25.8.2016

"Idean oivaltamisen vaikeustasoa ja siihen liittyvää yleisyyttä (oivallusten esiintymistiheyttä) on todella vaikea itse arvioida. Tämä pätee esimerkiksi vitseihin. Joskus saman sanaleikin tai nokkeluuden on kutakuinkin yhtä aikaa hoksannut ainakin sata suomalaista toisistaan riippumatta. Joskus taas jokin vitsi tuntuu aluksi ilmiselvältä, mutta suureksi yllätykseksi se on kaikille muille ennenkuulumaton ja riemastuttava.


Vitsin kuluminen tai siihen väsyminen ei myöskään tunnu seuraavan mistään yksinkertaisesta säännöstä. Jokin vitsi voi olla ekalta kuulemiselta vain keskitasoa, mutta se naurattaa monta kertaa. Toinen naurattaa vain tasan kerran.


Tällaiset ilmiöt voisivat kenties raottaa sitä kysymystä, että mitä oikeastaan oivallus on ja kuinka se syntyy. Ihmiselle kenties kaikkein vaikeinta on ennakoida mitä hän ei ole elämässään vielä oivaltanut ja mitä hän oivaltaa seuraavaksi." Juho Nieminen




Samaa voi pohtia aistimusten kohdalla. On aistimuksia jotka eivät lakkaa (aina jonkinlaisen aistimuksessa olevan tauon jälkeen) kiihottamasta ennen kuin yliannos tuhoaa aistinelimen. Puhumattakaan että olisi korkeamman tason aistimuksia tai aistinelimiä joista emme ole tietoisia tai platonisesti vain niin että järki on aistimus.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com