13.10.2016

Rajoitteen käyttämisen lukijan kannalta nautittava merkitys on siinä, että kun ihan avoimia ollaan, tietty hyvin selkeästi fokusoitu idea voidaan ilmaista äärettömän monella tavalla. Rajoite antaa muotoa äärimmäisen moneuden tuottamalle tiheydelle. Psykoanalyyttisesti se on valtoimen ja runsaana pulppuilevan libidoenergian sitomista. Esimerkiksi Lauri Viidan alkukauden Aniara-tyylisissä teksteissä (tosin kirjoitettu 10 vuotta ennen ruotsalaisklassikkoa) voi nähdä rajoitteen alta aina samana toistuvan äärimmäisen fokusoidun perusajatuksen ja perusilmaisutarpeen. Viidalla sitominen on mobiilia: rajoite muuttuu tekstistä toiseen. Samaa näkee Sarkialla.
   
Viidan viimeisissä runokokoelmissa taas on kysymys paitsi heikentyneestä kyvystä tuottaa tihentymiä, myös kyvyttömyydestä sitoa mobiilisti. 

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com