20.4.2016

TIEDONJANOINEN HÄIRIKKÖ

Uusimman nuorisotrendin (haluttomuus osoittaa kiinnostusta matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan) syy on varmasti enemmän psykohistoriallinen.
 
Laajasti on havaittu, että insinöörit ovat naiiveja ihmisiä, jotka eivät ymmärrä historian totuuksia valtajärjestelmistä. Insinöörien työ on ajallista, täysin politiikalle alisteisena se voidaan helposti riistää, eivätkä he yleensä katso minkä asian palvelukseen asettuvat.
  
Kouluopetettu insinööri on kiltti ja sokea historiallisille valtajärjestelmille ja salaliitoille. Riittää että hänelle opetetaan: salaliittoja ei ole olemassa ja että niihin uskominen on naurettavaa. Insinööri haluaa olla vakuutta ja hyödyllinen, ei naurettava. Olennaista on se, että hän ei itse tiedä mitään.
  
Hän on siinämäärin naiivi narsisti, että on johdateltavissa palkitsemisilla ja paljoilla materioilla, mikä tekee hänestä nuijan käyttövälineen ja hyödyllisen idiootin. Insinööri sairastuu syöpään ja häntä säteilytetään ydinlaboratoriossa. Viimeisillä hampaattomilla voimillaan hän syleilee epäluuloisesti hippiä.
  
Uskon että nämä kilometrien päähän paistavat ominaisuudet ovat tehneet nuorisosta aivan oikein hieman skeptsiä näitä nokiasuomen rakentajia ja hukkaajia kohtaan. Tällainen räppärihan on samalla kertaa sekä insinöörin (sisäänhengitys) että hipin (uloshengitys) vastakohta.
 
Toisaalta minkään ihmisryhmän kanssa ei lokoisammin vietä aikaa kuin insinöörien. Insinöörejä ei kiinnosta humanistein kiusaamisasiat ollenkaan. Jos he itse saavat olla kiusaamiselta piilossa, kaikki on hyvin. Insinöörit ovat miellyttävän luotettavia, heidän kanssa asioista on aina mahdollista sopia.

Samalla on ikävää, että kokonaisvaltainen tieto nähdään välineellisenä. Että monipuolisen ymmärryksen ainoa merkitys olisi vientiteollisuus. Miksei vientiteollisuuskin elämän sisältönä olisi OK, jos se vain riippuisi kovista luonnontieteistä eikä Stubbista... kiusantekemisestä elämän ainoana moottorina... ikuisesta halusta näyttää Venäjälle mistä kukko nyrkkipanee. Valitettavasti ei ole talouden aluetta jossa osaaminen ja tietämys eivät olisi jäännöksettä alisteisia kolmevuotiaan hiekkalaatikolla leikkijän tasoiselle politiikalle. Sen jos joku insinööri ehtisi ymmärtää ennen kuolemaansa.
  
Joka tapauksessa harmittaa tällainen tietoisuuden politisointi kaiken maailman kouluopetettujen erikoistujien harhojen perusteella. Tietysti kun ainoaa musiikkia on rap, jota aikakausi tuottaa ja tuntee, ei ehkä tule mieleen se, miten paljon esimerkiksi musiikki on matematiikkaa ja fysiikkaa. Eihän noitakaan tietysti koulussa opita. Mitään ei opita koulussa.
  
Koulu voi silti antaa avaavan vihjeen tai sykäyksen siihen, mistä suunnasta matematiikka oikeasti löytyy. Missä on se syvä avaruus ja ihmisten fiksaamien kaavojen tuonpuoleisuus, äärettömyyksien leikki, joka nauraa tiimalasin hiekan tavoin vaihtuvaa nippelitietoa ja kaljuuntuvaa pääkaloa. Voi tulla näky syvästä avaruudesta, joka on yhä uudelleen jokaisen nippelin syntysija. Siis se ainoa asia mikä musiikista ja matematiikasta tekee viehättävää: että se ei ole tiedollista kuin aivan alkeellisimmilla tasoillaan, rannassa, kun uidaan vielä käsipohjaa.
 
Uskokaa tai älkää, mutta minä kiinnostuin modernista runoudesta koulun äidinkielen tunnilla. Jostain siitäkin jäi vaikkei se mitään opettanut. Eikä tämä ole edes kouluopetuksen vähättelyä. Päin vastoin sen ylistämistä. Mikä olisi tärkeämpi kuin oikealle tielle johdatteleva vihje? Ei voida tietää mikä se asia kenellekin on. Yleissääntöä ei ole olemassa.
  
Toisaalta kunnianhimon ansa on koulussa ilmeinen. Nenärengas, josta vetämällä ihmisiä ohjaillaan kuin tahtodonta karjaa vallanpitäjien haluamaan suuntaan. Kunnianhimo on vallanpitäjän sormi ihmisen peräaukossa. Siksi mikään koulu ei ole vaaraton, ellei jo ole oppinut, ettei arvosanoilla ja opettajan tyytyväisenäpitämisellä ole merkitystä. Kiltteys on hyväntahtoisen itsetuhon kaava, silloin kun opettaja on harhojen mestari. On opittava olemaan epäkiltti päästämättä ainoatakaan todellista tiedonmurua korvien ohi.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Sanokaapa muuta, Sven Svenovitš, sanokaapa muuta! Sanokaapa muuta ja ottakaa teetä!

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com