2.10.2016

VAARATON TAITEEN MAAILMA

Tämä rokkari ja yhteiskuntakriitikko oli vaaraton kuin tarhakäärme. Tarhakäärmeillä ei ole yläleuan etuosassa kahta kookasta myrkkyhammasta. Mutta monilla niistä on yläleuan takaosassa pienet huomaamattomat avouurteiset myrkkyhampaat. Kun tätä ajattelee, käsittää että tämä on korkean kehitysasteen merkki käärmeiden mittapuulla mitattuna.

Netti tulvii sellaistakin salaliittoteoriaa, että Theodor Adorno olisi säveltänyt Beatlesin hittibiisit. En tiedä millä perusteella Adorno olisi kyvykkäämpi säveltämään pophittejä kuin John Lennon. Beatlesin musiikin syvärakennetta väitetään tietoisen suggestiiviseksi ja Lennonia kyvyttömäksi organisoimaan sellaista (vähän niin kuin Heidegger liian sinisilmäisenä ei ollut kykenevä käisttämään fasismia jne).
 
Tällainen esteettinen pohdinta heijastelee Gurdjieffin käsityksiä taiteesta. On olemassa jokin salattu syvä taide, jonka säännöistä planeetan älyeliitillä on hämärä kuva. Taide klassisimmillaan ilmaisee vain sitä mitä ihminen intuitiivisesti ja älyllisesti kykenee hahmottamaan objektiivisesta taiteesta. Ihminen kelluu jonkin korren varassa, olkoonkin että vahvimman ja parhaan. Jos koko tietoisuuden apparaatti yhdistyneenä siihen kosmiseen näytelmään jonka osa ihminen on, johtaa harhaan, sitten ei ihminen muuta voi kuin olla viettiensä vanki.
  
Jumalten leikin käsikirjoitus ei otaksuttavasti ole ihmisen kirjoittama. Ei edes kukaan Kallion lukiolainen pystyisi kirjoittamaan loppua jumalan kirjoittamaan näytelmään. Objektiivinen taide ei ole ihmisten taidetta vaan Beelzebubin seremonianäytelmää tai sen erilaisia objektiivisia kuvauksia. Beelzebuubi ei ole henkiolento vaan jossain määrin ihmisen kaltainen hännäkäs, jonka koti on ulkoavaruudessa.
   
Kun puhutaan suggestiosta taiteena ollaan lähellä Gurdjieffin fiktion kantavaa ideaa. Tehdään tietoisesti teoksia, jotka vaikuttavat ihmismassoihin niin, ettei yhdenkään massayksilön äly riitä analysoimaan sitä, mikä tuo vaikutus itseasiassa on. Adornon kaljusta hiottu Beatless-timantti on armoton. Tällaiselta transsendenssikoneelta ei henkisesti elossa oleva voi suojautua. Vain zombimaisuus voisi taata täydellisen suojan.
    
Ilmaisujen (taiteen) maailma ei ole enää vaaraton, kuten ei ole sanojenkaan maailma. Ainoaksi ihmiskuntaa koskevaksi mysteeriksi jää: miksi Gurdjieffin fiktiokirjallisuus tai Adornon beatlestaide ei syntynyt Kallion lukiossa? 

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com