4.6.2016

ENSITUNTUMA PARIISIIN

Astuin montparnasselta metroon. Siinä seisoskeli kaunis tyttö. Gallialainen nenä, suuret tummat silmät, siro kaula, kaulassa tiukasti kiedottu koru. Olin tehnyt matkaa ja noijailin hoiperrellen tolppaan. Tyttö flirttaili silmillä avoimesti. Mietin, että voiko tämä nyt olla totta. Sitten en mitenkään voinut olla hymyilemättä ja katsahdin tyttöön. Tyttö hymyili takaisin melko valloittavasti. Alkoi sydän pampattaa, petti pokka, menin istumaan tetristä pelaavan ison somalimiehen viereen selin tyttöön. Käännyin sitten vastapäiseen penkkiin. Tyttö vilkaisi taas sivusilmällä, ujosti, punastuen. Huomasin olevani menossa väärään suuntaan päämäärästäni. Ajattelin ajella pari pysäkkiä ja katsella tyttöä. Kun lähdin tyttö lähti samalla oven avauksella. Portaissa jotenkin kömpelösti aloitin keskustelun englanniksi. Tyttö meinasi kompastua, mutta vastasi sitten kohtalaisen hyvällä englannilla. Ylätasanteella höpotin kaikenlaista käsillä huitoen kuin pieni innostunut tyttö... Pariisin alla olevista muinaisluolista, jotka ovat yhtä sotkussa kuin metrokartta... liskonsilmäinternetistä ja mustista maagisista peileistä internetin edeltäjänä... En oikein tiennyt mitä pitäisi sanoa tai ehdottaa. Tytöllä ei tuntunut olevan mihinkään kiire. Nimi oli Eleonora. Ehdotin sitten jotain toimintaa yhdessä, yöllä. Iloinen "Im not a night bird" jäi soimaan korviin. C'est la vie.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com