11.12.2016

TRANSSENDENTAALINEN HÄRSKIYS

Ne poliittiset ja kulttuuriset keinot, joihin 1809 tapahtunut vallanvaihto ja 1900-luvun tapahtumat on Suomen rannikolle Ruotsin vallan aikana asutetun ruotsalaisväestön ajanut, heidän valtaeliittinsä epätoivoisessa taistelussa olosuhteiden muutoksista huolimatta ensinnäkin näkymättömän mutta rautaisen kulttuurisen valta-asemansa säilyttämisestä Suomessa ja toiseksi näkymättömän mutta huikean taloudellisen asemansa säilyttämiseksi Suomessa, ovat kenties koko maailman mittakaavassa vertaansa vailla oleva keitos korkeakulttuurin kaikkia keinoja käyttävää hämäystä ja aivan äärimmäistä henkistä julmuutta ja verratonta älyllistä epärehellisyyttä. Koko kuvio perustuu epätoivonvimman kirvoittamaan virtuositeettiin, huippunsa hiottuun kaksinaamaisuuteen, jatkuvaan kulttuuuriseen ja historialliseen suggestioon ja taloudellisia resursseja säästämättömään tieteelliseksi hiottuun suomenkielisten kulttuuripiirien ja niiden kautta kansan valtavan enemmistön aivopesuun. Ja kaikki tämä jatkuu edelleen, tänäkin päivänä. 
  
Saamme todistaa kulttuuriselämässä jatkuvasti aivan sanoin kuvaamattoman röyhkeitä temppuja ja häpäisyjä etnisesti suomalaisia taiteilijoita vastaan, joiden suunnittelun silmin nähden innoittuneet sadismin ennentutkimattomilla alueilla löytöretkeilevät jäljet johtavat puhdistavien ja etäännyttävien välikäsien kautta historialliselle kolonialismin sylttytehtaalle. Täysin turvallisin mielin toimeenpannaat ylivertaisen ärsyttäviä ja häpäiseviä tempauksia, turvallisin ja rauhallisin mielin, vaikka isonkuvan sävy ja asian "rakentava" laatu alkaa olla jokaiselle toimijalla täysin selvä. Ilmeisesti turvallisin mielin luotu usko suomalaisen rodun (nimen omaan etnisesti määräytyvän suomalaisuuden) täydelliseen alistuvaan saamattomuuteen, vaarattomuuten, suunnitelmallisen toiminnan puutteeseen, poliittiseen yhteistyöneuvottomuuteen, turhautumien ohjailtavuuteen, kostamiskyvyttömyyteen, kaikkinaiseen alistuvaan rahanahneuteen ja kevyillä tyhjillä imarteluilla ja palkitsemisilla ohjattavaan opportunismiin on päässyt kaikessa tässä härskiyden trassendenssissa kasvamaan mittaamattoman suureksi. Tämän pelin ytimessä on uskomaton sikailu etnisillä rajalinjoilla (suomi, ruotsi, baltia, venäjä, pakolaisaallot), toisaalta jatkuvana rasisminvastaisena huutona sieltä, missä sitä oikeaa rasismia tehdään. Tämä läpitunkematon hernerokkasumu kaipaa esikuvakseen George Soroksen kaltaista juutalaisesta taustastaan huolimatta entistä natsiupseeria, joka propagoi liberaaleja aatteita varsin merkillisin tavoin. 
        
Tuo Gordionin solmu on toisaalta ratkaistavissa. Totuus, totuus kaikissa muodoissaan, totuus nykyhetkestä ja totuus menneisyydestä, totuus maailmasta ja totuus ihmisyydestä on sille solmulle nopeasti syövyttävää myrkkyä. Valheiden sinettinä on vain niiden lähes ääretön törkeys ja uskomattomuus yhdessä objektiivisten historiallisten todisteiden systemaattisen, säntillisen, fanaattisen pikkutarkan väärentämisen, häivyttämisen ja tuhoamisen kanssa.
  
Tuon koko Suomen kansaan (jos sellainen todella muuna kuin kuvitteellisena ja keinotekoisena yhteisönä on olemassa: näin hyvin he ovat onnistuneet yrityksessään lähettää kansa kadonneiden kansojen listalle) kohdistuvin kirouksin ja loitsuin sinetöidyn solmun olemassaolon ennuste on silti huono. Uskon, että jo nyt elää riittävä määrä ihmisiä, jotka ovat valmiita omistamaan työnsä sille, että tuo solmu vihdoin katkaistaan. Se tarkoittaa vain työtä tuhat tai miljoona miestyövuotta: niin paljon kuin siihen ikinä tarvitaan. Koko planeetan arkeologinen kaluaminen hammasharjalla ytimeensä asti. 
    
Jos totuus -- tosiasioiden esiintuojat -- todellakin on se, jota he ovat lujasti päättäneet pitää suurimpana vihollisenaan, heillä ei luullakseni tule olemaan mahdollisuuksia lopulliseen voittoon. Ja tätä minä kutsun itsenäisyystaisteluksi. Sillä saavutetaan hengen tai nykyaikaisemmin sanottuna tietoisuuden itsenäisyys. Paradoksaalisesti tämä ei tarkoita nationalistista eristystä vaan tulemista tunnustetuksi arvokkaana osana maailmanyhteisöä. Sanatonta, kunniamerkitöntä, imartelematonta, alentumatonta tunnustusta.
     
Vapautus koskee yhtä lailla valheen orjia kuin sen herroja. Ja se on kaikille tervehdyttävä ja tervetullut armo. Mikään kosto tai kauna ei työhön liity. Vain verhojen siirtäminen, totuuden esiin veistäminen. Me emme janoa kostoa vaan vapautusta ja armoa tästä joka päivä yhä naurettavammaksi käyvästä sirkuksesta, jonka uuvuttavuus on mittaamattoman suuri. Asian ytimestä voidaan puhua myös ilman nationalistisia painotuksia, koska päämääränä on kroonisen valehtelun lopettaminen ja valehteluun pakottavista rakenteista irrottautuminen ja niiden korvaaminen terveillä rakenteilla.
        
Tätä kuviota vasten Viron haluttomuus assimiloidan venäläisväestöä itseenä on jotenkin käsitettävissä. On kiistämättä viisautta olla assimiloimatta entistä ylpeää kolonialistia ja muodostamatta keinotekoista yhteisöä kolonialismin eliittiviroissa olleiden jälkeläisten kanssa. Tästä näkökulmasta, kun tämä historiallinen prosessi nyt on aivan selvä ja itseään toistava, jopa Sofi Oksasen tendenssiä voi yrittää ymmärtää muuna kuin törkeänä yrityksenä tehdä mahdollisimman paljon rahaa kirjoja ihme kyllä oman mielensä suggestioksi omatoimisesti ostavan ja lukevan kansan jo äärimmilleen viritetyllä tietämättömyydellä ja hyväuskoisuudella.   


Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com