2.8.2016

KULTTUURIN SOPUPELI

Äärimmäisen raskas ja tahmea päivä täynnä tahmeita ajatuksia. 
  
Kulttuurielämän valtarakenteet kulkevat totalitaarisuuskehityksessä aina muun yhteiskunnan edellä. Kulttuurielämään hakeutuu kaikkein suvaitsemattomin aines. He esiintyvät suvaitsevaistona, jotka suvaitsevat mitä hyvänsä, mikä vain jotenkin pönkittää heidän ehdottoman totaalista valtaa. Kun taas jokainen paon viiva, siis kaikki mikä voisi johtaa täydellisesti tukahduttavam valtarakenteen kiertoyrityksiin, on julistuksellisen yksimielisessä hymistelyssä kiellettyä. Kulttuurielämään hakeutuvilla luonteilla näyttää olevan muita raivopäisempi tarve konsensukseen (s.o. tällaisen järjestyksen totalisoimiseen). He uusintavat pahimman lisäten siihen jonkin omaperäisen oikkunsa.
  
Toisaalta kyllä rakenne jollain sotilaallisen klaustrofobiaa tuottavalla tavalla (muun vallanpidon käsikassaraksi) konservoi myös säilyttämisen arvoisia asioita. Jotka ilmeisesti muuten aina katoaisivat alkuperäisten mestareiden mukana.  
   
Omasta puolestani toivoisin, että näihin ällistyttäviin omat päämääränsä mennen tullen kieltäneeksi tuleviin rakenteisiin voisi olla olemassa jokin kriittisempi lähestymistapa kuin metodinen välinpitämättömyys. Mutta mitäpä väliä on toivomuksella kun todellisuus ryöppyää silmille.

No niin. Planeetat ovat taas sellaisessa asennossa seuraavat viisi kuukautta (tai vuotta... kun Jupiter ja Saturnus hakeutuvat tuhoisaan konjunktioon), että niistä ei voi toivoa apuvoimia. Parasta olisi nukkua sadan vuoden nokkaunet.


Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com