29.10.2016

VAIKEAT AJAT

Suomen 1860-luvun lopun nälkäkatastrofin antitopeliaaninen käsittely tarkoittaisi sitä, että toisin kuin Topelius ei nähtäisi vuoden 1867 nälänhätää Jumalan lähettämänä rangaistuksena, Suomen kansan synnin palkkana, vaan vapaamuurarijuonitteluna, valtion viljavarastojen vartijan Snellmannin tekemänä tietoisena päätöksenä ja toteuttamana tahallisena etnisenä puhdistusoperaationa.
  
Koko fennomania-projektin ironisen hassutteluluonteen paljastaa jo tieto siitä, että suomenruotsalaisissa eliittipiireissä kaikkea maniaa pidetään hassuna ja filia koetaan manian terveenä muotona.  
     
Ilman vaikeita aikoja psykoanalyysissä piilevää totuutta ei voisi nähdä selvästi. Mitä vähemmän traumatodellisuus on läsnä, sen vähemmän on näkyvissä sellaisia ongelmia, joihin psykoanalyysi puree selkeästi. Kun hyvinä aikoina Freud haihtuu olemattomiin, huonoina hän kasvaa kokoa. Tästä voi seurata perversio: arkkityyppisiä inhimillisiä ongelmia täytyy keinotekoisesti nostaa esiin, jotta analyysi säilyttäisi selitysvoimansa.




Topelius ja vapaamuurareiden leijonan tassu piilossa oikean käsivarren alla. 

Topelius ja vapaamuurareiden leijonantassu piilossa.


Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com