25.4.2016

PELKO

Mihin pelkoa tarvitaan? Onko pelko turhaa? Tavallaanhan on vasta jälkikäteen arvioitavissa, kannattaako pelko, varovaisuus, vai epäröimätön toiminta. Kun näitä vaihtoehtoja ajattelee, pelko tuntuu turhalta. Riittää että on varovainen tai hyvin tarkka. Pelko vähentää tarkkuutta. Tai hetkinen, lisääkö se tarkkuutta?
 
Pelossa on kollektiivinen ulottuvuus: pelkääjä haluaa pelon tarttuvan toisiin. Hän haluaa vähentää toisten epäröimättömyyttä. Vai toivooko pelkääjä enemmän rohkaisua, että pelko äkkiä näyttäisi typerältä? Joka tapauksessa jää aina se mahdollisuus, että jokin mikä vaikuttaa vaarattomalta osoittautuu vaaralliseksi yllättäen. Negatiiviseen yllättävyyteen liittyy pelontunne.
 
Pelko on todennäköisesti pelastanut henkiä. Esimerkiksi lentopelko on todennäköisesti ainakin joskus pelastanut jonkun lentoturmalta. Mutta onko pelko sitten auttanut joskus jotakuta jonkin päämäärän saavuttamisessa?
 



Jos päämääränä on tehdä kiinnostava dokumentti elämästä harmaakarhujen luolassa, karhujen pelkääminen ei luultavasti edistä asiaa. Pelottomuus tuottaa hienoa kuvamateriaalia. Ongelma on se, että viimeisen otoksen loppuvaiheessa harmaakarhu puree tekijän hengiltä. Pelko ei olisi auttanut häntä, mutta olisi säästänyt hengen.
   
Voisiko ehkä sanoa, että pelko ei auta minkään päämäärän saavuttamisessa, mutta se voi vähentää negatiivisen yllätyksen riskiä. Ellei hengen tai terveyden säilyttäminen ole päämäärä sinänsä, pelosta ei ole mitään hyötyä. Jos hengen säilyttäminen on päämäärä, varmasti voi sanoa, että se ei tule koskaan lopulta onnistumaan.

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

"Käymälässä en käynyt, mutta ostin kokoelman runoja. Eikö se ole yksi ja sama?"
- Kejonen

"Minä puhun hyveestä, en itsestäni, ja kun moitin paheita, moitin ennen muuta omiani."
- Seneca

"käymälässä aamuisin kuolemanjälkeistä peliä"
- Krivulin

Blogiarkisto

Tietoja minusta

svenlaakso (at) yahoo.com