13.9.2016

Freudin teorian vallankumouksellisin idea oli se, että sekundääriprosessi voi vallata primääriprosessin ja ihmisestä voi kehkeytyä ammattimainen omien traumojensa toistaja ja niihin liittyvien viettien välttäjämarionetti. Tämä oli juuri se mitä Syntilässä tapahtui teollisessa mittakaavassa. Kun Syntilän työntekijöiltä kiellettiin jotain fundamentisti inhimillisyyteen kuuluvaa he alkoivat projisoida paineitaan kulttuurisesti ohjatulla sublimaatiolla Pelitalon toteuttajaportaaseen. Nörteistä tehtiin seksuaalisesti latautuneen vihan kohteita, seksuaalisesti sidottuja joita vasten seksuaalisesti vapauduttiin. Pelitalossa työsketeli paljon sitä toteuttajaporukkaa, joka käytti vapaa-aikansa Syntilä tuotteiden parissa. Mitä enemmän Syntilässä vapauduttiin sublimaation avulla, sen vähemmän Pelitalossa oli vapaudentuntemuksia. He katsoivat suuren osan valevaillaoloajastaan tuota silmää, jonka aktiivisen halveksunnan ja vihan kohteina olivat.

Tämä vankila oli luotu mahdottomaksi paeta. Sen sinettinä oli paitsi ihmisen genetiikka, myös kaikki voimakkaimmat vietit. Vanginvartija oli jokainen, joka ei puuttunut tapahtumien kulkuun analysoimalla sitä tarkasti. Väkivaltaisella egoistisella harmaankivenläpi survivalasenteella ei saanut lopulta muuta aikaan kuin sublimaation kiihtymistä. Siinä oli tatuoinnit, torjunta, rock'n roll ja sublimoitu viha. Vanginvartijat salaa fantasioivat juuri tällaisesta järjestyksestä, joka nyt kaikkialla rauhassa kristallisoituikin. Hän tiesi, että jonakin päivänä tämä järjestys muuttaisi koko elämän vankilaksi. Jokaisella ihmisellä, joka ei ole houkka, olisi viimein kasvoilla vangin tai vartijan ilme. Ne olivat yksi ja sama: vankilan asukkaan ilme. Ne, jotka eivät puutu asioihin, kirjoittavat toimintaohjetta itselle runomuotoon. Ikään kuin se olisi myötätuntoista uhrin tulevaan tilaa kohtaan. He eivät puutu asioihin. He kuvaavat tarkasti sitä mitä tulevat tekemään sille, johon kaikki aktiivinen viha on siirretty, sille, joka aiheutti ohikiitäväksi hetkeksi katkoksen, järjestyksen katoamisen, mitättömän viivytyksen.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com