7.10.2016

HEGEMONIA JA VIHOLLISKUVA

Hegemonia ja kiinteä, eristetty viholliskuva ovat erottamattomat. Jos olisi mahdollista neutraloida viholliskuva, liittää se terapeuttisen psykoanalyysiprosessin avulla takaisin ymmärrettyyn kokonaisuuteen, myös hegemonia lakkaisia olemasta. Viholliskuvan uusintaminen, siis trauman toistaminen terapian vastakohtana, uusintaa hegemonian.

"Alun perin hegemonia tarkoitti poliittista hallitsemista tai ylivaltaa erityisesti valtioiden välisissä suhteissa. Sittemmin sillä tarkoitettiin Antonio Gramscin määrittelemänä hallitsevien yhteiskuntaryhmien kulttuurista ylivaltaa. Eliitit hallitsevat kansalaisia ideologioiden avulla, eivät nojaamalla fyysiseen väkivaltaan.[1] Laajemmin hegemonia merkitsee monimutkaista kokonaisuutta, joka yhdistää toisiinsa poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, tai ne aktiiviset sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, jotka ovat kokonaisuuden kannalta välttämättömiä elementtejä." Wikipedia
  
Suomi on nyt tässä. Hegemonian ummehtumistilassa ilmoittautuva vastaääni otetaan riemulla vastaan. Kiusajat käärivät hihansa hyttysennitistämiskampanjan aattona. Vuoden 2006 paikkeilla Johan Bäckmanin ääni vaikutti näin riemastuttavalta. Lähdin heti tapaamaan Bäckmania. Innostuneita oli muitakin, mm. runoilija Matti Rossi, joka myöhemmin kirjoitti kirjan Raunioista nousee Donbass. Itselleni hengittäminen hegemonian kumipuvussa oli käynyt jo pitkään hiostavaksi. Pienikin henkireijäntapainen oli tervetullut.
  
Kun tätä Nordic Media Networksin selontekoa Johan Bäckmanista silmäilee, huomio kiinnittyy keskeisesti kohtaan: "His motivators remain unknown." Miten Bäckmanin motivaatiot voisivat olla epäselvät, jos hänet nostetaan keskeiseksi yhteispohjoismaiseksi viholliskuvaksi? Asian väitetty tärkeys ja analyysin tarkkuus eivät ole järkevässä suhteessa toisiinsa.
   
Bäckman on syöksylaskija, ei hidas ja kohtelias katkeruuksienpujottelija. Bäckmanin alkuaikojen toiminnan motivaatiot on nähtävissä. Henkilökohtainen päämotivaatio ei ilmeisesti ollut raha. Hänellä on rahaa, kuten artikkelistakin selviää. Henkilökohtainen päämotivaatio oli HEGEMONIA, jonka jyräämäksi Bäckman oli joutunut ENNEN poliittista aktivismiaan. Alkuperäinen motiivi oli siis uhma. Hegemonia herättää aina uhman, joka voi olla vailla ideologista sisältöä. Hegemonia toimii mekaanisesti niin, että uhman kantaja eristetään osaksi hegemonian viholliskuvaa. Uhman kantaja neutraloidaan epäröimättä: alistetaan tai murretaan.
      
Bäckman oli uhmassaan halunnut puuttua hegemoniaan osoittamalla sen olemassaolon. Nimittäin hegemonia väittää olevansa olematon. Se väittää olevansa moniarvoinen ja demokraattinen, tasapuolisesti huolestunut ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta. Samalla kun thanatosvietin ohjaaman tuhoavauuden on tarkoitus jonakin päivänä tehdä viholliskuvan kohteesta (ihmisistä ja sanoista) olematon. Hegemonia sitoo kaiken psyykkisen libidoenergian tähän ristiriitaiselta vaikuttavaan kätkettyyn tuhoprojektiin.
  
Hegemonia on kaksinaismoralistinen ja omahyväinen. Se syyttää viholliskuvan kohdetta jatkuvasti kaikista törkeyksistä jotka kuuluvat sen omaankin työkaluarsenaaliin. Se kätkee oman likaisen tuhoavan toimintansa, välikäsien, hienovaraisuuden ja torjunnan avulla.
    
Bäckman ainakin onnistui paljastamaan suomalaisen hegemonian karvat. Hegemonia on toistaiseksi epäonnistunut tekemään Bäckmanista olemattoman. Putinin ja Kremlin rooli on ollut se, että se on mahdollistanut tämän uhman jatkumisen ja ei-olemattomuuden. Venäjä on hegemonian määrittelemän ei-olevan olinpaikka.
  
Tällaisen hegemonioihin ja viholliskuviin 100% tyhjentyvän psykologisen todellisuuden ongelma on kaikkien elämänvoimiin liittyvien vitaalisten sävyjen täydellinen puuttuminen. Maailma on paitsi huonoin mahdollinen mysö emotionaalisesti köyhin mahdollinen maailma. Hyperkriittisyyden puute, romanttisuuden puute, sanalla sanottuna ensyklopedisuuden puute tuottaa eroottisen vietin surkastuneisuustilan, ja vastaavasti thanatosvietin äärimmäisen paisumistilan. Thanatosvietti ilmenee muun ylittävänä haluna tuhoavuuteen, häiriön poistamiseen, rauhaan, kuolemaan, HEGEMONIAAN.
           
Hegemonia palautuu heimohegemoniana. Lähin viholliskuva hegemonialle löytyy naapuriheimosta. Toinen heimo ei hegemonian mukaan saa luoda kulttuuriaan, vaan se täytyy hävittää. Tämä hävitysvaatimus on ehdoton ja julkilausumaton. Se on niin itsestään selvä, ettei sitä kenenkään tarvitse ääneen sanoa. Hegemonian seurauksen alaspainettu, alistettu, assimiloitu heimo kärsii ja tuhoutuu- Se menettää identiteettinsä jos sitä alaspainava hegemonia jatkuu.

Hegemonian syy ei ole naapurin, tässä tapauksessa Venäjän, olemassaolo. Thanatosvietti olisi olemassa vaikkei Venäjää olisi olemassa. Seuraavaksi olisi vain jokin muu kohde, loputtomasti aina jokin kohde, jos ei itse ongelman syytä, joka liittyy elämänvoimien tukahduttamiseen sinänsä, analysoida tarkemmin.  
  
En tiedä huolettaako nämä analyysin asiat Johan Bäckmania. Hänen uhmansa on luonteeltaan symmetristä, yksityistä ja henkilökohtaista. En perustana on tietynlainen oikeustaju. Se voi yhdistyä yksityisiin thanatosvietin ilmauksiin, esimerkiksi naapuriheimossa vaikuttavaan symmetriseen mutta toisensuuntaiseen thanatosuhmaan. Sillä myös naapurissa vaikuttaa Eroksen lisäksi thanatosvietti, kuolemanvietti, joka pyrkii häiriön poistamiseen. Hävitty oikeusjuttu Bäckmanille melko tuntematon käsite. 
  
Hegemonia luo harhan että elämänvoimia tukahduttava häiriö poistuu viholliskuvan kohteen neutraloimisella. Mutta jos tosiasiassa elämänvoimia tukahduttaakin jokin muu, olkoonkin että paljon vaikeammin analysoitava asia, viholliskuvaan kohdistettu tuhoavuus tai toistuva aggressionpurkaminen ei lopulta terapoi häiriötä. Se ei tuota edes mielihyvää, hetkeksikään. Se on vain trauman ilmentyvä, joka kiihkeän toistamisen avulla yritetään saada hallintaan. 
      
Suomalaisen hegemonian olemassaolo on tullut paljastetuksi. Paljastamisen merkitys on siinä, että hegemonia ei ole vain ilmiautoritaarisen voimapullistelujärjestelmän ominaisuus. Meillä on gramscilainen intellektuaalinen ja kulttuurinen hegemonia, joka systemaattisesti harjoittaa intellektuaalista ja kulttuurista sortoa. Sen erottaa ilmiautoritaarisesta järjestelmästä vain hegemonian hienovaraisempi ja syvempi kätkemisen aste, ei suinkaan mikään vapaus tai demokratia. Jokainen joka kajoaa kulttuurin syvärakenteeseen löytää sieltä saman asian. Hegemonia on tuhovietin ilmentymä. Se mistä siinä on kysymys, ei ole ihonväristä kiinni, kuten jo Gramsci osoitti. Kun hegemonia on julistautanut kaikkivoipuuttaan ja alistanut kriitikkonsa, sen kaikkivoipuuden kyseenalaistaja ilmestyessään näyttämölle kanavoi thanatosviettiin kuljeksivat sitomattomat energiat. Nuo energiat sidotaan eräänlaisella mustalla magialla syntipukkiin. Siksi tuo rooli ei suotta ole äärimmäisen pelätty.
 
 

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Hegemonia-ilmiö on erottamatta ihmisyyteen kuuluva. Se edustaa kollektiivista ohjattua thanatosviettiä. Elämänvoimaista ja eroottista olisi aktiivisesti hegemoniaa dekonstruoiva ihmisyys, ihmisyys jolla olisi varaa tasa-arvoon ja moniarvoisuuteen. Kulttuurin puheenvuorot pitäisi analysoida sen mukaan onko pohjavire hegemoniaa vahvistava, vai terapeuttunen ja avaava: aito ja elävä, kaappaamaton kulttuuri. Analyysi ja tosiasiat ovat hegemonian pahin vihollinen.
     
Kirkosta eroaminen voi olla käytännön protesti hegemoniaa vastaan. On syytä vaatia protestanttisen kirkon ja valtion tiukkaa erottamista toisistaan. Nykyaikaisen valtion ei pitäisi olla mukana hegemonian lietsonnassa. Ateismityökalun taas ei pitäisi kohdistua muuhun kuin kaksinaamaiseen kirkkokulttuuriin. Asioita pitäisi yhteiskunnallisella tasolla pohtia viileästi, hiljaisesti, vähällä tuntella ja suurella historiallisen tiedon mahdollistamalla skeptisyydellä. Hegemonian hillitseminen on äärettömän vaikeaa ja vaatii suurinta mahdollista henkistä kypsyyttä. 

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com