10.8.2016

MINÄ, ROOLI, PERSOONALLISUUS, IDENTITEETTI

Gurdjieffille rooli on likimain yhtä kuin identiteetti. Arkielämän roolit eivät eroa mitenkään näyttelijän esittämistä rooleista. Näyttelijä vain on roolien ammattilainen, siinä missä poliisi on väkivallan ammattilainen. Näyttelijä hahmottaa etäisyyden omien tunteidensa ja rooliensa välillä samalla tavalla kuin poliisi hahmottaa etäisyyden omien tunteidensa ja väkivaltaisen toiminnan välillä.

Roolit ovat väkivaltaa. Gurdjieffin mukaan rooleja on aina monta, eikä mikään niistä ei ole Minä. Rooli on pieni minä. Ihmisessä vaikuttaa keskenään riitelevien tai keskustelevien roolien komitea. Sen dynaamisia tasapainotiloja voisi kutsua persoonallisuudeksi. Persoonallisuus määräytyy roolien komitean voimasuhteiden mukaan. Mutta persoonallisuus ei silti ole Minä.
 
Minä on jotakin aivan toisella tasolla olevaa. Minä on jotakin joka näkee laajasti etäältä koko roolien komitean ja sen keskinäisen riitelyn. Jos roolien komitea järjestäisi spiritistisen istunnon, jossa jokaisen sormi lepäisi kynää kuljettavalla alustalla, kirjoitus voisi olla Minän kirjoitusta. 
  
Mistä rooli syntyy? Siihen vastaa parhaiten Tarot pakka. Nosta Tarot-pakasta satunnaisesti viisi korttia kuvaamaan nykyhetken tilannettasi. Jokainen kortti kuvaa jotakin tilanteessasi vaikuttavaa voimasuhdetta. Roolit täytyy jakaa niiden korttien kesken, jotka nousevat pakasta. Olennaista on nousseiden korttien keskinäinen draama, ei se mikä on nousseiden korttien suhde niihin kortteihin, jotka eivät nousseet. On käsitettävä, että draama ei ole mitään abstraktia, vaan se näytellään niillä tekijöillä, jotka sattuvat syntymään ja ovat olemassa. Siksi ei ole mitään pysyviä ominaisuuksia, joilla tullaan joksikin. Joksikin tulemiseen vaikuttaa paljon enemmän se, mitä muuta pakasta kulloinkin sattuu nousemaan. Samalla Tarot-kortilla voi olla täysin erilainen, jopa päinvastainen rooli, jos muut neljä korttia ovat toiset.


  
Elämä on tällaista. Mitään ei voi laskea etukäteen vain tutkimalla itseään. Itsen, Minän, tunteminen ei auta juuri ollenkaan käytännön elämässä, jossa vaikuttavana on kaikki se muu, mikä on sattunut syntymään. Tarvitaan rooleja, jotka pelastavat erilaisista tilanteista. Minä ei ole rooli. Toisaalta, jos ei itseään, Minää, tunne, ei voi ymmärtää roolien vaihdannaisuuden takana olevaa pysyvyyttä.   

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com