27.10.2016

TRAUMAPOHJAINEN HILLARISMI

Jouduin erään FB-kaverin osalta kysymään: onko hän oikeasti niin typerä, kuin Venäjään liittyvässä tykätyssä kommentissaan ilmaisee, vai onko se teeskentelyä kulkulupana eliitin kerhoihin?
 
Kysymys herää, koska en halua leimata kyseistä henkilöä traumaansa ilmaisevaksi USA-trollipropagandistiksi. Alitajuisesti haluan ajatella: henkilö on terve mutta lapsellinen. Hän ei ymmärrä psykoanalyysistä mitään ja on kaukana intellektuellista, vaikka itse luulee olevansa jonkinlainen johtohahmo. En halua ajatella, että hän on vain tavanomainen sairas vailla sairaudentuntoa.
   
Silti minulla ei ole malttia haastaa häntä keskusteluun. Venäjä-aihe on vaikea huudeltavaksi turvallisten propagandarajalinjojen yli. Nykyään ei voi teeskennellä olevansa puolueeton tai etsivänsä tolkun ääntä. Vain vakaasti samanmielisten kanssa voi keskustella asioista kiihkottomasti. Sisäpiiriytyneissä keskusteluissa hullut ja vähemmän hullut yrittävät löytää yhteistä kultaista keskitietä keskimääräisen hulluuden linjoilta, jota he kuvailevat itselleen terveen järjen tai tolkun ääneksi. 

Venäjäkeskustelussa oletus tuntuu olevan se, että jokaisella yksilöllä on tällä alueella trauma ja traumapohjainen dissosiaatiohäiriö. Jokaisella yksilöllä on jokin enemmän tai vähemmän kätketty alter, joka asettuu voimakkaasti joko USA:n tai Venäjän puolelle. Mitä objektiivisemmalta ja tieteellisemmältä henkilö haluaa vaikuttaa sen paremmin hän kätkee tuon puolueellisen alterinsa. Jos taas henkilö haluaa olla aateveljiensä keskuudessa luotettava, hän paljastaa traumansa, haavansa, kiihkoalterinsa.
 
Vaikka alterit keskustelisivat neutraalimpien välimiesalterien kautta naamioidusti keskenään, on molemminpuolisesti taustalla oletus vihamielisen alterin taustallaolosta. Vihamielinen "putinistinen" tai "hillaristinen" alter on aina olemassa (tai ainakin luotavissa traumoja tuottamalla).
   
Keskustelu on siis mindcontrol-diskurssissa ja mindcontrol tekniikoiden hallitsemaa, tiedostipa puhuja sitä tai ei. Ehkä on nuoria ihmisiä, jotka eivät hahmota traumansa polarisaatiota, toisin sanoen puoltansa tässä keskustelussa. Ehkä on traumatisoitumattomia ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole kiihkoalteria. Vai onko traumatonta ihmistä olemassa?
 
Henkilö jolla on "putinistinen" alter, voi keskustella näennäisen tieteellisesti yhteisymmärrystä ja diplomatiaa etsien. Tämä ei kuitenkaan poista hänen sisäistä oksetustaan hillaristisen alterin edessä. Vain hänen diplomaatin taitonsa estävät paljastamasta sitä. Samoin hillaristinen alter kokee aitoa kuvotusta putinistisen alterin edessä. Rumia olentoja nuo kroonisesti masentuneet traumaotukset ehkä ovatkin. Omanmerkkisen trauman äärellä tunnetaan sääliä, vastakkaismerkkisen trauman äärellä kuvotusta.
 
Avoin venäjäkeskustelu on siis aina traumapohjaista naamioitujen altereiden välistä ärinää, joka saa toisinaan faktoihin perustuvia ja argumentoituja muotoja. Argumentit vaan eivät vakuuta ketään laajemmin. On ihan sama mitä hyvää Hillarystä tai Putinista perustellusti sanotaan, se ei vähennä primitiivisen kuvotuksen määrää vastakkaistrauman alterien keskuudessa. Tosiasioiden vaikutus jää traumapolarisaatioiden sisäiseksi. Diagnoosi ei ole ratkaisu. Mikään tosiasian ilmoittaminen sinänsä ei poista traumaa, amnesiamuuria tai dissosiaatiivisesti syntynyttä oksettavaa "putinistia" tai kuvottavaa "hillaristia". Trauman tilassa (traumatodellisuudessa) vastakkainasettelu säilyy totaalisena faktoista riippumatta.

Otetaan valaisevin mahdollinen käytännön esimerkki. Tässä uudessa haastattelutallenteessa Johan Bäckman ilmaisee käsityksiään Suomen, Venäjän ja maailman nykytilanteesta varsin perustellusti. Useimmissa kohdissa perustelut pitävät paikkansa, vaikka johtopäätökset ovat radikaaleja. On tietenkin selvä, että B:llä on "putinistinen" alter, joka on toisaalta melko integroitu kokonaisuuteen. Vaikka B:n ilmaisu olisi miten pyöristettyä tai neutraalia hyvänsä, se ei muuta vastakkaistraumaisten ihmisten täydellisesti torjuvaa asennoitumista häneen. Vastakkaistraumaisille merkitsee vain "putinistinen" alter, ei se mitä sanotaan. Asiat eivät koskaan keskustele. Vain traumat keskustelevat tai pikemmin sotivat. Asiat ja ihmiset ovat traumojen käsikassaroita (informaatio)sodassa. Mikään argumentti tai fakta ei ohita torjunnan amnesiamuuria, jos se tulee B:n suusta.   





Tässä kirjoituksessa Sande analysoi vastakkaismerkkisen trauman tuotantoa.
  
Sekä Gurdjieff että psykoanalyysi osaavat kertoa, että traumoja ja sen tuottamaa dissosiaatiohäiriötä voidaan terapoida vain integraation keinoin. Thanatosvietin seitsemän kuolemansyntiä vain pahentavat asiaa. Traumatisoituneen alterin amnesia, torjunta, rajaaminen ja eristäminen pahentavat asiaa. Traumaan pohjautuvaa tolkun menetystä ei liennytä trauman pahentaminen.

(Korkea)kulttuuriksi ei voida perustellusti kutsua mitään sellaista asioiden tilaa, jossa ei pyritä trauman terapoimiseen ja ennaltaehkäisyyn. Mikään traumojen tuotantoon perustuva kolonialistinen mielenhallintaoperaatio ei voi olla kulttuuria vaan kulttuurin vastakohta. On hyvin yksinkertaista lopulta, millainen psyykkisen liikkumatilan lisääminen, toisaalta libidoenergiaa järjestämällä, toisaalta sen määrää ja kohteita lisäämällä, kulkee traumaa terapoivaan suuntaan. Sellainen poliittinen liike on myönteistä.

Tämän takia ajatteleva yksilö helposti jäävää itsensä kokonaan ulos politiikan teosta nykyisessä kulttuuri-ilmapiirissä ja vääntyneen ihmisyyden keskellä. Mikään ei kulje nyt myönteiseen suuntaan ja kaikki poliittinen toiminta on siksi tuhoisan turhauttavaa. Mutta jääväämisessäkin on paradoksi: sekin katalysi negatiivista kehitystä. Miltei kaikki tuntuu katalysoivan negatiivista kehitystä. Siksi olen itse pyrkinyt rinnan kirjoittamaan omaa traumaani ja toisaalta poliittisia kuohuntojani. Niistä jokainen voi lukea syyn siihen miksi minun on viisasta jäävätä itseni ulos politiikan tekemisestä: sekin katalysoisi luultavasti negatiivista kehitystä.
 

"Alter
-Our usage is trying to follow the programmers usage of this word. A dissociated part of the mind which has a seperate identity and is given cue codes by the mind-control programmers to trigger that dissociated part of the mind to come to the front of the mind. The alter’s identity may be a gem, rock, a tape recorder, a poodle, a white kitten, a dove, a horse, or even think of itself as a person or a demon. It all depends on its programming. An alter is different from an alter fragment in that the alter fragment is a dissociated part of the mind which serves only a single purpose. The programmers will give an alter a history, and insure that shadow alters will provide a full range of accessible emotions. Sometimes the distinctions between alters and alter fragments is vague, but examples from the two ends of the spectrum are easy to tell apart. We use the word alter in this book to conform to what the programmers’ charts are encoding as alters. A typical main Mengele-created grid would be a grid of 13x13 principal A-coded alters, which is 169 principle alter personalities. In Illuminati systems, ceremonial "alters will consist of 3 alters placed on a spinning pedistal together into triad goddesses or gods. That means that an A-coded alter on some levels is actually 3 alters spinning together, which must be locked in place to communicate with, and then rotated to communicate to the other two." >>

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Pakkaa sekoittaa että post-sosiaalidemokraattisessa post-kylmäsotamaailmassa oidipaalinen viha on saanut "koulutuksen" (tuon sanan pyhyys on hyvin oireellinen) ja on oikeastaan suureksi osaksi aika elitististä. Nyt ei jaksa/ehdi lähteä tän syvemmin analysoimaan.
Se on selvää, ettei Hillary edusta tietenkään mitään tasa-arvoa millään kokonaisen aktuaalisen toteuman tasolla, vaan enemmänkin ehkä pidäkkeetöntä yksilön vallanhimoa. Eikä Putin ole mikään todellisen altavastaajan ääni, vaan paimentolaiseen kollektiivismiin ja perhekeskeisyyteen regressoitumisen, konservatiivisen väistöliikkeen ääni. Oikeastaan subversiivisille altavastaajien kannattajille [taloudellinen ja seksuaalinen tasa-arvo] ei tässä pelissä ole mitään siimaa, typerimmät voi itse asiassa varmaan sympata just Trumpia (?). En tiiä.

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com