7.12.2016

IHMISTEN TÖHRIMINEN

Sellainen ero on minun nuoruudesta tähän päivään tapahtunut, että töhryt ovat siirtyneet seiniltä iholle. Joskus teini-iässä poikien kanssa töhrittiin pikkukylän linja-autopysäkki oikein kunnolla. Isoäitini osui paikalle ja pakotti kaikki pojat puunaamaan pysäkkiä puhtaaksi. Hän tarjosi liotinbensat ja suihkepullot. Hyvää jälkeä tuli, kunnes pojat keksivät, että pullosta ruiskutettu liotinbensa syttyy hienosti tulee kun eteen vie sytkärin.


Prahalainen ystäväni töhrii ammatikseen ihmisten ihoja. Hän on kuvankaunis nainen ja taitava venäläistaiteilija, joka tietää miten rumuuden täydellinen ydin tavoitetaan. Hän käyttää vain kaikista mustelmaisimpia, palovammaisimpia ja mädäntyneimpiä väritehoja. Vaikutelmat, suuret ihopinta-alat joita hän suttaa "suunnitelmillaan" ovat uskomattoman järkyttävää katseltavaa. Pääasia, että uusien ihovammojen omistajat poseeraavat tyytyväisinä ja kulkevat lähtiessään kassan kautta.  







Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com