13.9.2016

HAARP-PAINAJAISTEN YÖ

Tyhjään huoneeseen kajasti himmeää valoa sivuseinän oviaukosta. Huoneessa risteili tyhjiä pyykilankoja. Ripustin yhdelle pyykkipojilla mustavalkoista noin A4 kokoista mustavalkoista valokuvaa. Kuvassa oli aikuinen tuntematon mies, ja miehelle maalauttu pandakarhun todella surullinen naama. Mutta mies ei muuten vaikuttanut surulliselta. Joku sanoi tai ajattelin, että tämä kuva merkitsee "onnea". Kun olin ripustanut kuvan jäin aloilleni odottamaan. Tarkoitus oli saada huoneessa ajelehtiva kummitus tai demoni valottumaan kuvaan. Kun se ei onnistunut raivosin turhaumaani hampaat irvessä, niin kuin Lipton Cockton raivoaa samannimisessä elokuvassa: sylki lensi hampaiden väleistä. Huusin pimeyteen, yritin provosoida demonia näyttäytymään.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com