12.6.2016

ÄÄRIMMÄINEN SOLIPSISMI

Kosmisen teatterin idea, jota A-lääke esittelee tarkemmin, voi johtaa äärimmäisen solipsismin kokemukseen. Solipsismia kannattaa kokeilla. Tila johtaa ajatukseen, että teatteriesitys joka sinulle näytetään ja näytellään on vääjäämätön sinusta itsestäsi ja omasta toiminnastasi johtuen.

Esitys on nimenomaan tarkasti laskettu (renderöity). Sitä laskee itseäsi huimasti korkeampi älykkyys. Laskennan määrä ja renderöinnin resoluutio määräytyvät huomioenergian laadun ja määrän mukaan: mitä enemmän huomiota jossakin on, sen tarkemmin se renderöityy. Joukkotiedotusvälineiden ällistyttävä noituus on juuri tätä: kiinnittämällä massamittaista huomiota johonkin mikä on todellista, se saadaan tulemaan yhä todellisemmaksi, samoin kuin se mikä on epätodellista saadaan katoamaan (tämä tosin riippuu myös huomioenergian laadusta... kun huomioenergian ja kohteen resoluutio ovat hyvin erilaisia, saadaan esiin russofobian kaltaisia ilmiöitä).
  
Siksi kokemasi yhteensattumat voivat tuntua kummallisilta. Ei ole välttämättä syytä sekoittaa tuota korkeampaa älykkyyttä  näytelmän yksittäisiin henkilöihin. He ovat vain esityksen tiedottomia välikappaleita, jotka ovat kiinni tottumusten automaatiossa, planeettojen terrorissa ja toisiaan repivässä kollektiivisessa synkronisiteetissa.

Olennaista on havaita, että esitys on varsin kummallinen ja ihan samaa ei näytetä monelle, itseasiassa kenellekään toiselle. Moni ei ymmärrä kappaletta jota seuraat. Moni ei ole nähnyt mitään vastaava. Jokaisella on täysin omansa, vaikka he istuisivat katsomossa katsomassa samaa jalkapallomatsia. Perspektiivin hetkellinen yhteensattuma ei lievennä kosmisen teatterin jyrkkää perspektiivisyyttä hylotrooppisen tietoisuuden tasolla.
  
Haasteena on olla yksi ja koteloituneena kokemustesi kanssa, joita hyvin harvalla on ja joita hyvin harva käsittää. Voit yrittää taiteellista jakamista kokemuksesi kertomuksellisen mytologisoinnin kautta. Haaste on koko ajan terveydellinen ja mielenterveydellinen. Jos terveys on mahdollista säilyttää tulet kokemuksinesi rikkaaksi. Jos terveyttä ei voi säilyttää tuhoudut.

Aktuaalinen esityksesi, näytelmä joka sinulle näytetää (sekä oman teatterikoneistosi lämpiö, jota sinulle ei näytetä), jos se ei miellytä, voisi olla myös toisenlainen, mikäli et kiinnity persoonallasi ja egollasi tähän kyseiseen nykyiseen kosmisen teatterin kontekstiin. On mahdollista vaihtaa solipsistinen näkökulma, ja siten tietoisuus ja myös itse esitys. Tämä tietenkin edellyttää avointa ja korkeaa tietoisuuden tasoa. Tämä polku holotrooppiseen, perspektiivittömään tietoisuuteen, jossa vaihtaminen voi tapahtua, kulkee pienestä nollan muotoisesta portista, jossa ego sumutetaan hyönteismyrkyllä. 
 
On pystyttävä siirtymään paradigmaattisesti uusiin näkökulmiin. Tämä kysyy siipiä ja lentotaitoa. Solipsistisessa näkemyksessä kaikki ihmisten kanssa riitely ja kinastelu on naurettavan turhaa. Kaikki tosielämän draama on pelkkää tyhjää kuohua. Kun aina voi lennähtää helpommin pois. Vihaaminen ja rakastaminen näyttäytyvät lintuperspektiivistä outoina hallusinaatiokokemuksina. Kukaan muu ei ole olemassa kuin sinä itse, virtuaalitodellisuuden havaintopiste. Siksi on ihan turha riidellä kenenkään kanssa.
  
Suurkaupunkilainen älykkö voi helposti olla tämän linjan mies. Häneltä ei tietenkään saa tukea tunkkaisiin ihmisten kanssa riitelyihin. Suurkaupungissa ei riidellä, vaan kävellään ohi. Ääsimmäinen solipsismi mahdollistaa äärimmäisen välinpitämättömyyden: maassa makaava kerjäläinen tai potkittu ihminenkin on vain osa näytelmää, joka sinulle näytellään. Oikeat toimenpiteet ovat siitä huolimatta suotavia: sinä olet erottamaton osa sitä näytelmää.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com