7.10.2016

Ikosen ja Rechardtin Thanatosta lukiessa huomio kiinnittyy klassisen psykoanalyysin ja Gurdjieffin ideoiden pohjimmaiseen samuuteen. Gurdjieff epäilemättä oli hyvin perillä Freudin ajatuksista. Esimerkiksi "työ" Gurdjieffilla tarkoittaa sitomistapahtumaa. Se on kiinteää sitomista, mutta ennen muuta liikuteltavaa sitomista. Voi olla, että G on omaksunut juuri Freudilta sen, että "työlle" ei anneta mitään kiinteitä merkityksiä, vaan merkitys pidetään avoimena ja abstraktina. Työ voi olla millaista hyvänsä psyykkisen energian kiinteää tai liikuteltavaa sitomista. Me työskentelemme sieltä mistä saamme kiinni ja päämääränä on liikuteltavasti sidotun (huomio)energian mahdollisimman suuri määrä.
"Sitomisen kehittyminen mahdollistaa yhdentyneemmän kokonaisuuden, joka ottaa huomioon viettivaatimukset ja ulkoiset olosuhteet. Sen puitteissa onnistuu mielihyväperiaatteen toteuttaminen varmimmin, viettien tyydytys kokonaisuutta vähiten häiriten ja tavalla jossa energeettinen rauhattomuus eli sitomattoman energian lisääntyminen on vähiten uhkaamassa." I&R s. 80

Gurdjieffin opetuksessa on hieman erilaiset painotukset kuin I&R analyysitulkinnassa. Esimerkiksi Gurdjieffille symbolifunktion kehittäminen on itseisarvoinen päämäärä, kun taas automaattiset vaistotoiminnot ovat jotakin täysin hylättävää.
 
Esimerkiksi gurdjiefflainen P. D. Ouspensky on korostetusti "red pill"-tyyppi, jonka persoonallisuuden voi ajatella jotenkin resonoivan tämän I&R huomautuksen kanssa: "On kuitenkin mahdollista, että tämä ohjelma [symbolifunktiota kehittävä ja vaistotoimintoja heikentävä] toisinaan esiintyy haitallisen voimakkaana niin, että myös varhaislapsuudessa välttämättömät primaariobjektiin liittyvät vaistotoiminnot puuttuvat, jolloin äiti-lapsisuhde jää kehittymättä. Näiden joukosta kenties löytyvät autistiset lapset [...]" Muistelin, että Ouspensky olisi nuoruudessaan yrittänyt itsemurhaa, mutta en nyt löydä lähteistä kuin viitteitä päiväkirjamerkintöihin, joissa hän on ajatellut itsemurhaa.

Voi olla, että tyypillinen Gurdjieffin opetuksesta kiinnostunut ihminen ei ole sellainen, joka niinkään olisi pelästynyt omien vaistotoimintojensa täydellistä automaatiota kuin sellainen joka on pelästynyt sitä toisissa. Asiaa huolellisesti tarkkailemalla löydetään vaistotoimintojen automatisoitu mekanismi myös itsestä. Gurdjiefflaiset kuvailevat tätä unessaolemisen tilana, tai ihmiskoneena samaan tyyliin kuin Julien Offray de la Mettrie vuonna 1747. 
  
Gurdjieff ei käsittele libidoenergiaa ja seksuaalisuutta samalla tavalla kuin Freud. Voi miettiä, ovatko Gurdjieffin radikaalit painotukset aina kokonaisuuden selkeän hahmottamisen kannalta Freudin painotuksia erinomaisempia. Voi tietysti ajatella sitäkin, että jos psykoanalyysin haluaisi kaapata, Gurdjieffin avulla sekin onnistuisi. 

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com