24.11.2016

RUNOSALAKULJETTAJA ONNISTUI

Onnittelut Jukka Viikilälle kirjallisuuden Finlandia-palkinnosta 2016!
 
Raati "yllätti" palkitsemalla mestariteoksen Akvarelleja Engelin kaupungista.
 
Lasti on nyt turvallisesti perillä ja runotrokareilla on juhlat.
 
Baba Lybeckin palkintoperusteita voisi kommentoida ainakin sillä, että mistään synkästä ja transgressiivisesta taiteesta kirjassa ei ole kysymys, vaan tekstin täyttää valoisa, lämmin ja omaperäinen huumori, joka on yksi Jukan merkittävä ominaispiirre.
"Ja tätä saatanallista feodalismia taas ihaillaan esteettisesti."



Tässä Arhilta toisenlaista ääntä siitä miten hyvin Viikilän ajankuvauksen rajaukset osuvat realismina kohdalleen.









 
Arhin kritiikissä kirjan poeettisia ansioita ei nähdä ollenkaan. Mutta tavallaan heikkoon kohtaan se silti lyö. Romaanin näennäinen ongelma on se, että kirjoittaja on lähtenyt kirjoittamaan aiheesta, josta hän ei voi tietää kovin paljon, mutta joka kuitenkin koskettaa monia suomenkielisiä ihmisiä. Hän on olettanut, että tietämättömyys, siis se ettei faktoja yksinkertaisesti ole mitenkään suoraan saatavilla, ei välttämättä haittaa kirjallisia päämääriä. Kirjoittaja on ajatellut, että realismin uskottelukaan ei olisi paha juttu, vaan harmitonta.
  
Se kuva jonka kirja Engelistä antaa, ei tietysti voikaan olla monipuolinen tai realistinen, kun lähteitä siihen millainen henkilö Engel ylipäätään on ollut, tai millainen hänen sisäinen elämänsä on ollut, on niin vähän säilynyt tai säilytetty. Toinen syy on valittu muoto, joka antaa Engelille itselleen kaiken päätösvallan julkaistavan tekstin määrästä, sisällöstä ja laadusta. Kysymys on kuitenkin Engellin omakätiseksi uskotellusta päiväkirjasta ilman mitään päiväkirjamerkintöjen ulkopuolista kommentaaria.


Estetiikka on tässä sama kuin omassa Mannerheim-runossani, joka koostuu pelkästään Mannerheimin sisäisestä puheesta ja havainnoista. Runossa viritys on kysyvä: "ainakaan tällainen henkilö se Mannerheim ei ollut... vai oliko?" Romaanin maailma on  tunnistettavasti realistinen. Olisihan Senaatintorinkin voinut kirjoittaa romaanissa ihan hieman erilaiseksi kuin se todellisuudessa on, jolloin romaanin maailmasta olisi tullut tunnistettavasti fiktiivinen. Ainakin helsinkiläisille.
   
Kirjoittaja ei ole huolestunut siitä, että häneltä (ja suurelta suomenkieliseltä yleisöltä) on tai voi olla  kätkettynä paljon enemmän sellaisia historiallisia tosiasioita, joista Engelin on täytynyt olla tietoinen. Nyt pyrkimys välttää ilmeistä fiktiivisyyttä muuttuu historiallista tietoa ja kuvatun ihmispsyyken dissosiatiivisuutta koskevaksi ongelmaksi. Kirjoittaja ja rajauksien tekijä on kuitenkin edelleen Engel. Voihan keskitysleirin kommendanttikin puhua päiväkirjoissaan vain metsästyksestä ja lapsistaan, viittaamatta mitenkään työtehtäviensä ikävimpiin puoliin. Riippuen siitä millainen hänen psyykensä on.
 
Asioita, joilla kirjassa ei esitetä olevan kosketusta vapaamuurari Engelin päiväkirjaa kirjoittavan persoonallisuuden osan psyykeen kanssa, on monenmoisia. On sellaisia kätkettyjä asioita, joista monet aikalaiset tai nykyihmiset tietävät. Ja on sellaisia kätkettyjä asioita, joista tietää vain harvat. Ja on sellaisia kätkettyjä asioita, joista tietää vielä harvemmat. Ja on sellaisia kätkettyjä asioita,  joista tietää vain tietty vapaamuurari looshi. Ja on sellaisia kätkettyjä asioita joista tiesi vain se ruotsalainen tai venäläinen eliitin piiri, johon Engel itse kuului. Sitten oli ne asiat, jotka tiesi vain Engel itse. Ja lopuksi oli ne alitajuiset asiat, joita hän ei edes itse tiennyt, mutta jotka olivat kyllä hyvin Ruotsin kuninkaan tai Venäjän Keisarin tiedossa. Millä edellytyksillä tällaisesta henkilöstä voi kirjoittaa romaanin? Täysin fiktiivisillä tietenkin. 
  
Älkääpä jouluostoshuumassanne unohtako muutaman vuoden takaista yhteisprojektiamme, Ensyklopediaa (Poesia 2011).

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com