18.10.2016

WILLIAM GOLDING: KÄRPÄSTEN HERRA 1954

Kertomuksen intensiteetti kiristyy kuin hirttoköysi koko tarinan (suomennoksen 330 sivuisen) keston. Alkupuoli miltei puoliväliin on akvarellimaista luonnostelua ja poikakirjamaisen pitkäveteistä kerrontaa. Tämä näyttää olevan saari... eloonjääneiden joukossa ei ole ollenkaan aikuisia... odotamme intergalaktisia pelastusjoukkoja... pidämme yllä merkkitulta.
    
Hyvin hitaasti poikakirja muuntuu jännityskertomukseksi. Viimeisen sadan sivun aikana tapahtuu kiihtyvä lankojen kiristyminen. Aivan loppuun kasautuu tapahtumien painajaismainen tihentyminen, joka on antropologisessa realismissaan vaikuttava. Parin viimeisen sivun loppuratkaisu on ällistyttävän tehokas.
  
Loppuratkaisun kautta purettuna saari on ollut lapsille aikuistumisrituaali. Aikuisuudessa olenaista on thanatosvietti, negatiiviset tunteet, kollektiivinen torjunta ja aggressio, joka ohjataan eristettyyn häiritsevään. Saarella on vain poikia, ei tyttöjä: mitä psykoanalyytikko sanoisi erosvietin mahdollisuuksista? Ehkä thanatosvietin kautta saatu elämänvoima on homoseksuaalisuudelle tyypillistä?

"Maatessaan siinä pimässä hän tiesi olevansa suojaton hylkiö. "Vain siksi, että minulla oli hieman järkeä.""  
  
Tarinan lopun ihmisjahdissa Beelzebuubin musta näkymätön vaistohämähäkki osoittaa maalatuille villeille ihmismetsästäjille syntipukkikärpäsen olinpaikan. Se on vetten päällä metsästävä jeesushämähäkki, näkymättömien kalvojen ja pintajännitysten mestari. Sillä on neljäkymmentä silmää ja se tuntee hiljaisten vesien värähtelyt. Kiihtyneessä thanatoskiimassaan villit sytyttävät koko saaren tuleen.
   
""Peto tappakaa! Kurkku leikatkaa! Veri laskekaa!" Heimo vietti iltaa tanssien."

Goldingin Kärpästen herran ja Gurdjieffin Beelzebubs talesin välillä on nimeä myöten yhteys. Goldingin maadoittaa ja kiteyttää sen, mikä Gurjieffilla lakkaamatta väreilee ilmapiirinä. Goldingin beelzebuubisadun logiikalla hyvin kasvatetut lapset osaavat elää keskenään sivistyneesti, niin kauan kuin heistä pidetään huolta. Mutta ohutta sivistyskerrosta ei tarvise kuin raaputtaa ja alta paljastuu piinaava vastuunalaisuuden ja tietämättömyyden yhdistelmä: villi-ihmisyys. Gurdjiff kutsuu sitä uneksi. Kokonaiset valtiokoneistot voivat olla mekanistisuuden unitilassa. Lopussa merisotajoukkojen vakuuttavat aikuiset herättävät tai pelastavat (rituaalikiimaansa aikuistuneet) lapset itsensä sytyttämästä saaripalosta vain suurempaan maailmanpaloon, joka vallitsee sotatilanteena kaikkialla maailmassa. 
"Minä olen syy, jonka vuoksi mikään ei käy niin kuin pitäisi. Minun vuokseni asiat ovat, niin kuin ovat!" 
Nykymaailman versiossa loppu pitäisi muuttaa sellaiseksi, että laivaston pelastava "aikuinen" maailmanpoliisi olisi läpitatuoitu merirosvo, joka heti on pilke silmäkulmassa mukana saareen ihmisjahdissa ja terrorismissa ja on auttamassa ja rahoittamassa rituaalimurhaavaa poikajoukkoa.

Nykyinen jälkitotuudellinen aikakausi merkitsee juuri sitä, että (totuuden) faktuaalisen tiedon merkitysarvo määräytyy sen perusteella, kuka kyseisen asian esittää. Esimerkiksi Trumpin esittämänä mikään demokraattien maailmankuvaa järisyttävä fakta ei merkitse mitään. Asialla ei ole väliä, koska huomion esittäjä on Trump. Vain sillä on merkitystä millä tyylillä asia esitetään ja varsinkin kuka sen esittää. Tämä on demokratiaksi kutsutun hegemoniamme perusperiaate juuri nyt. Sama muunnos järjen ohjaamasta maailmasta villi-ihmisten animistiseen maailmaan tapahtuu Goldingin Kärpästen herran kohdassa, jossa osa pojista maalaa kasvonsa valmistautuessaan metsästystapahtumaan.


*

Alkuperäisessä Peter Brooksin elokuvaversiossa (1963) kertomuksen alkupuolikin vetää hyvin:


  
Jenkkiversio vuodelta 1990 on omalla tavallaan kiinnostava. Erilainen roolipainotus.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com