11.5.2016

HEROIINILLE RAKENNETTU MAA

Entä jos ihmisyyden olemus on täydellinen lohduttomuus. Ja ihmiselämä olisi prosessi, jossa kaikki lohdullisuus vähitellen paljastuu kavalaksi huijaukseksi. Huijauksien valmistelu nähdään suurena palveluksena ja kirjastoiksi kasaantuneet huijaukset ovat täällä odottamassa saapuvaksi... niin ketä?
  
Tänään minusta näyttää siltä, että ihmislaji on eksistentiaalisesti kyvytön saavuttamaan sellaista olemisen muotoa, jonka voisi nähdä arvokkaaksi, merkitykselliseksi tai lohduttavaksi. Tuntuu, ettei ihmislajin elämänmuodon osana voi tehdä muuta kuin tyynesti ja olemisestaan miellyttävää tehden odottaa kuolemaa tai osallistua "yhteisöllisesti" jotenkin kuvottavan huijauksen laatimiseen.
  
Sotaan voivat uskoa ne, jotka eivät näe sodan jälkeen tulevaa politiikkaa, joka palauttaa ennalleen saman kinaamisen, joskin uuteen tasapainotilaan.
   
Ihmislajin osana kohtalo on se, että yksilöllinen äly ja kyvyt eivät riitä siihen, että voisi tehdä mitään parempaa. Elämän mielekkyyden kokemus ehdollistuu lajin ylittämiseen. Jumalaksi tuleminen on arkielämän mielekkääksi kokemisen alkeellisin ehto. Alakulo ei taukoa ellei tule jumalaksi tässä ja nyt. Mitään sen vähempää ei voi paitsi ajatella omalle kohdalle ei myöskään hyväksyä, tai hetkeäkään sietää.
  
Sitä kokee itsensä varsin kärttyisäksi. On herännyt väärällä jalalla. Tahtoo palata unenhorteeseen, joka viilentää tänne syntyneen aivoihin hierottua intiaanitupakkaa. 






Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com