29.5.2016

KOSMINEN VERHOILU

Jokainen hius elävä esiripun kudelma
 
näyttelijä esiripun takana, erillinen ja yksilöllinen
roolissa jota miljoonat ovat näytelleet tai voisivat näytellä
 
Hiustupsusta vetämällä palautuu Otelloksi
tai Owain Glyndŵriksi.

Tämä taide on hengitystä yhden näkökulman
ja kaikkien mahdollisten näkökulmien välillä. 
 
Aika on paljossa osallisena.
Ilman aikaa ei olisi samanaikaisuutta,
ei hetkeä, ei musiikillista järjestystä,
joka läpäisee tietoisuuden kaikki tasot
 
Ääniaallolla ei ole kulkunopeutta holotrooppisessa,
ääni saavuttaa jokaisen pisteen samalla hetkellä
 
Kaikilla tasoilla valonnopeus on sama vakio
mutta äänen nopeus on eri. Tämä koetaan ajattomuutena,
vaikka se on viiveettömyyttä. 
     
Äänen suhteellisuusteoria on ehkä toisenlainen kuin
kolmiulotteisen universumin visuaalinen suhteellisuusteoria.
  
Kosminen aika on absoluuttista järjestystä musiikissa.
Ääni käyttäytyy painovoiman tavoin: tarkkailija on
tarkkailun kohde, kokija on kokemus.

Uin meressä kaukana rannasta. Rinnalle ilmestyy iso laiha
myrkyttyneen näköinen rotta. Se ui hitaasti pinnan alla.
Rottia on kaikkialla ympärilläni, koko merenlahti täynnä.
Osa sukeltaa metrinkin syvyydessä.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com