14.10.2016

ELÄMÄNTAPANA MURHA

Pääsin taannoin seuraamaan Yhdysvaltain patentti-instituution USPTO:n asiantuntijan P. T.:n luentoa. Tuollainen keski-ikäinen newyorklainen Paul Austerin näköinen rento mutta älykäs, asiantunteva ja miellyttävä herrasmies tekee yleisöön helposti lähtemättömästi positiivisen vaikutuksen. Jos yhdysvaltain poliittisilla toimijoilla olisi hitunenkin tämän asiantuntijan karismaa ja esiintymistaitoa tai edes kirkkaan ajattelun selkeyttä, olisivat kaikki maailman takapajulat kilvan juoksemassa isännän syliin ja kysymässä seuraavaa kalikanhakutehtävää. 

Yhdysvaltojen ulkopoliittinen sotakone ei kuitenkaan toimi vain kulttuuristen ja sosiaalisten huippusaavutusten ansaitseman kunnioituksen varassa. Sotaan perustuva talous hankkii kunnioitusta ennen muuta voimankäytön ja pelonlietsonnan kautta. Se on aivan toinen rintama saman elämäntavan suojaamiseksi. Tätä huomattavasti epäsympaattisempaa rintaman puolta edustaa kenraali Mark Milleyn taannoinen lausahdus: "We will beat you harder than ever before". Ja tämä koskee jokaista, joka yrittää puuttuu muhraamiseen perustuvan elämäntavan jatkumiseen.

Voidaan kysyä, kumpi oli ensin, murhakoneisto vai elämäntapa? Perusteleeko elämäntapa murhakoneiston? Tahraako murhakoneisto elämäntavan? Länsimaisten ihmisten mielissä ainakaan jälkimmäinen ei näytä tapahtuvan. Mikä hyvänsä uusi verilöyly, kansanmurha, pommitus, terrorismintukeminen sallitaan yleisessä mielipiteessä, jos syyllinen on Yhdysvallat. Uskon, että tavalliset länsimaiset ihmiset eivät ole tyhmiä. He ovat vain patologisen epäreiluja ja pahansuopia. Paha on heille superegon väline syntipukin syyllistämiseen.

Jos ihmiset olisivat edes kiinnostuneita omasta henkilökohtaisesta edustaan, sen sijaan että ovat puolustamassa Yhdysvaltojen oikeutusta loputtomaan tuhoamiseen, asiat maailmassa olisivat jo paljon paremmalla tolalla. Moni suomalainen juristi tietää, että etnisesti suomenruotsalainen rikkain eliitti on keskimäärin 70 kertaa etnisesti suomalaista rikkainta eliittiä vauraampi. Rahalla on erilainen vähemmistöpolitiikka. Omista asioista huolehtiminen ihan kotona, voisi selkeyttää päätä jatkuvalta Venäjän syyttelyltä ja muulta sellaiselta. Cui bono.

Sillä Yhdysvallat on venäjävihan globaalimoottori tällä hetkellä. Euroopan suuret tekijät ovat melko vaitonaisia, koska jokaisessa suuressa maassa sisäpoliittinen tilanne on kärjistynyt. Tullessaan valituksi Hillary Clintonin ulkopolitiikka tulee olemaan johdonmukaisesti samaa kuin se, jota hän on tähänkin asti on tehnyt, samanlaatuisen "informaation" varassa. Donald Trumpin ulkopolitiikan ei välttämättä voi olettaa olevan vakaampaa. Ulkopolitiikka ei ole Trumpin ominta aluetta. Trump ei ehkä ole riittävän tasapainoinen toimija ohittaakseen sitä tosiasiaa, että Yhdysvaltojen tärkeimmät ulkopoliittiset ratkaisut tehdään jatkossakin presidenttihenkilöstä riippumatta. Trump on sitä mieltä, että Lähi-idän öljyt tulisi hakea pois parempaan käyttöön. Sama ajatus ei ole ollut vieras muille USA:n johtajalle ja poliitikolle.

Oikeuttaako teknologisesti kehittyneempi elämäntapa millaisen hyvänsä väkivallan ja millaiset hyvänsä yleisinhimilliset seuraamukset luonnovarojen riiston ja hallitusten vaihdon nimissä? Ainakaan kaikki maailman toimijat eivät ole samaa mieltä. Tere Vaden laskeskeli 2011 (tässä dokumentissa) että viimeistään vuoteen 2018 tullaan saamaa kuumaa laavaa niskaan isojen resurssisodissa, jos ei ihmeitä tapahdu.

Tällähetkellä "Venäjän pommitusten uhreille" Syyriaan kerätään vapaaehtoisia avustuksia Suomessa. Siis maailman rikkaimman valtion suunnitelmallisesti tuottaman tuhon seurauksia paikataan köyhiltä ihmisiltä kerätyillä omantunnon lahjoituksilla. On ehkä jotenkin ruotsalaista, että ensin käydään ryöstöretkellä, hävitetään ja varastetaan sellaiselta, joka ei voi puolustautua tasavertaisesti, ja sitten vielä vedotaan ihmisoikeus- ja sananvapauspaskamyrskyllä samanlaisten uhrien omatuntoon, että heidän pitää avustaa itseään ja toisiaan.

Mutta sotasyyllistä ei olla laittamassa kansainvälisen oikeuden eteen. Asiaa ei olla edes tutkimassa. Kukaan ei vaadi sellaista avustuksen ehtona. Vaikka alkeellisimmankin oikeudentajun jo luulisi ilmoittavan, että syylinen pitäisi samaan aikaan kantaa Haagiin kun avustuksiin ryhdytään. Syyllinen pitäisi tuomita ihmiskunnan toimesta, ihmiskunnan edess, rikoksista ihmisyyttä vastaan.
  
Me köyhät kolonialisoidut neekerit voisimme tuulenhuuhtomalla perseellämme avustaa sitten näitä jopa itseämme hädänalaisempia ihmisiä paikanpäällä huomattavasti enemmän, sen sijaan että maijoitamme heitä keskuuteemme. Olen henkilökohtaisesti valmis avustamaan paikanpäällä olevia sodan uhreja, mutta kuten sanottu, sen suuntaisen aktion pitää oikeudentajun nimissä kulkea käsikädessä päätöksen kanssa siitä, että syyllinen todellakin pysäytetään Syyriaan. Tästä on oltava yksimielisyys olemassa: pysäyttäminen on tarpeen. Muussa tapauksessa on viisaampaa laittaa vähätkin rahat siihen kassaan jolla itse auttaa itseään sodan keskellä. Yleinen valheen aste on Suomen valtatiedotusvälineissä nyt jo sitä luokkaa, että seuraavaksi alkaa täälläkin pommit paukkua, ellei suunta muutu.
  
Kuka sitten on syyllinen Aleppon viimeaikaisiin tapahtumiin?
 
Yhdysvaltain senaatin entinen ulkopoliittinen asiantuntija James Jatras on sanonut, että Yhdysvallat suojelee Aleppossa taistelevia terroristiryhmiä voidakseen käyttää niitä jatkossa tavoitteensa saavuttamisessa, joka on Syyrian laillisen hallituksen kaataminen. Jatrasin mukaan Syyriassa ole ollenkaan amerikkalaisten tarkoittamia "maltillisia" militanttiryhmittymiä, eikä ihme että juuri siksi ei voida "erottaa" toisistaan niin sanottuja maltillisia militantteja ja varsinaisia terroristeja. Yllättäen siis paljastuu, että amerikkalaiset suojelevat varsinaisia terroristeja.

Jatrasin mukaan terroristiryhmät käyttävät syyrialaisia ihmiskilpinä ja propagandavälineinä, joiden avulla julmuudet jatkuvat. Terroristeilla on mahdollisuudet ja omalta kannaltaan riittävä motiivi asettaa nämä ihmiset alttiiksi kaikille sodassa käytettäville aseille ja käyttää itse aseita heitä vastaan ja sanoa sitten, että katsokaa, mitä Syyrian hallitus ja Venäjä tekevät.

Laajemmassa syyllisyyskysymyksessä riittää katsoa suurta kuvaa ja kysyä Cui bono. Yhdysvaltain veristen toimenpiteiden sarja eri maissa on pitkää pidempi. Syyriassakin jäljet jotavat samalle sylttytehtaalle kuin lukemattomissa vastaavissa konflikteissa. Yksityiskohtaisista tapahtumista meitä opettaa Venäjän sotilastiedustelu uskottavammin kuin Hillary Clintonin informantit.

Entä kuka todella oikeuden pystyy maailmaan palauttamaan ja syyllisen laittamaan teoistaan vastuuseen? Niin, siihen ei pysty kukaan, ellei Venäjän ja Kiinan johtama kansainvälinen sotilasliittouma. Murhaaminen elämäntapana ei pysähdy ennen kuin se pysäytetään. Tosiasioiden tunnustaminen osittain tai kokonaan jo nyt voi helpottaa siihen suhtautumista, mitä jatkossa väistämättä tapahtuu. 


1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Venäjä on paha.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com