla on hallitsijan kasvonpiirteet
ja salametsästetyn villieläimen sielu

Noidan kanssa liittoutunut varjo ei lakkaa hohottamasta

vaikka sille paljastaisi kaiken. Havaitsija hautaa itsensä
elävältä, miekkoineen, viikinkikypärä päässään. Sielun komitea
riitelee läpi yön.
 
Verhojen takaa salattu hallitsija kurkistaa:
viidakon kuningattaren takapuoli, paksu
juomapullon korkki jonka voisi ruuvata auki.
Hiilihappoinen auton ikkunalla lämmennyt
Doctor Pepper purskahtaa kasvoille. Afrofilian
riivaama tanssija ja irtotakapuoli.

Kummallinen havaitsemisen leikki täynnä 
informaatiota, jumalan lakkaamatta muuttuvaa 
ilmettä. Vain asennostamme riippuu minkä 
ilmeen havaitsemme. Sarvieläin tuijottaa
illuusioiden läpi sammunutta kohtalonavigaattoria.
   
Demeter soittaa kulhoja auringon takaisessa

ikkunassa huojuu vihreä hologrammimaailma.

Apollo sekoittaa väkevän lääkkeen vaimolle
Mutta miehelle vahvasti maustettua vettä

Kuoleman köynnökseen hirtetty päihtyy
Vaimo huokaisee, kuoro haukottelee

Yön lyhyys paljastaa houreiset kyyhöttäjät. 
He ovat menettäneet mahdollisuutensa laulaa.  

Aleister Crowleyn kesämökki huojuu
Ikkunoiden alta rätisee kipinöitä
Ajaton rituaali ajallisen sisässä.

23.5.2016

Kaunis päivä. Kukaan ei olisi
yrittänyt pudota ajatuksen voimalla

En tee mitään mikä ei
kerrottuna kuulosta hyvältä.

Kukapa ei olisi yrittänyt pudottaa
ajatuksen voimalla
sotilaslentokonetta.

22.5.2016

Kehittymätöntä teknologiatasoa pinnallisesti romantisoidaan ekologisesti kestävän elämäntavan alkusyynä. 

Tere Vadenilta mielenkiintoinen huomautus (Elonkehä 1/16):

"...maailmassa ei ole ollut yhtään ekologisesti kestävää elintapaa. Tarkemmin sanottuna: ei ole ollut yhtään elintapaa, joka olisi jäsentänyt luonnon tuhoutumattomuuden ekologisena kestävyytenä ja elänyt tämän jäsennyksen mukaisesti. Sen sijaan on ollut lukuisia esimerkiksi luonnon pyhyyttä kunnioittavia heimoja tai kansoja..."

21.5.2016

Satanismin ongelma pelilabyrintissa oli se, että onnettomuuksien alkemiassa organismit hajosivat työkyvyttömiksi ennen kuin ensimmäinenkään valonsäde ehti saavuttaa labyrinttia. Kun kukaan ei tehnyt työtä, oli kaikilla aina nälkä ja koko ajan jano.

MANFRED MOHR

Saksan Henri Michaux Manfred Mohr (s. 1938), tietokonegrafiikan pioneeri.


Oli lämpimin kesä 3000 vuoteen. Tasan kaksikymmentä vuotta oli kulunut suurista homobileistä. Café Cavalier nurkkapöydässä hän nyt istui grogilasi edessään. Hän oli sitonut isovarpaansa sielun liaaniin ja katseli maailmaa ylösalaisin. Joka vuosi oli lierihatun lieri kasvanut sentillä.
Joskus on vain hyvä pysähtyä, ajatteli Pacman. Hän oli hyvin väsynyt. Uhkasi käydä niin, että väsymys tulkittiin nyt tahalliseksi kiusantekemiseksi. Ei tiedetty pitäisikö häntä kohtaan olla säälivä vai ankara.
Pacmanin muuntumisen tie oli mennyt pieleen. Hän oli edelleen sama eetteriä ja kavereitaan syövä hirviö kuin pelin alkuaikoina. Mikään ei auttanut. Kun labyrintti oli syöty tyhjäksi, alkoi kavereiden popsiminen. Ei siinä lopulta ollut mitään ikärajaa. Muuntumisen tiellä Pacmanin organismin piti muuttua sellaiseksi, että hän olisi voinut täyttää labyrintin valolla. Ei hänestä tullut porttia toiseen maailmaan. Hän oli tosi pettynyt. Sillä välin pelitestaaja tuli kahvilta ja aloitti pelin alusta.

Pacmanin analyysi todellisuudesta oli alusta asti ollut väärä. Hän oli pelannut aivan toisen pelin säännöillä. Hänestä tuntui naurettavalta, että pelin muut tyypit keskustelivat palstoilla vain Pacman-pelin säännöistä. Vaikka ulottuvuuksia oli tullut sata lisää taannoin, tuntui todella masentavalta olla Pacman peli toisensa jälkeen. Milloinkaan hän ei syntynyt toisen pelin sankariksi. Nyt hänet oli poljettu kavioihin ja toiset katsoivat häntä: joko ymmärrät hinttari!

20.5.2016

Matematiikka on tiede, mutta se ei ole empiirinen tiede. Matematiikan aksioomat ovat empiirisessä mielessä ei-kontekstisidonnaisia.

Ensyklopedisti on kiinnostunut kaikista konteksteista. Kaikkialta hän etsii samaa, itseään, jumalaa.
 
Yleisnero kohtaa Saatanan ja itsensä vastaisen salaliiton jokaisella kentällä. Mutta hänellä on kenttiä määrättömästi.
 
Ideaalinen näyttelijä ei takerru yhteenkään rooliin. Koomikkona hän selviytyy kaikista.
 
Luonto muuttuu joka hetki, varsinkin ihmisluonto. Miksi siis luonnonvalinnan tuloksena olisi evolutiivinen adaptaatio eli sopeutuminen – kasauma perittyjä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka edistävät ihmisen mahdollisuuksia selvitä ja lisääntyä tietyssä ympäristössä, mutta heikentävät hänen mahdollisuuksian selvitä ja lisääntyä toisessa ympäristössä?

Historiallisesti vain harvoilla ihmisillä on ollut mahdollisuuksia matkustella ja vaihtaa elinympäristöään. 

Tietoisuus ei kehity niin.


Konttorissamme ei käsitellä rahaa. Terveisin Pankki.

PELKO SIVISTYSIHANTEENA

Tässä fyysisessä olemuksessamme pelko ei ole mikään turha tunne, vaan se liittyy epävarmojen ja ennustamattomasti fyysiselle olomuodolle vaarallisten asioiden kanssa tekemisissä olemiseen. Jos päättä ottaa riskin (vaikkapa kritisoida Koraania siitä, että se oikeuttaa ISIS terroristien teot ja tarpeen vaatiessa pahempaakin) on turha pelätä. Jos pelottaa (että kaula katkeaa, niin kuin vannotaan jokaiselle edellisen väitteen kaltaista esittävälle käyvän), ei kannata ottaa riskiä. Tavallisesti järki sanoo että turhan takia ei kannata ottaa riskiä, jossa voi kuolla, vaikka miten ei olisi millään mitään väliä. Pelko ei ole mikään uskon asia, vaan se liittyy vaistomaisesti tämän fyysisen olomuotomme itsesäilytykseen. Jos taas ei pidä fyysistä olomuotoa ensisijaisena, on turha ihmetellä jos "tavikset" ei ymmärrä.



Usko pelolla hallitsemiseen puolestaan helpottaa pelolla hallitsemista. Se on itseään ruokkiva kierre, jossa usko kasvaa sitä mukaa kun prosessi etenee. Suomi esimerkiksi on rasvatyyni pieni kulttuurilammikko, koska Suomessa on kyllä paljon pelkoa, mutta ei oikein mitään pelon ylittävää ideaa.



Ei voi olla henkisesti itsenäinen, jos puuttuu pelottomuus. Sivistys on taikauskon pitämistä ulkona sieltä, missä järkevä ja perusteltu keskustelu käydään. Pelolla hallitusta kulttuurikeskustelusta katoaa kritiikki ja äly. Pelon päälle rakennellaan ohuita pilvilinnoja ja kontekstittomia viritelmiä. Referenssitöntä kritiikkiä, kiltteyttä, alistuvaa hymistelyä ja saatanallista sisäsiisteyttä.
  
Sodasta en tiedä, mutta esimerkiksi kirjallisuus on sellainen laji, jossa vain pelottomuudella on merkitystä. Kirjailijan on oltava pelottomasti rehellinen itselleen loppuun asti. Jos noita hänen sydämensä pysäyttää, uusien sukupolvien on silti jatkettava pelottomasti tai kirjallisuus lakkaa olemasta.

ANTON LAVEY: SAATANALLINEN RAAMATTU

(Olen hieman editoinut tätä luonnosmaista tekstimylläkkää. Editointi jatkuu myöhemmin.)

"Hän pukeutui diabolisen herrasmiesmäisesti, hän oli maalannut talonsa mustaksi, ajanut päänsä kaljuksi ja alkanut pitää lemmikkieläimenään Togare-nimistä leijonaa"
"Askel askeleelta LaVeyn elämä muuntui eräänlaiseksi phibesmäisen epätoivoiseksi ja dekadentiksi omaksi universumikseen, jossa hän kuitenkin itse määritteli todellisuutensa. Tuossa universumissa hän loi musiikkia, taidetta ja kirjallisuutta, jolla hän ei pätkääkään yrittänyt miellyttää laajempaa yleisöä."
"The Satanist, on the other hand, regards traditional witchcraft as merely a neurotic reaction against the established religions of the parent culture. The worship of any deit or deities—under any guise whatsoever—is repulsive to the Black Magician, who considers all protestations of faith or trust in a supernatural protectorate to be humiliating demonstrations of cowardice and emotional insecurity. Satanism has been frequently misrepresented as “devil worship”, when in fact it constitutes a dear rejection of all forms of worship as a desirable component of the personality. It is not so much an anti-religion—a simple rebuttal of any one belief—as it is an un-religion, an uncompromising dismissal of all insubstantial mysticism. As such it represents a far more serious threat to organized theologies than do the archaic customs of the old dæmonologies." Satanic Bible: Preface By Michael A. Aquino


Anton LaVeyn Saatanallisen raamatun voi nähdä 1960-70 -lukujen hippiliikkeen sarkastisena kritiikkinä. Hippiliikkeessä nähtiin kristillinen alkuseurakunta, joka koettiin tapauskovaisuutta harmillisempana ilmiönä. Myös CIA-operatiiviseen toimintaa kuului hippiliikkeen likvidoiminen. Lähtökohtaisesti voi kysyä: mitä satanismia se sellainen on, joka painetaan kirjaksi ja myydään kaikelle kansalle? Ei ainakaan mitään salatietoa. Olisi korkeinta mahdollista Wikileaksiin verrattavaa humanismia tehdä todellisesta satanistisesta esoteriasta julkista tietoa. Lähes parodisilta kalskahtavat vanhahtavat kielelliset ilmaisut LaVeyn tekstissä myös vihjaavat kielestä poskessa. Myös LaVeyn hedonismi vaikuttaa jotenkin hieman liian sympaattiselta ihan oikealle "Naantalin mustalle auringolle". Mutta voisihan se olla jokin uusi yhä syvemmin syöpäinen juoni saada populaari yleisö uskomaan, että satanismi on nyt jotakin juuri tällaista. Toisaalta LaVey on kaikkien aitoamerikkalaisten positiivisuusoppaiden ehdoton huippu:
"The Satanist, realizing that anything he gets is of his own doing, takes command of the situation instead of praying to God for it to happen. Positive thinking and positive action add up to results."


   
Perinteisesti kristinuskon mystinen siipi on korostanut henkistä elämää ja jättänyt fyysisen kehon tarpeet syrjään. LaVeyn luennassa tämä asetelma käännetään kärjistetysti ylösalaisiin: huomioon otetaan ruumiintarpeet, mutta henki ei ainoastaan jää heitteille, vaan se kielletään kokonaan. Kyseessä on radikaali vastakilvoittelu katoliselle mystiikalle. Henkisen todellisuuden olemassaolon kieltäminen ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö energiaa pyrittäisi imemään juuri sieltä.
 

Tapio Kotkavuori toteaa Saatanallisen raamatun suomenkielisissä esipuheissa, että länsimainen yhteiskunta on vuosikymmenten saatossa osoittautunut saatanalliseksi juuri tämän kirjan hengessä. LaVeyllä on siis maine tulevaisuutta ennustavan profetian kirjoittajan vähän samaan tapaan kuin Orwellilla. Samalla tämä yhteiskunnan saatanallistuminen tarkoittaa huonoja uutisia LaVeyn kaltaisille satanisteille: mitä puhtaammin saatanalliseksi yhteiskunta käy, sen vaikeampi siitä on löytää puhtaasti satanistisia tehoja. Parhaat tehot saatiin irti silloin kun Paavin valta oli järkkymättä huipussaan. Mutta nyt saatanallisuudesta on tullut jännittävän kuriositeettimaisen tyylittelyn ja liioittelun sijaan kylmää teollisuutta. Sille on käynyt täsmälleen samalla ikävällä tavalla kuin Baudrillardin kuvaamalle postmodernille. Vakiintuneena valtiokoneeksi, sotakoneeksi, kokonaiseksi massojen orwellaiseksi maailmankatsomukseksi, ja kenties jopa länsimaisten valtioiden uskonnoksi, satanismissa on kovin vähän enää mitään kutkuttavaa.
 
Nykyinen satanistinen tiedonvälitys, massamedia ja koululaitos toteuttavat tätä LaVeyn muotoilemaan maksiimia koko voimallaan:

"The most dangerous of all enthroned lies is the hok’, the sanctified, the privileged lie the lie everyone believes to be a model truth. It is the fruitful mother of all other popular errors and delusions. It is a hydra-headed tree of unreason with a thousand roots. It is a social cancer!
 
The lie that is known to be a lie is half eradicated, but the lie that even intelligent persons accept as fact—the lie that has been inculcated in a little child at its mother’s knee—is more dangerous to contend against than a creeping pestilence!
 
Popular lies have ever been the most potent enemies of personal liberty. There is only one way to deal with them: Cut them out to the very core, just as cancers. Exterminate them root and branch. Annihilate them, or they will us!"

 
LaVeyn teksti ei avoimesti kerro tai analysoi esitettyjen ajatusrakennelmien tuottamia seurauksia todellisuuden tasolla. En tiedä ottiko LaVey huomioon, että hänen oppinsa tulisi pian kategoriseksi imperatiiviksi: massojen ainoaksi laiksi vailla poikkeusta. Mutta kuten yllä olevasta lainauksesta voi huomata, teksti sinänsä ei menetä totuusarvoaan vaikka konteksti kääntyy nurin. LaVeyn teksti alkaakin herjata sitä maailmaa, jonka se on itse tuottanut.
  
Kun alkuperäinen satanismi oli juurtunut magiaan, LaVey lainasi saatanalliseen oppiinsa Nietzscheltä loogisen positivismin perusajatuksen: usko magiaan on merkki mielenvikaisuudesta. Tällainen kääne on merkki siitä, että elettiin Saatanan aikakauden ensimmäisiä pornonhehkuvia päiviä. Elettiin postmodernin inkubaatioaikaa. Nyt vuonna 2016 eletään postmodernin vakiintumisen aikaa, jossa immoraalisessa mielikuvituksessa on menty jo äärettömyyksienkin yli. Nykyihmisestä vain ydinsota voi enää tuntua kiihottavalta. Hillary Clinton koko näkyvän maailman presidenttinä tulee vastaamaan juuri tähän perustarpeeseen. 
  
Lavey puhuu tuhoamisen rituaalista. Nykyinen venäjänvastainen toiminta on tuhorituaalin valmistelua. Neuvostoliiton tuhoaminen oli tuhorituaali. II maailmansota oli täysin tietoinen satanistinen tuhorituaali, kuten allaolevissa videoissa vakuutetaan. II maailmansodassa tuhoaminen suuntautui nimenomaan Neuvostoliittoon. Tietysti siinä hyökkääjillekin tuli yllättävän suuria tappioita. Mutta paljon saatiin tuhotuksi. Stalin noiduttiin osaksi tätä tuhorituaalia, kuten Bulgakov kuvaa.     

 

Kenties yhteiskunnassa joka on läpikotaisin satanistinen, pikemmin kuin varsinaisesti satanistisissa salaseuroissa, kehittyminen tapahtuu käänteisen oppimisen tietä. Ensin opitaan väärät asiat ja sitten initioidutaan rituaalisesti aste kerrallaan. Initiaatio on houkuttelevan väärinkäsityksen korjaaminen. Väärinkäsityksiä ylläpitää koululaitos ja media valtavan toistonsa avaulla. Lopulta paljastuu se mikä on totta, kaikessa banaalisuudessaan, se minkä lapsikin tiesi heti aluksi, mutta mikä kiellettiin.





Tämän kolmekymmentä vuotta vanhan videon sanoma ei ole vanhentunut. LaVeyn tytär ja satanisti Schreck puhuvat Saatanan hallitsemasta yhteiskunnasta ja tulevasta Saatanan vuosisadasta. Satanisti Schreck puhuu tuhon rituaalista, eliitin uskonnosta ja siitä kuinka hevaripellejen satanismi ei ole tietoista, eikä oikeastaan edes toivottavaa kultin kannalta. Olennaista on tässä yhteydessä pohtia sitä, miten näiden hienosti argumentoivien pehmeä-äänisten ja kieltämättä miellyttvän älykkäiden satanistien vilpitön kuva maailmasta on muuttunut toiseksi.

"The emphasis upon ritual in the Church of Satan is ‘intended to focus the emotional powers within each individual’." 
Satanistihan ei ole rehellinen, hänellä on vain korkeampi mandaatti valheteluun kuin tekopyhillä kristittyillä. Kristityn valehtelu on tiedostamatonta satanisti valehtelee tietoisesti. Niinpä nykyisen vaiheen uusliberalismi on uutta kunnon satanismia. Se on luovaa hiljaista pahuutta joka ääneti on muuttunut maailman vallitsevaksi rakenteeksi. Se on kaapannut kaikkien rahat. Se juhlii voittoaan, hegemoniaansa ja ylivertaista älykkyyttään suhteessa kristillisiin tylsimyksiin. Voitohuumassaan se ei tiedä voivansa tehdä kosolti eritasoisia virheitä.
  
Saatanaksi kutsuttu LaVeyn "Dark Force of Nature" voisi Tom Campbellin terminologiassa kääntyä simulaation sääntöjoukon emanaatioksi. Luonnon pimeä logiikka on virtuaalisen todellisuuden sääntöjoukon ruumiillistuma. Juuri tähän sääntöjoukkoon satanisti haluaa samaistua, ja sen taajuudella resonoida. Mutta juuri sillä hetkellä uusliberalismin sokaisemat tekevät kuolettavan virheen ja jostakin korkealta yläpuoleltaan he kuulevat Saatanan ylimielisen naurun. Jumalani, miksi minut hylkäsit, huudahtaa Thatcher. 

LaVeyn satanismissa kielletään kaikki mystinen. Niinpa siinä kielletään myös Campbellin muotoileman kontekstiriippumattoman tietoisuuden olemassaolo. Satanismin viimeinen ja korkein initiaatiorituaali on se, jossa kontekstirippumattoman tietoisuuden olemassaolo jälleen myönnetään. Vasta korkeimmalla asteella voitaisiin myöntään se, mikä on tiukimmin kielletty. Tämä on Kristus-filtteri. Kun mystiikan kanssa olisi maailmassa enää yksi ihminen jäljellä, satanismin ylipappi voisi myöntää hänet Kristukseksi. Kristusta ei suinkaan kiiruhdeta löytämään kehdosta, vaan hänet löydetään ehkä Corcoran valtionvankilasta, jossa 81 vuotias muusikko Charles Manson tälläkin hetkellä viruu. Satanismin korkein arvoaste olisi Kristus-Saatana, kaukaisten tulevaisuuksien Beelzebub-jumaluus.  
"As I listened to LaVey talk that first time, I realized at once there was nothing to connect him with the occult business. He could not even be described as metaphysical. The brutally frank talk he delivered was pragmatic, relativistic, and above all rational. It was unorthodox, to be sure: a blast at established religious worship, repression of humanit’s carnal nature, phony pretense at piety in the course of an existence based on dog-eat-dog material pursuits. It was also full of sardonic satire on human folly. But most important of all, the talk was logical. It was not quack magic that LaVey offered his audience. It was common sense philosophy based on the realities of life." Burton H. Wolfe, 2. esipuheesta.
LaVeyn opetuksessa ei suhtauduta myönteisesti psykedeelisiin huumeisiin. Kenties nuo aineet voisivat paljastaa jotakin kiusallista. "Common sense philosophy based on the realities of life" on hauras tila, jonka läpi voi nähdä. Metafysiikan kieltäminen kuuluu paranormaalien ilmiöiden tuntijoiden tehtävänkuvaan. Paranormaalia pitää etsiä, mutta ei niin hyvillä välineillä, että se todella löydettäsiin. Kun on koko elämä etsitty, voisi jo todeta: ei löytynyt. 
      
Michael A. Aguino mainitsee tässä haastattelusa kohdassa 7:10 : kirkon jumalanpalelus on sielun kannalta KUOLLUT kokemus. Tämä LOPUTON JUMALANPALVELUS KUOLLEENA KOKEMUKSENA kuuluu jotenkin erottamattomasti saatanan repertuaariin.








The Satanic Biblen alkukielinen versio on ladattavissa tästä linkistä.
n

ORWELLIN SUOMEN HUIKEA HINTALAPPU

Pakolaisilmiö on osa satanistista tuhoamisrituaalia. LaVeyllä on sanottavaa tästä auttamis- ja syyllistämissatanismista. Voi kysyä miten pitkälle paasikivikekkonen "neutraalisuus on jumalamme" politiikka voi kantaa. Voiko muka neutraalisuus, epäfokus, olla kansakunnan pysyvä jumala tai filosofia. Ehkä ei voi.
 
Voi olla että myytti Suomen kansasta, joka elää ikuisesti rajalla ja äärettömässä geopoliittisten mannerlaattojen paineessa, on kertakaikkiaan kuvitteellinen. Orwellin Suomessa timantitkin murenevat ja haihtuvat pölynä ilmaan.
   
Orwellaisten imperiumien raja-vyöhykkeillä ei lähtökohtaisesti ole inhimillistä elämää. On vain sotilaita ja sotilaiden viihdettä. Tietenkään ei ole sivistystä tai peruspalveluita muille kuin sotilaille. Mikään kansa ei voi olla tuomittu elämään sellaisella alueella.


Yksilöt pyrkivät kohti imperiumiytimiä, polarisaation voimat ovat demilitarisoiduilla vyöhykkeillä timantinjauhavia.




Maailman voimasuhteet näyttävät johtavan siihen, että venäläinen sivilisaatio (Eurasia) painetaan itään. Pietari autioituu rajavyöhykkeen sotilastukikohdaksi. Koko Euroopan puoleinen Venäjä täytetään ydinaseilla ja pommikoneilla. Avaruussodankäyntiteknologiat ovat mustahevonen. Venäjä kytkeytyy Kiinaan ja euroopanpuoleinen alue jää lähinnä sotilaalliseksi puskurialueeksi. Venäjä ja koko aasia suuntaa Eurooppaan futuristisen noituuden koskaan raukeamattoman superkirouksen.
 
Tällä projektilla tulee olemaan huikea hintalappu.
Pacman yritti selittää itsensä ja omat valintansa ilman pelikoneen ulkopuolista pelitestaajaa. Sääntöjoukosta tuli monimutkainen. Löytyi aina poikkeuksia, joita ei voinut selittää. Ehkä nuo kaikki irrationaaliset ohjausliikkeet, jotka tuntuivat alitajuisesti piinaavan Pacmania, olivat vain sattumaa. Ehkä hän oli näytönsäästäjä.

Miksi jumala ei heittäisi noppaa?

Kansanterveys on satanistille leikkikalu. Kansanterveydellä leikitään.
Äänitin verisuonteni kohinaa sisäkorvani simpukasta ja loin sille algoritmisesti vastamelun. Ohjasin vastamelua kuulokkeiden kautta korviini. Taajuuskomponettien vaiheet kumoutuivat sisäkorvan simpukassa. Kuulin ensimmäistä kertaa hiljausuuden. Tätä kutsun luontokokemukseksi.

TIEDON SATURAATIO

Saatanan aikakaudella maailma kaikkineen on satanistinen rituaali. Massojen tietoisuus ei ole vielä tietoinen "luonnon synkän hengen" luonteesta vaan palvoo sitä pelkän ilmiasun tasolla ja samaistuu ilmiasuun. Ihminen palvoo ilmiasun sääntöjoukosta emanoituvaa "henkeä", joka ei itseasiassa ole mikään henki, vaan puhtaasti vety-48 tason looginen rakenne. Ilmiasun loogista rakennetta palvotaan samaistumalla siihen täydellisesti, samalla kun pohjavirtaus, eli vety-24-12-6 tasot, jätetään kokonaan huomiotta. Sääntöjoukkoon samaistuminen vaikuttaa intuitiolta: se on vety-48 tason intuitio.
 


Nyt kaikkia vapaaehtoisjärjestöjä, lastensairaaloita ja kansalaisjärjestöjä johtaa tämän tasoinen tietoisesti satanistinen rituaali. Ihmisoikeudet ja sananvapauskysymykset ovat rituaalijärjestäjien kiinnostuksen ytimessä. Mitä tulee vapaaehtoiseen auttamiseen, täytyy myös huomauttaa, että maailma on tällä hetkellä kone, joka tuottaa hädänalaisia. Sekä hädän tuottaminen että auttaminen ovat osa satanistista rituaalia, jossa energioja riistetään. Kaikki tämän tyylinen ihmisten yhteyteen pyrkivä vapaaehtoiselta vaikuttava toiminta niin sanotusti haiskahtaa voimakkaasti pahimman laatuiselta noituudelta, silloin kun intentio ei ole lisätä tietoisuutta tai pysäyttää inhimillistä ja ekologista hätää tuottavaa koneistoa. Myös eläimistä ja kaiken tasoisista biologisista organismeista voidaan riistää rituaalisesti energiaa. Organismeja tuhotaan ja vammautetaan sen sijaan, että niille annettaisiin mahdollisuus toimia normaalissa energiatasapainossa. Tässä tilassa kaikki köyhyys ja heikkous on tarkoitettua ja tahallista, osa tietoista rituaalia.
 
Lavey huomauttaa:
"Blessed is the man who has a sprinkling of enemies, for they shall make him a hero. Cursed is he who doeth good unto others who sneer upon him in return, for he shall be despised!"

Totuuden luonne riippuu aina resoluutiosta, eli siitä minkä vedyn tasolla asiaa tarkastellaan. Tieteellinen tieto koskee pelkästään vety-48 tasoa. Roboteille, mekaanisille yksinkertaisille kojeille, sähkömagneettisille ilmiöille on olemassa vain vety-48 taso. Ne eivät vuorovaikuta muiden tasojen kanssa. Tämä taso voidaan rajata täydellisesti jo nykyisen tieteen avulla. Mitään tutkittavaa ei varsinaisesti tällä tasolla enää ole. Kaikki on jo selvää. Siksi tutkimukset saturoituvat. Läpikotaisin siivotusta kirjoituspöydän laatikosta ei enää löydy mitään täysin odottamatonta, ei päästä "eteenpäin", ellei vaihda laatikkoa.
  
Monimutkaiset emergentit systeemit kuten biologiset organismit ja hyvin monimutkaiset ja äärimmäisen integroidut tietotekniset koneet voivat vuorovaikuttaa vety-24 tason kanssa, ja kenties myös muiden tasojen kanssa. Eteenpäin pääsyä on tällä alueella. Mutta se on kokonaan toinen laatikko, johon hyppääminen edellyttää tieteellistä paradigmamuunnosta.
Tunne itsesi sanoi Pacman. Hän ei tarkoittanut ledinäytön pikselleitä tai 3D renderöintialgoritmia, vaan aikaisempien versioiden kehittäjien nimiä, julkaisuvuosia ja myyntitilastoja.
Maailmassa on aina vallalla jokin asia. Ja samat ihmiset. Ei koskaan mystikko.
Taas on uudet asfaltit ja oikein ruotsinlipunvärillä ohituskieltoviivat.

19.5.2016

Iltapäivälehden kannessa Michelle Obama, noiduttu nainen tanssii letkajenkkaa.
Ihmiskunta on simpukan tasolla. Mehilaiset pulppuavat esiripun alta. Jokaisella suussaan elävä hius.
Neutraalisuuden jumala
Ettei aaltofunktio milloinkaan romahtaisi
Puoliksi siunattu kuin myrkkysammakko
Puoliksi kirottu kuin sinivalas

GOD OF NEUTRALITY

Question about Finland and NATO is like 99 year old man who havent communicate in his life too much with God try to make decision in his lastest moments whether he believe God exist at all. He really don't know too much about God. And he is very afraid of what's gonna happen to him after death. If this gonna be the end. But he is not sure if he gonna die yet. Who knows, perhaps he is kind of God himself. To manage keep neutrality with this question, is it possible to have such an eternal life?
Packman päätti koodata uuden Pacman-peliversion itse.
Kun käytän G/Ouspensky termistön kosmisen kemian käsitteitä, kirjoitan aina väärin miten sattuu, mikä kuvaakin sitä, että minulla ei ole hajuakaan siitä miten tuossa merkityksessä happi, vety ja typpi eroavat toisistaan. Numeromerkinnät kuvaavat huomioenergian resoluutiota, ja se on ainoa asia, jonka kykenen näistä merkintätavoista käsittämään. Nuo merkinnät ovat vieraannuttavia samalla tavalla sekä tieteelliselle mielelle että täysin kokemukselliselle mielelle. Siksi tavallaan tykkään niistä. 

SE OLI PORTTI

Satanismia pitää oikein opiskella, jotta osaisi riittävästi arvostaa sitä, jos tulee kohdelluksi ihmisenä, eikä hyväksikäytettävänä vety-24 utareena. Mitä kypsemmäksi tulee satanismin aikakausi, sen harvemmassa on näitä kokemuksia.
    
Selasin tänään kursorisesti kymmenen uusinta New Scientist -lehteä. En oppinut yhtään mitään uutta, mutta se kävi selväksi, että kaikki on oikein: olemme nyt vety-48 -todellisuutemme saturoitumistilassa. Tiede on kartoittanut koko tämän vety-48 virtuaalimaailman. Me voimme vain luoda virtuaalisia maailmoja, jotka resonoivat mahdollisimman täydellisesti typpi-24 kokemustemme kanssa. Voimme luoda nyt turvallisesti siirtymätien vety-48 virtuaalitodellisuudesta vety-24 virtuaalitodellisuuteen. Tämä on se tie, jota voimme edetä. Kenties avaruusteknologian kehittyessa voimme löytää lisää virtuaalisia vety-48 maailmoja, mutta se ei ehkä ole kovin olennaista meidän kannalta. 

Maailmassa on vallalla milloin mikäkin, mutta valtaa pitää aina samat henkilöt. On turha odottaa vapahdusta siitä, että aikakauden muutos tai jokin vallankumous nostaisi mystikon äkkiä saatanalliselle valtaistuimelle, jossa hän vapisisi kuin pieni orava. Valta on vety-48 asia. Mystikko ja sielu on vety-24-12-6 asia.
  
Katso maailmaa. Se on kaunis. Siinä kaikki. Älä etsi siitä HD-ominaisuutta tai merkkejä korkeammasta todellisuudesta. Sellaisia merkkejä raaputtaa vain ihminen. Eivätkä ne merkitse mitään eivätkä vie minnekään.  
  
Punainen matto. Sukututkimus ja sukulinjan korostaminen on sama asia, kuin jos Pacman ei olisi kiinnostunut pelaamisesta vaan vanhentuneiden peliversioiden luetteloinnista ja vanhojen näyttöjen Pacman-ukkojen grafiikan vertailusta. En tiedä mitä järkeä siinä voisi olla. Ensimmäisten Pacman pelilabyrinttien käytävillä leijuu hyvin vähän mitään eetterimäiseltä vaikuttavaa "ainetta". Pixellit ovat läpikotaisin vety-48.
 
Muuntuminen tarkoittaa biologisen organismin voimakasta vuorovaikutusta vety-48 ja vety-24 tasoilla, mutta myös muilla tasoilla.
 


NUO RYÖSTELEVÄT JOOGIT

Bhagavadgitassa todellisena joogina pidetään henkilöä, joka luopuu itsekkäistä vaatimuksista ja täyttää yhteiskunnalliset velvollisuutensa.
 
Ai miten hemmoteltu on alipalkattu hoitaja, jolla on monta lomapäivää kuukaudessa. Oi miten vaivattu on Nalle ilman vapaapäivää roskakansan emanaatiosta. Suuri joogi on Nalle. Samaan maailmaan pääsemisestä hänen kanssaan tulisi periä pääsylippumaksu. Oi itsekastraatio, tuo alistumisen ja kiltteyden kirkas tunnusteko, silläkin voit lunastaa jotakin.
 
Vasta sivullisen katse renderöi puuhun erakkomajan  savipaakun, joka vetää puoleensa jumalten huomion. Itsemuumioituja auttaa nälkäänäkeviä viemättä ruuasta muruakaan.

SAATANAN SISÄSIISTIT: ELI PELKO SIVISTYSIHANTEENA


Suomi on rasvatyyni pieni kulttuurilammikko, koska Suomessa on pelko, mutta ei mitään pelon ylittävää sivistystä. Sielullisesti kolonialisoitu valtio ei voi olla henkisesti itsenäinen, koska sieltä puuttuu pelottomuus.





Sivistys on taikauskon ja varsinkin satanististen toimintatapojen pitämistä ulkona sieltä, missä järkevä ja perusteltu keskustelu käydään. Jos yhdenkin noidan annetaan vapaasti tehdä taikojaan kulttuuri-ihmisten yhteisössä, käy niin, että koko työn hedelmä menetetään. Jokainen järkevä ihminen pelästyy noitaa, joka vapaana saa riehua siellä, missä sielun pitäisi voida kasvaa ja kukoistaa. Jokainen järkevä ihminen vetäytyy pois, sellaisesta eikä enää pidä sitä missään arvossa.


Mutta jos tällainen kenttä sitten sattuu olemaan maan ainoa kenttä kyseisellä toimialueella, on se kenttä sitten kokonaan menetetty kyseisen maan kulttuurissa.





Tämä tuhorituaali tapahtuu hyvin nopeasti. Se tapahtuu niin nopeasti ettei sitä ymmärretä havaita tai myöntää. Jäljelle jää sellaista kirjoittelua, josta ei enää tunnista vanhan ystävänsä ääntä. Ääni on niin muuttunut. Kirjoittelun sisältö on tasolla, jonka suhteen joutuu pohtimaan sitä, onko asialla haamukirjoittaja vai kirjoittaako henkilö jotenkin vähämielisesti pilaillen. Äly on kadonnut. Analyysi on kadonnut. Pelon päälle rakennellaan ohuita pilvilinnoja ja kontekstittomia viritelmiä. Referenssitöntä kritiikkiä, kiltteyttä, alistuvaa hymistelyä ja saatanallista sisäsiisteyttä.
 
Sodasta en tiedä, mutta kirjallisuus on sellainen laji, jossa vain pelottomuudella on merkitystä. Kirjailijan on oltava täysin pelottomasti rehellinen itselleen loppuun asti. Jos noita hänen sydämensä pysäyttää, niin vain sitten käy. Uudet sukupolvet jatkavat täysin samalla pelottomuudella.
Minä en etsi tieteen ja uskonnon lähentymistä. En kaipaa tapauskontoa. En etsi hurmosta enkä guruja. Kaipaan tosiasioita ja tosiasioille perustuvaa yleistä tietoisuutta, kanssaihmisiä, joiden kanssa ei tarvitse turhautua tai vaieta kaikesta itselle tärkeästä. Uskontojen syvimmät opetukset ovat tosiasioita, joita emme vielä osaa mitata. Koska mittalaite olemme me itse. Mittaaminen on tarkasti määritelty rituaali. Kuin aistikävely kaikkien rinnakkaisten todellisuuksien ovista sisään ja ulos, määrätyllä hetkellä, rytmikkäästi, yhdessä, ikään kuin sotilaallisessa muodostelmassa, yhdenvertaisina toisten ihmisten kanssa.
Onko kysymys paranoijasta, jos vielä puolenkin vuoden jälkeen vaikka on käynyt kymmenkunta pidempää chatkeskustelua FB-kaverin kanssa, joka muutenkin on eri palstoilla hyvin aktiivinen, epäilee että kyseessä ei ole todellinen henkilö, tai että kyseessä on flarf-profiili?


Entä kymmenen vuotta vanha läheinen FB kaveri, jonka kanssa on käynyt usein lounaalla, mutta kuitenkin epäilee että hänen FB-profiiliaan ylläpitää tiedustelutoimisto?
Helsingissä ei ole ainoatakaan kahvilaa, jota voisi kutsua sanalla "sielukas". On tyylikkäitä, cooleja, hipstereitä, jopa mentaalisesti raikkaita, mutta tässä kaupungissa kerta kaikkiaan mikään ei vastaa kovin suorasti ihmissielun toiveisiin. Jopa Virossa Tallinnan vanhassa kaupungissa asialle on enemmän aistia, vaikka sielläkin kreikkalaisen "sielu" on venäläinen konsepti ja siksi itsestä poistettava, koska kaikki venäläinen (vaikkakin tässä tapauksessa kreikkalainen) on pahasta. Ongelma on sekin, jos ehdollistaa itsensä kaikessa negatiivisesti venäläisyyden kautta (joka tarkoittaa suurin piirtein kaikkea mahdollista), eikä missään sen kautta mitä itse todella on ja haluaa. En näe niin, että kaikki mistä venäläiset pitävät on hyvää. Mutta pidän monista asioista, joista tiedän monien venäläisten pitävän. Hyväksyn sen että ihmisissä on yhtäläisyyksiä ja eroja. Hyväksyn sen, että paljon selittää sukutausta ja genetiikka, ja paljon selittää myös sielunvaellus ja demonologia. En rakentele viholliskuvia, koska ne rajoittavat itseäni ja omaa toimintaani tavalla, josta en nauti suoraan ja vilpittömästi.
Oli joskus nuoruudessaan, ennen runoharrastustaan herrasmies, anarkisti ja vihasi upseeri-isäänsä. Sitten se nielaisi syötin, käänsi takkinsa, ryhtyi satanistiksi, sisäsiistiksi.

18.5.2016

SATANISMIN KATEGORINEN IMPERATIIVI


Pelitalo on paikka, jossa nykyajan Kant, Nietzsche, Heidegger, Spinoza, Platon ja Aristoteles koodaavat 14 tuntia päivässä sotapelejä alle kouluikäisille. Corcoran valtionvankilasta 81 vuotias muusikko Charles Manson on pitänyt kitaraa tai huuliharppua kädessään viimeksi vuonna 1951. Silti hän hyräilee tyytyväisenä.
 


Nykyajan Kant kirjoittaisi, jos herra suo, eläkepäivillään, varovaisen Satanismin kritiikin.
 
Nietzsche olisi satanismin luonteen paljastaja, joka kirjoitti naamioidusti. LaVey on nietzscheläinen uskonpuhdistaja. LaVey on aikamme maailmaa katsovalle selvänäköisyydelle sama kuin Luther on houreille (tai oli menneiden vuosisatojen selvänäköisyydelle). Ne 50 vuotta jotka ovat kuluneet uskonpuhdistuksesta ovat satanismin kategorisen imperatiivin aikaa. Nyt katsomme asiaa sekä teorian että kokemuksen valossa ja näemme: planeetan ongelma on intellektuaalisesti keskinkertaisen satanismin ongelma. Maailman täyttävät satanistit ovat kuin kriitikkojen armeija ilman mestariteosta, kuin mittakaavattoman ja referenssittömän tilan mittarit. Mystiikan kieltävät satanistit eivät siis näe kategorisen imperatiivinsa seuraamuksia.

EMOIKONIT


Ihminen voi kuluttaa puolet elämästään sopivien emoikonien etsimiseen FB keskustelujen aikana. Emoikonien suunnittelun toimialalla älylle olisi tilausta. Vielä ei ole olemassa rajatunkokoista valikoimaa, josta löytyisi täsmälliset ikonit tarvittaviin tilanteisiin. Tämä on pelkästään semioottisen analyysin ja kehitystyön laadusta kiinni. Hauska toisaalta ajatella, että nykyisistä emoikoneista voi suoraan lukea nykyisen puuroisen emotionaalisen tasomme.

PORNON FILOSOFIA JA RAKKAUDEN KERJÄLÄISYYS


"The old literature is the by-product of brains festering with fear and defeat, written
unknowingly for the assistance of those who really rule the earth, and who, from their
Hellish thrones, laugh with noisome mirth." LaVey
Onko Shakespeare tätä? Entä Nietzsche? Novalis?

"The flesh prevaileth  and a great Church  shall be builded, consecrated in its name." LaVey

Tarkoittaako tämä pornoteollisuutta?
 
LaVeylle Tuomari Nurmion rakkauden kerjäläisyys on psyykkistä vampyrismiä. Mitä siis on pornon filosofia? 



"“Love one another” it has been said is the supreme law, but what power made
it so? Upon what rational authority does the gospel of love rest? Why should I
not hate mine enemies—if I “love” them does that not place me at their mercy?


Is it natural for enemies to do good unto each other—and what is Good?


Can the torn and bloody victim “love” the blood-splashed jaws that rend him
limb from limb?" LaVey


Mutta rakkaus ei ole ongelma vain vihamiesten välillä, jotka suhtautuvat toisiinsa tulisesti, vaan myös ystävyksille, joiden välillä ei tunnu vetovoimaa. Kengurun punttisali on Australian kokoinen. Kengurun rintakehä ja hauikset ovat rakastettavat, mutta kenguruporno on tuntematon käsite:






ESIRIPPU

Shamaani ei aja päätään kaljuksi, vaan hänellä on pitkät hiukset, sillä hän tarvitsee elävän ja tuuhean esiripun.

17.5.2016

H(P)C

"how I love my job and how I’m sexually liberated. And really I’m happy to say that, for me, that’s true - I mean - I’m my own boss, I have totally flexible working hours, I don’t answer to anyone. I put my own sexuality on film without compromise in a way that I’m truly proud of. I get to fuck my friends and travel and make my living in a creative way that I couldn’t have ever dreamed of. I have a better sex life, I’m a more open and honest person and a better partner because of the communication and honesty that making porn requires from a committed relationship. I have confidence, ownership and pride in my body and my sexuality that I never did growing up. It’s been the best, most challenging and interesting thing I’ve done with my life."


behind the scenes and in between from Four Chambers on Vimeo.

Oheista materiaalia katsellessa tulee mieleen, että pornotyylisen esiintyvän taiteen ongelma on se, että sitä tekevä voi olla vain sitä eikä muuta. Kun ei ole peittäviä rooliasuja, on oltava pääosin itse oma rooliasunsa. Kynnys liittyy puhtaasti esteettisyyteen. Kun kaikki hyvätkään tyypit eivät näytä yhtä hyviltä kameran edessä täytyy nosteessa olevan pornon tekijän ryhtyä valitsemaan kaveripiiriään muun kuin "hyvyyden" perusteella. Tai sitten täytyy pitää business busineksena. Ellei halua tehdä epäkaupallista pornoa:

Askel askeleelta kommuunin elämä muuntui eräänlaiseksi epätoivoiseksi ja dekadentiksi omaksi universumikseen, jossa kukin itse määritteli todellisuutensa. Tuossa universumissa he loivat vain pornoa, pornoa, jolla he eivät pätkääkään yrittäneet miellyttää laajempaa yleisöä. Tai lopulta edes itseään.
  
Alastomuuden kuvaamisessa voi olla monesta asiasta kysymys. Tallenteen välittämä energia riippuu paitsi vastaanottajan näkökulmasta ja energiasta, myös siitä mitä energiaa etsitään kuvaustilanteessa, minkä verran sen kiteyttämiseksi on tehty töitä. Onko käyty salilla.
  
Näissä Four Chamber videoissa on ilmeisesti tarkoituksena se, että juuri näitä kysymyksiä herää. Toisaalta yllä lainattu videoon liittyvä teksti herättää yhdenlaisia kysymyksiä vakavissaan olosta tai kokonaistaideperformanssista. En katsonut materiaalia tämän enempää.
   
"Is not “lust and carnal desire” a more truthful term to describe love” when applied to the continuance of the race? Is not the love” of the fawning scriptures simply a euphemism for sexual activity, or was the “great teacher” a glorifier of eunuchs?"LaVey



Kovin voimakkaita tunteita ei silti herää. Jos tuntisi tyypit, tulisi tirkistelyyn särmää. Jos olisivat vaikka HPC-tyyppejä avartamassa lavakokemusta, olisi kiinnostava seurata itsessä, mitä siitä heräisi. Pornossahan yleensä tekijät eivät ole muista yhteyksistä tuttuja kuin pornosta. Harva julkkiskaan antaa voyeristien toivomuksille periksi kovapornoon asti. Siksi pornossa usein kanonisoitu voyerismikohtaus ei koskaan toimi: pornotähdellä ei ole mitään muuta, jonka lisäksi haluaisimme tietää alastomuudesta ja seksuaalisuudesta. Samalla tavalla ei ole mitään järkeä tirkistellä ammattistripparia.


"Vielä kun ehtii" sanoi joku minullekin taannoin. "Ehtisit vielä" saamaan elämästä jotakin todellista irti, oikeasti elämisen arvoista: benjihyppy, HC-pornoleffa, huumetrippi, sota. Vuonna 50, Anno Satanis, on tietysti eriasia saada rainalle "vain jotakin" kuin Rocco Siffredinä vetää reppu selässä ympäri maailmaa ja museoida parhaita perseitä ihmiskunnan persemuseoon. Sitä sopii monellakin tasolla verrata Elias Lönnrotin runonkeruumatkoihin.


"Life is the great indulgence — death, the great abstinence. Therefore, make the most of life — here and now!" LaVey


TROLLITUNNISTIN

Neuvostoliiton hajoamisesta alkoi prosessi, jossa Yhdysvallat ja Nato askel kerrallaan pyrkii lisäämään kuristusotetta Venäjän ympärillä. Tässä pitäisi riittää viittaus siihen nettimeemikuvaan, joka esittää Yhdysvaltain sotilastukikohtia Venäjän ympärillä. Sanotaan, että entiset Neuvostoliiton läntiset osat suorastaan vaativat Naton sotilaallista läsnäoloa turvakseen. Ukraina todistaa, että sitä ei pitäisi niin halukkaasti tarjota. 
   
Tuntuvaa hegemonia häiritsee jo monia Yhdysvaltain kansalaisia, eurooppalaisista ja venäläisistä puhumatta. Naton hegemonia ei ole hyvä ja turvallisuutta tasapainottava asia maailmassa. 
  
Vakavassa keskustelussa vastakkaisetkin näkökulmat tulisi asemoida sillä tavalla objektiivisesti ja ajankohtaisesti, että ne voi tunnistaa vilpittömäksi tilannearvioksi. Mutta diplomatian on korvannut satanismi:


"Love your enemies and do good to them that hate and use you—is this not the despicable philosophy of the spaniel that rolls upon its back when kicked?" LaVey

 



Anton Lavey puhuu mustassa magiassa tuhoamisen rituaalista. Nykyinen venäjänvastainen toiminta on tuhorituaalin valmistelua. Päämääränä on Venäjän sisäinen sekasorto. Neuvostoliiton tuhoaminen oli tuhorituaali myös. II maailmansota oli tietoinen satanistinen tuhorituaali. II maailmansodassa tuhoaminen suuntautui Neuvostoliittoon. Muutakin siinä meni. Stalin noiduttiin osaksi tätä tuhorituaalia, kuten Bulgakov kuvaa. Neivostoliitto lopulta hajosi vammoihinsa.
   
Vilpittömän tilannearvion puuttuessa ja viholliskuvia maalatessa toistetaan valheita. Niillä voi asemoida itsensä tietoisen rituaaliyleisön asemaan. Trollihälytin laukeaa. Trollit kuvaavat todellisuudeksi tilanteen, joka poikkeaa todellisuudesta olennaisesti. Nykyistä Venäjään liittyvää  keskustelua selittää paremmin Laveyn The Satanic Bible kuin Kommunismin musta kirja:




 
"The most dangerous of all enthroned lies is the hok’, the sanctified, the privileged lie the lie everyone believes to be a model truth. It is the fruitful mother of all other popular errors and delusions. It is a hydra-headed tree of unreason with a thousand roots. It is a social cancer!
  
The lie that is known to be a lie is half eradicated, but the lie that even intelligent persons accept as fact—the lie that has been inculcated in a little child at its mother’s knee—is more dangerous to contend against than a creeping pestilence!
 
Popular lies have ever been the most potent enemies of personal liberty. There is only one way to deal with them: Cut them out to the very core, just as cancers. Exterminate them root and branch. Annihilate them, or they will us!"

 
Laveyn raamattu on 50 vuotta vanha teos. Asiat ovat kirjoittamisen jälkeen kehittyneet. Tilannearvion tekeminen on vaikeaa. On vaikea sanoa miten täydellinen Laveyn kirjassa ennustettu rakenne maailmassa jo on. Turvallinen veikkaus lienee se, että ainakin läntisessä maailmassa kaikki on läpikotaisin jo harmonisoitu osaksi Saatanismin arkkitehtuuria. 

 
Tässä satanimissa jota nykyisin todistamme erona LaVeyn satanismiin on se, että pelinappuloina eivät ole vahvat tai heikot yksilöt, vaan valtiokoneet ja valtioliitot. Kun satanismia harjoittaa valtiokone tai puolustusliitto ulkopolitiikkanaan, sen luonne yksilön näkökulmasta muuttuu ratkaisevasti. Itseasiassa institutionaalinen musta magia kääntyy jälleen kerran vahvaa yksilöä vastaan kuten katoliselle kirkolle ominainen hillittömyys (tasapainottomuus hengen ja lihan välillä), jota kristinuskoksi kutsutaan. Kun tällainen hyvin ehdoton kollektiivisen egoismin (mustan magian) muoto saa massat valtoihinsa käynnistyy tuhorituaali.  

"nykyinen putinilainen diktatuuri ei ole mikään pysyvä ilmiö vaan kehittyy pikku hiljaa demokratiaksi." 

Olen varma siitä, että Venäjä kehittyisi omalla tavallaan omassa universumissaan, prosessissaan ja kulttuurissaan ihan hyvin, itse määrittelemäänsä suuntaan. Vuosikymmenien viiveet ja epäsynkronit muuhun maailmaan pitää vain hyväksyä. Uskon että objektiivisen jaetun todellisuuden paine tuntuu Venäjällä hyvin ilman sotilaallista painostusta tai satanistisia rituaaleja. Olen paljon huolestuneempi arabimaailmasta kuin Venäjästä.
    
Tuhorituaalia tai muuta radikaalia Venäjän asioihin puuttumista en hyväksy. En hyväksy satanismia tai satanistisia toimintatapoja maailmanpolitiikassa, koska siitä ei ole paluuta. En missään tapauksessa hyväksy Yhdysvaltojen vastuutonta ja vaihtoehdotonta ulkopolitiikkaa. 
  
Fasismista puhuminen Venäjän kohdalla ei ole asiallista. Ymmärrän, että tarkoitushakuisesti ja vilpillisesti fasismin määritelmää sotkien voidaan nähdä Putinin Venäjällä fasistisia piirteitä. Tämä perustuu fasismi-käsitteen väärään analyysiin. Pidän itseäni fasismin asiantuntijana. Olen tutkinut fasismia aktiivisesti 30 vuotta. Olen matkustellut Putinin Venäjällä paljon. Ainoa varma asia, jonka voin sanoa, on se, että Putinin Venäjä ei ole fasistinen valtio. 
    
Mutta Venäjällä ilmenee fasismin kaltaista liikehdintää, ja yhteiskunnan sisällä on irrallisina fasismia ja satanistisia rituaaleja muistuttavia piirteitä. Nämä eivät ole valtiollisten instituutioiden aktiivisesti tukemia piirteitä. Venäjällä valtiovalta puuttuu niihin torjuvasti toimintakykynsä rajoissa. Juuri nämä toimet tulkitaan ristiriitaisesti "putinlaiseksi diktatuuriksi". Älyllissen järjestäytyneen rikollisuuden ajatuskulu on seuraavaa: koska ME Venäjälle tartutamme näitä tauteja, Venäjä ei voi olla taudeistamme vapaa, se torjuu niitä osana olemassaolonsa kamppailua, se on siis diktatuuri. Tällä logiikalla kaikki mikä kamppailee olemassaolosta hegemoniaa vastaa on diktatuuria. Venäjän sisäiset voimavaikutukset ovat niin moninaiset, että niin äärimmäisen epäreilut keinot, joita länsimaat Venäjään kohdistaa, aiheuttavat ilman muuta huolestuttavia piirteitä yhteiskunnassa. On koulupsykologiasta tuttu ilmiö, että kun ulkopuolelta kohdistettava paine on sairastuttavan kova, saavat ikävät ja autoritääriset ilmiöt enemmän jalansijaa ja vaikutusvaltaa organismin sisällä. Näiden ikävien piirteiden lisääntyminen on symmetristä seurausta länsimaiden toiminnasta. Uhrin syyttäminen on tässä tapauksessa samaa satanismia kuin muukin lännen venäjäpolitiikka. Se on älyllistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Nämä piirteet ovat toistaiseksi olleet luonteeltaan lieveilmiöitä eivätkä minun käsitykseni mukaan millään tavalla saa tukea mistään Venäjän valtiollisesta intressistä. 
  

En sano näitä asioita siksi, että minulla olisi varmuus Venäjän poliittisista päätöksistä ja teoista nyt tai tulevaisuudessa. Sanon vain, että noituuden oppaat ylittävään mustan magian prosessiin Venäjän kanssa ei kannattaisi ryhtyä. Ei siksi, että Venäjä on niin voimakas ja paha itsessään, vaan siksi, että ydinasevaltiona Venäjä pystyy heijastamaan tällaisen voimankäytön takaisin voiman käyttäjään. Venäjällä kyllä tunnetaan nämä keinot, eivätkä ne tule tuottamaan minkäänlaisia toivottuja tai ennustettuja tuloksia. SIksi kaihtaisin vastuutonta ja varomatonta magian ja satanismin keinojen käyttöä suhteessa Venäjään, johon ne eivät tule millään tavalla tehoamaan. Kavahtaisin nykyisiä tavaksi tulleita puheita ja puuhia, joiden annetaan vapaasti tapahtua ja joihin monet heittävät innoissan vettä myllyyn, ymmärtämättä asian kaikkia puolia. Raukeaisin satanismin työssä.
Talouselämä-lehdessä paljastetaan päättäjänaisten, Toivakan ja Bernerin sielunelämä. Sääntö numero yksi:

"LUOVU TURHASTA!"
   
Saadakseen rahaa itselle on luovuttava turhasta. Luovutaan järjestyksessä sukupuolesta, seksuaalisuudesta, suomalaisesta miehestä, ihmisyydestä, terveydestä, toisista ihmisistä, planeetan elämästä, alkoholista ja lopuksi hengestä. Musta magia on hätkähdyttävä toimiala.

"I break away all the conventions tha do not lead to my earthly success and happiness." Anton LaVey: The Satanic Bible 

Lasinsirulabyrintissa, jos ei jaksa noudattaa tietäjän neuvoa, on tehtävä virheet itse.  

KARNEVAALIPÄIVÄ KESKITYSLEIRILLÄ

Satanismin oikea ymmärtäminen on poistaa siitä turha rienaavuus ja retoriikka, sitten asettaa sen tosimaailmaan liittyvä sisältö elävään dialogiin esoterian, kuten juuri Gurdjieffin oppien ja kristillisen mystiikan kanssa. Se olisi keskitysleirin karnevalisointia. Kristuksen ja Saatanan sovinto ja hedelmällinen yhteistyö (reconsiliation).
 
Itse olen aina nähnyt Nietzschen filosofiaan puettuna satanistina, jota akateemikot yrittävät pelastaa humanistiksi. Samat "humanistit" kieltävät mystiikan LaVeyltä (salaa) oppimillaan tekniikoilla. Luulen että aika monen nietzscheläisen humanismi rajoittuu LaVeyn ulkolukuun ja ns. kanonisoidun kirjallisuuden nopeaan pläräämiseen. Mitä ihmeen merkitystä on ranskalaisella filosofialla väkevän satanismin rinnalla? Ei muuta kuin peittävä, naamioiva merkitys. 
  
Satanismi ei ole humanismia. Sillä on humanismin maastopuku. Maastopuvun alta paljastuu natsin koppalakki. Nietzschen näkeminen mustan magian kautta on täysin perusteltua. Kun natsit riisuivat Nietzscheltä maastopuvun, sitä pidettiin väärennöksenä. Satanismista voisi tulla oikeaa humanismia jos sen asettaisi elävään yhteyteen mystisen kokemuksen kanssa.
  
Mystinen kokemus villieläimen tavoin karttaa retoriikan sardonista totaalisen kieltämisen ilmanalaa, joka on satanismin tunnusmerkki. Satanisti ei keskustele, vaan hymyilee ylimielisesti. Tuohtumus ja vastaväitteet ovat sille nautinto sinänsä.
   
Satanistit eivät ole humanisteja. Satanistit ovat psyykkisiä vampyyreitä, hienovaraisesti naamioituja humanistiseen maastoon. Tavalla tai toisella he imevät energiansa sitä tuottavista organismeista. He pyörivät lakkaamatta niissä ympyröissä joista näitä uhreja löytyy. He osaavat kyllä valutta verta tippa kerrallaan. Parempi jos uhri ei tiedä olevansa lypsävä lehmä. He ovat tietoisesti ja hellittämättä samanlaisia kuin vastakkaisia yhtä jyrkkiä ja vähintään yhtä tuhoavia asenteita viljelevät jumaluskovaiset. He ovat ignoranssin tietoinen varjo. 
  
Sateenkaaren värinen myrkkysammakko loikkii kadulla. Kerjäläisestä satanisti ei saa pisaraakaan herumaan. Satanisti kutsuu kerjäläistä psyykkiseksi vampyyriksi.
Elonkehä 1/16 lehdessä on mainio Tere Vadénin juttu alkuperäiskansaistumisesta. Siinä kiinnittää erityisesti huomiota väliotsikoimti "Kolonisoitu suomalaisuus". Vadén kirjoittaa siitä, kuinka kolonisoidun aseman huomiottajättäminen millä tahansa hengen elämän alueella on yhä edelleen ns. "sivistyneen" suomalaisen kunnia-asia. Koetaan kunniakkaaksi kärsiä hyvällä statuksella mutta alistetussa asemassa. Onhan aateliset asemat aina kuninkaan myöntämiä ja Suomessahan ei kuninkaita ole omasta takaa. Tekstijakso on täynnä hyviä ja tuoreita huomioita tyyliin: "Samaan aikaan ei-eurooppalainen henkinen perintö on laiminlyöty, ellei aktiivisesti nujerrettu ja tuhottu". Tähän täytyy huomauttaa, että koko eurooppalainen kulttuuri on itsessään tätä aktiivista nujertamista ja mustaa magiaa muistuttavaa tuhoamisrituaalia täynnä. Eurooppa on itse tuhonnut valtavan osan itsestään ja henkisestä lajirikkaudestaan. Ja tuon häviölle jääneenkin eurooppalaisen hengenilmapiirin pelastaminen Suomeen on tabu.
"Juha Pentikäinen on todennut, että Suomesta tunnetaan varmuudella 43 karhunkallosaarta, joista yhtäkkään ei ole arkeologisesti tutkittu. Samaan aikaan museovirasto suojelee ja ylläpitää jokaista kivirakennelmaa, jonka ruotsalainen tai venäläinen aatelisto on pystyttänyt."
On tuskin liioiteltua sanoa että Suomen museovirasto harrastaa aktiivisesti vieraan vallan toimesta mustana magian tuhoamisrituaalia suomalaisuutta vastaan. Tämä tilanne saa jatkua vapaana kenenkään puuttumatta, koska kaikki tärkeät valtapoterot on miehitetty kansalliselle edulle vihamielisellä aineksella. Toisaalta tässä on vastakkain hyvin energinen ja ylenpalttisesti resursoitu kolonialismi ja toisaalta poliittisesti täysin neuvoton alkuperäiskansaisuus.

"Suomi on kolonialismin tunnistamisen takapajula" jatkaa Vadén

16.5.2016

TUHORITUAALI

Olen kokoelmäni yrittänyt keksiä vastalääkettä tähän myrkkyyn.

Kovin vaikuttavalta tuntuu edelleen. Noista ajoista on 30 vuotta. Silti demarit eivät ole yhtään oppineet. He luulevat, että samat argumentit purevat, kun he eivät tee työtä, mutta vastapuoli hioo joka päivä argumenttejaan.

Kohdassa 39:00 -> perustietoa jokaiselle siitä mitä Suomen hallitus todella ajattelee maahanmuutosta.

38:33: "Satanism is religion for ELITES."
 

15.5.2016

Olen syntynyt vuonna 8, Anno Satanis.

14.5.2016

KONTEKSTIRIIPPUVAISUUS

Eräs materialistisesta reduktionismista seuraava kielteinen piirre on asioiden kontekstisidonnaisuuden painottaminen. Esimerkiksi musiikin fuusioitumisesta tulisi tästä näkökulmasta pelkkää kontekstien sotkemista. Sama ilmiö tekee (väärin ymmärretystä) teosofiasta niin ärsyttävän.
  
Toisaalta modernin runouden parhaissa tuotteissa on ymmärretty juuri ilmaistavan kontekstiriippumattomuus. Konteksti voidaan luoda joka hetki uudelleen, tai voidaan toimia jossakin tunnetussa kontekstissa. Kontekstien yletön sotkeminen ei jotenkin ole kuulunut modernin runouden helmasynteihin. Aaltofuktiot voivat kuitenkin olla romahtaneessa tilassa, vaikka esitysmuoto antaisi odottaa toista. Siksi puhutaan ns. kevytmodernista. Kevytmodernissa aaltofuktiot ovat romahtaneet, vaikka ilmaisun ilmiasu noudattaa näennäisesti korkeaa ihannetta kontekstiriippumattomasta tietoisuuden tilasta. Runouden avulla voi siis luoda todellista kvanttimekaanista tilaa hyvin voimakkaasti vastaamattoman illuusion.

Tapio Kotkavuori sanoo saman toisessa yhteydessä:

Gurdjieff ammensi Neljennen Tien filosofiaan monista kulttuurisista konteksteista, mutta itse Neljännen Tien filosofia, tai siihen liittyvät menetelmät, on esitetty “meta-tasolla” suhteessa mihinkään tiettyyn kulttuuriseen kontekstiin.”

”Riimukilta taas on selkeän kulttuurispesifi niin teorian kuin käytännön kannalta. Sellaisena se maastoutuu mielekkäällä tavalla tarpeeksi lähelle “omia jalkojani” – oman kulttuurisen kasvuni, sosiaalistumiseni kautta minulla on siihen huomattavasti omakohtaisempi “orgaanis-kulttuurinen suhde” kuin verrattuna nyt vaikka dervisseihin tai buddhalaisiin (jotka molemmat olivat Gurdjieffille tärkeitä vaikutteita hänen muodostaessaan filosofiaansa). Killan sisään menee helposti myös pohdintaa ja Työtä suhteessa suomalaiseen esikristilliseen henkiseen kulttuuriin.” >>
  
Kun materialistisen reduktionismin näkökulmasta aletaan paasata musiikin tai taiteenlajien puhtaudesta ollaan hakoteillä. Puhdaslajisuus taiteessa on harhaluulo joka syntyy kvanttimekaniikan heikosta käsittämisestä. Kvanttitilojen kulloistenkin todennäköisyysjakaumien herkkä tunnistaminen ei ole yhtä kuin absoluuttinen puhtaus. Luonnossa ei ole absoluuttisia tai pysyviä kvantittuneita jakaumia. Edes ns. luonnonvakiot eivät ole vakioita.  Suhteessa evoluutioon ei ole mitään sellaista kuin "puhtaus". On korkeintaan synkronisuus.

Olisi tarpeetonta korostaa Schubertin ja Beatlesin erilajisuutta jos osattaisiin käsitellä musiikillista sisältöä kontekstiriippumattomalla tasolla. Kun taas mitään tiettyyn aihepiiriin liittyvää ei kyetä näkemään kontekstiriippumattomasti, on aaltofunktio romahtanut tämän pelin osalta.

Tässä mielessä klassinen idealismi on sitä, että tavoitetila tai referenssi on tilanneanalyysin ulkopuolella. Klassinen materialismi taas on sitä, että tavoitetila voidaan nähdä tilanneanalyysin puitteissa. Tilanneanalyysi, joka ottaa huomioon kvanttimekaniikan, ylittää idealismin ja materialismin. Se on jotakin muuta, esimerkiksi jotakin sellaista mitä Tom Campbell kuvaa "virtuaaliseksi todellisuudeksi". 
 
Kontekstiin kiinnijääminen on psykedeelisten lääkeaineiden oikean ymmärtämisen este. Kun tällaisia lääkkeitä käytetään väärin, ensimmäinen hälyyttävä tunnusmerkki on kontekstin yletön päällekäyvä korostaminen. Yleispätevä työkalu ei voi olla historiallisen tai kanonisen kontekstinsa vanki.

Ei ole ihme, että Yagen ensimmäisenä länsimaisessa kulttuurissa lanseerannus William Burroughs lanseerasi myös käsitteen cut-up. Cut-up tarkoittaa kirjoittamisen metodia, jossa konteksti kirjaimellisesti silputaan ja osasista kootaan uusi konteksti, jonkin muun järjestysperiaatteen mukaan. Eksoteerisesti, se mitä yleisölle näytetään, on todellakin melko yksinkertainen ja hyvin satunnainen prosessi. Esoteerisen mielekkyyden tasolla tämä metodi kysyy kontekstiriippumattoman tietoisuuden olemassaoloa. Esoteerisesti saatu lopputulos on usein sellainen, ettei sitä voisi kuvitella cut-up metodilla tuotetuksi. Näissä tapauksissa metodin mainitseminen ei millään tavalla selvennä asiaa eksoteerikolle.
  
Symbolisen lauseen poetiikka, jossa eri konteksteista poimittujen lauseiden jatkumo muodostaa koherentin tekstin uudessa kontekstissa, linkittäen samalla lähtökontekstit toisiinsa, noudatetaan tietysti samaa ajattelutapaa. Lauseet jäävät osittain kiinni lähtökonteksteihinsa, mutta ne vapautuvat ja "korjaantuvat" kontekstiriippumattoman tietoisuuden asteen mukaan. Tässä käsittelyssä mistä hyvänsä lauseesta tulee ilmaisevampi aforistisella tasolla.
  
Noah Creshevsky musiikki toteuttaa symbolisen lauseen poetiikka musiikissa. Olisi hauska tietää mitä joku Schubertin ja Beatlesin sekoittumista pelkäävä totaalikalkkis ajattelisi tästä. 


Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com